Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Marja Järvelä

Esitys aiheesta: "Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Marja Järvelä"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi Marja Järvelä
Luento1 syksy 2009

2 Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op 9. 9. - 7. 10
Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 2 op ; ti 10-12, ke 10-12 9.9. Mitä yhteiskuntapolitiikka on? Marja Järvelä MaA103 15.9. Globaali sosiaalipolitiikka Matti Kari FYS 1 16.9. Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys Marja Järvelä MaA 103 22.9. Eurooppa ja sosiaalipolitiikka Matti Kari Ag Aud 1 Hyvinvointivaltion idea ja pohjoismainen malli Raija Julkunen MaA 103 29.9. Kulttuuripolitiikka yhteiskuntapolitiikan osana Emilia Palonen FYS1 30.9. Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys Marita Husso MaA 103 6.10. Ilmaston muutos ja sosiaalipolitiikka Marja Järvelä FYS 1 7.10. Yhteiskuntapolitiikka ja hyvinvoinnin ajankohtaiset haasteet Marja Järvelä MaA 103 Tentti ke klo MaA 103 Uusintatentti ke MaB 118

3 Tämän luennon sisältö Yhteiskuntapolitiikan määrittely ja tehtävät
Yhteiskuntapolitiikan kenttä, toimijat ja dynamiikka Yhteiskuntapolitiikka - oppialan historiaa Yhteiskuntapolitiikan eettiset postulaatit Modernin projektista riskien managerointiin

4 Mitä yhteiskuntapolitiikka on?
Yhteiskuntapolitiikka oppiaineena on kehittynyt samanlaisista tiedontarpeista kuin muissa yliopistoissa opetettava sosiaalipolitiikka. Lähtökohtana on kiinnostus siihen, miten nykyaikaiset yhteiskunnat voivat kehittää hallinnan mekanismeja ja ratkaista sosiaalisia ongelmia.

5 Teoria ja käytäntö Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatieteellinen oppiala Tutkimustehtävänä on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta. Yhteiskuntapolitiikka toimintana on hyvinvointitavoitteista instituutioiden, ryhmien ja yksilöiden toimintaa

6 Yhteiskuntapolitiikka ja lähialat
Peruskäsitteiltään ja tutkimus-menetelmiltään yhteiskuntapolitiikka nojaa pääasiassa sosiaalitieteisiin, mutta opetukseen sisältyy myös talous- ja hallintotieteellistä tietoa. Tieteiden välinen tutkimus on merkittävä haaste yhteiskuntapolitiikalle.

7 Temaattisia tutkimuskohteita
Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointivaltio Kestävä kehitys ja globaali sosiaalipolitiikka Ihmisten arkielämän jäsennykset, kulttuuri ja elämäntapa Sosiaalinen vuorovaikutus ja vastuu Yhteisöjen ja kansalaistoiminnan problematiikat Sosiaaliset tilat ja teknologiat

8 Missä tietoa tarvitaan?
Yhteiskuntapolitiikan tietoa sovelletaan mm. yhteiskunnallisissa ja yksityisissä asiantuntijaorganisaatioissa, julkisessa hallinnossa, sosiaali- ja kulttuuripalvelujen eri tehtävissä, opetus- ja tiedotusalalla sekä etujärjestöissä ja poliittisissa organisaatioissa. Kuva: YLE Elävä arkisto

9 Mihin tietoa tarvitaan ?
Sosiaalisen ongelman määrittelyyn Hyvinvoinnin ja reformien institutionaalisten edellytysten tarkasteluun Toimijoiden tunnistamiseen ja verkostoimiseen Lainsäädännön apuna Vaihtoehtoisten muutospyrkimysten vaikutusten arviointiin Yhteiskuntakritiikkiin ja yhteiskunnallisen etiikan määrittelyyn.

10 Yhteiskuntapolitiikan voimakenttä
Reformi Missä yhteisvastuun foorumi ? Arvot,ohjelmat Instituutiot Normistot Ihmiset Arkiyhteisöt

11 Reformoiva toimintadynamiikka yhteiskuntapolitiikan sektoreilla
Reformeilla (toimeenpano) takaisinvaikutus arvoihin Ohjelmia laaditaan arvoihin viitaten Toimeenpanon perusteina voi olla rinnakkaisia tai kilpailevia ohjelmia Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat reformidynamiikkaan kaikissa vaiheissa

12 Oppialahistoriaa 1 ”Puhuttaessa erikoisesti sosiaalipolitiikasta eli, kuten suomen kielessä usein tehdään, yhteiskuntapolitiikasta, tällä taas sekä tieteellisessä kirjallisuudessa että jokapäiväisessä puheessa tarkoitetaan pääasiallisesti yhteiskuntaoloihin kohdistuvaa julkista toimintaa ja itse tämän toiminnan perusteita ja muotoja esittävää tiedettä”. Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana Sosiaalipolitiikka

