Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys Marja Järvelä Luento 17.9.2008.

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys Marja Järvelä Luento 17.9.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Kestävä kehitys Marja Järvelä Luento 17.9.2008

2 Luennot osoitteessa users.jyu.fi/~mjarvela/YKP-peruskurssis08/ Tentti 15.10. klo 10-12 MaA 103 Uusinta 29.10. klo 10-12 MaB 118

3 Kestävän kehityksen määritelmä Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan. World Commission on Environment and Development: Our Common Future, Paris 1987 Määrityksen ominaisuuksia Erik Allardtin mukaan -Dynaaminen -Arvoja ja tavoitteita etsivä -Sisältää tarpeiden pluralismin -Kriittinen

4 Dimensiot Kestävän kehityksen dimensiot ovat ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin.

5 Sosiaalipoliittinen ohjelma ? Voidaanko kestävää kehitystä pitää 2000-luvun globaalina sosiaalipoliittisena ohjelmana? -Vastaus riippuu siitä, miten sosiaalista dimensiota painotetaan. -Köyhyyden poistaminen otettu keskeiseksi tavoitteeksi 2002 (Johannesburgin kokous) Joka tapauksessa kestävä kehitys on ehkä maailmanhistorian legitiimein yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

6 Toimeenpanon periaatteita Local Agenda 21 –ohjelman kannalta I jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta omassa maassaan. globaalisti ajatellen mailla on erilaisia vastuita Esimerkiksi kehittyneiden maiden vastuu oman tuotantonsa globaaleista ympäristövaikutuksista (jo Riossa 1992 vahvistettu periaate).

7 Edellyttääkö kestävä kehitys ekososiaalista yhteiskuntapolitiikkaa?

8 Jane Addam 1860-1935 Chicago-koulun sosiaalityön perustajia, ekososiaalisen kaupunkipolitiikan uranuurtajia Hull House charter:“ to provide a centre for a higher civic and social life; to institute and maintain educational and philanthropic enterprises, and to investigate and improve the conditions in the industrial districts of Chicago".

9 Ekososiaalinen politiikka 1 Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tilallinen tulkinta Hyvinvoinnin ympäristöllinen ulottuvuus Subjektivoitu tasavertaisuus Paikallisten verkostojen toimivuus Yhdyskuntien itsesäätelyn ja omavoimaisuuden periaate Yhteiskuntapolitiikan bottom up näkökulma

10 Ekososiaalinen yhteiskuntapolitiikka 2 ympäristöpolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinta yhteiskuntasopimuksen ja luontosopimuksen yhdistelmä (Michel Serres) globaalin ja lokaalin epäjärjestyksen sääntely (Manuel Castells) Subsidiariteettiperiaate (päätökset lähellä)

11 Ekososiaalisen politiikan pitkä linja Se hyvä jota etsimme itsellemme on uhanalaista ellemme suo sitä kaikille muillekin Liikakasautuminen yhtäällä ja vakava puutteenalaisuus toisaalla yhteiskunnassa erottaa ihmisiä Ne asiat jotka yhdistävät ihmisiä ovat arvokkaampia kuin heitä erottavat asiat

12 Politiikka on elämäntyötä Ekososiaalinen toiminta on valistusta Yhteisen hyvän tunnistaminen tärkeätä Epätasa-arvo on poistettava henkilöiden tasolla Opetettava mikä on yhteistä ja mikä tekee yksittäisestä ihmisestä ainutlaatuisen Opettajan on elettävä keskellä ekososiaalista yhteisöä

13 Välitilinpäätös Suoraan verraten ekososiaalinen politiikka ei ole yhtä kuin kestävän kehityksen politiikka tai edes sen sosiaalinen ulottuvuus. - Ekososiaalisen politiikan tilallinen ulottuvuus jo sinänsä tekee siitä erityisen. Kestävä kehitys voidaan lukea yleisen intressin politiikaksi, jolla ei ole ekososiaalisen politiikan tilallista ulottuvuutta.

14 Kestävän kehityksen ekososiaalinen tulkinta Ekososiaalinen tulkinta on mahdollinen ja todennäköinen, jos ajatellaan että kestävä kehitys on legitimoitava paikallisesti. Toimeenpano ohjelma Local Agenda 21 tukee tällaista tulkintaa. EU:n subsidiariteetti periaate antaa jonkin verran lisätukea. Globalisoituminen hämärtää ekososiaalista tulkinnan mahdollisuutta.

15 Paikallinen näkökulma kestävän kehityksen edellytyksiin

16 Action Research Ethnography Etnografinen toimintatutkimus

17 Sosiaaliset resurssit Sosiaaliset resurssit paikallistuvat Instituutiot tukevat tai vaimentavat sosiaalista ja taloudellista toimeliaisuutta Sosiaaliset resurssit ensisijaisia Kylät – voimaa kuin pienessä kylässä ! Kaupunki on rykelmä kyliä: Dynaaminen tila syntyy kylien hyvinvointipyrkimyksistä. Onko tämä utopiaa vai todellisuutta ?

18 Kylä kaupungissa

19 Eriytyvät agendat Kestävän kehityksen toimeenpanon on sanottu eriytyvän Pohjoisessa ja Etelässä eri agendoiksi Brown agenda (Etelä) Esim. Kestävän minimitoimeentulon ongelma, ruokaturva, veden saanti, säännöllinen jätehuolto Green agenda (Pohjoinen) Esim. ekososiaalinen ja ekotehokas kaupunkisuunnittelu Kuva:Tekes Kuva:ENHICA

20 Ekososiaalinen kaupunkipolitiikka Esimerkkinä kaupunkisuunnittelu (julkinen sektori) Kaupunki on ihmisen koti (esim. Taina Rajanti) - kestävän kehityksen maankäyttö ja kaavoitus - asuminen - sosiaali/terveys- ja koulutuspalvelut - kulttuuripalvelut - liikunta ja ympäristö - energiapalvelut - liikenne

21 Ekososiaalinen politiikan utopia- aspekti Elämäntapoja organisoivaa politiikkaa avoimien rajojen kylissä Ulkoisten vaikutusten läpivirtaus ei aiheuta kaaosta, vaan ihmisen kokoisia transformaatiota Epäjärjestyksen omatoiminen hallinta on kehitystä parhaimmillaan Ekososiaalinen politiikka saattaa olla kestävän kehityksen toteuttamista