13 Oppialahistoriaa 2 Edelleen samasta lähteestä:
”Tämä käytännöllinen, voluntaristinen sävy on yhtenä sosiaalipolitiikan käsitteen perusominaisuutena, erottaen sen sosiologiasta eli yhteiskuntatieteestä, joka tutkii yhteiskunnallista elämää ja koettaa selvittää siinä vallitsevia syy-yhteyksiä eli lakeja.” Voluntarismi (lat. voluntas, "tahto", "halu"; myös "mielivaltaisuus") on filosofinen koulukunta, joka pitää tahtoa eli pyrkimistä ihmisen ymmärryksen perustana. (wikipedia) Klassikko: Ferdinand Tönnies

14 Oppialahistoriaa 3 ”Yhteiskuntaoloihin kohdistuva julkinen toiminta on varsinaista sosiaalipolitiikkaa vain silloin, kun sen tarkoitus on yhteiskunnan eheyttäminen ja kehittäminen vastaamaan yhteiskunnallisen oikeudentunnon vaatimuksia.” Kuva:YLE Elävä arkisto

15 Oppialahistoriaa 4 ”Näin käsitettynä sosiaalipolitiikka pohjautuu siihen ajatukseen, että eetillinen tahto – individualinen tai kollektiivinen – saattaa ohjata yhteiskunnan oikeuden ja kohtuuden asteittaiseen toteuttamiseen.” Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana Sosiaalipolitiikka Kuvat: YLE,Elävä arkisto

16 Eettiset postulaatit Tahtojen taistelu sitoumuksista
Arvojen määrittely: suvaitsevaisuus vs. prioriteetit Perusarvot yli ajan: Solidaarisuus Tasa-arvo Identiteettien oikeuttaminen Uudet arvot: Kestävä kehitys Moniarvoisuus Kuvat: Tampereen kuva- arkisto; YLE

17 Solidaarisuus Teollinen yhteiskunta Sosiaaliluokkien eriytyminen
Yhteisvastuullisuus, myötämielisyys, vaatii uhrautuvaa toiminta sosiaalisen kokonaisuuden hyväksi Teollinen yhteiskunta Sosiaaliluokkien eriytyminen Muuttoliike Paikalliset tuotantoyksiköt Yleistyvät poliittiset ohjelmallisuudet Paikalliset ja yleistyvät konfliktit Kansallisuuksien muodostuminen Kuva:Yle Kuva:Tampereen kuva-arkisto Kuva:Iltalehti

18 Tasa-arvo Sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio Konfliktien sovittelu
Yhtenäisen arvoperustan rakentaminen Palkkatyön yhteiskunnan kasvu Työturvallisuus, terveys ja koulutus Naisten aseman merkityksellisyys Urbanisoituminen Kulutusyhteiskunta, tietoyhteiskunta

19 Identiteetin oikeuttaminen
Oikeuttaminen suhteessa: - markkinoihin - riskeihin - valtioon ja muihin julkisiin instituutioihin Kuva:gmo-free-regions.org Kyse on 1) sosiaalisesta turvallisuudesta 2) ekososiaalisesta elintilasta 3) materiaalisesta ja kulttuurisesta perinnöstä seuraavalle sukupolvelle

20 Hallinnan probleema Hallinnan historiallisuudesta
- Moderni teollisuusyhteiskunta ja talousrakenteen kehitys; teknologinen edistys - Kansallisvaltiot ja globalisoituminen - Maapalloistuminen ja globaali muutos

21 Riskiyhteiskunnan konsepti
Ulrich Beck Sivilisaation kurjistuminen, epävarmuuden lisääntyminen, hallintatapojen pätemättömyys. (Riskiyhteiskunta) • François Ewald Instituutioiden hallinnan kompleksisuus, tästä johtuva häiriön mahdollisuus, vakuutusperiaatteen horjuminen. (Hyvinvointivaltion kriisi)

22 Riskien määrittely Riskiin liittyvä arvonmenetys
Riskin tunnistaminen ja määrittely Riskin legitimointi Riskien kohtaannon säätely (riskille altistuminen) ja vastuun tunnistaminen Riskin laskennallinen operationalisointi

23 Riskien hallinta Ortwin Renn & Piet Sellke (2009)
Mikä riski on sietämätön ? Asiantuntijatiedon ja kansalaistiedon suhde yhteiskuntapolitiikan perusteena Luottamus tieteen avulla managerointiin? Toimijuuden oikeuttaminen Instituutioiden vakaus ja toiminnan tason määrittäminen.

24 Riskien hallinnan etiikka
Peter Taylor-Gooby (esitelmä Euroopan sosiologi-kongressi Lissabon ) Murentaako riskiyhteiskunta hyvinvointivaltiolle tyypillisen solidaarisuuden? Siirtyvätkö riskit yksilöiden manageroitaviksi?