SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Puistomuuntajat Jani Jämsä.
Magneettinen vuorovaikutus
Resistanssi ja Ohmin laki
Valon taittuminen (refraction)
Kuperan linssin piirto- ja laskutehtävä 2005
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _
SÄHKÖKONEET Nopeuden säätö Muuntajat Sähkökoneet Yksivaihemuuntajat
25. Sähkövaraus Atomin rakenne on sähköisesti neutraali.
Mesoskooppinen Josephsonin ilmiö
Keskinäisinduktio Induktiivinen kytkentä Muuntaja Kolmivaihevirta
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
Virtapiirit.
2 VASTUKSET.
Pyörrevirrat TNE FY 7/
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Magnetismioppi Magneettiset perusilmiöt
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Induktio - ilmiö Muuttuva magneettivuo käämin läpi
Virtapiiri.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
3 TASAVIRTAPIIRIT.
2.1 Sähkömagneettinen induktio
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Elektroniikan komponentteja
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Juhani Kaukoranta Raahen lukio 2012
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Sähköenergia FY6. 1. Sähkövaraus Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus Sähkövarauksen tunnus on Q ja yksikkö coulombi.
FY7. Magneetti Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus. Magneetilla on kaksi kohtiota (N ja S). Saman nimiset kohtiot hylkivät, erinimiset kohtiot.
Kpl 26 Jännite aiheuttaa sähkövirran Syksy Pariston napojen välillä on jännite Paristossa on kaksi päätä eli napaa (+ ja -) Paristossa on kaksi.
Virtapiirit.
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Induktanssin määrittäminen
Derivointikaavoja 1/2 Seuraavissa kaavoissa u jav ovat x:n funktioita; A ja n ovat vakioita Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Derivointi-
Esityksen transkriptio:

SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA INDUKTANSSI JA MAGNEETTIPIIRIT

Induktanssin määrittäminen Virta I kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on Sa Sa I H Sb F Virta I aiheuttaa magneettikentän voimakkuuden H ja magneettivuon tiheyden B = mH, jolloin vuo F pinnan Sb läpi on 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv

Virtasilmukan induktanssi Valitaan pinta Sb siten, että se on virtasilmukan ulkopuolella ja sen läpi kulkee mahdollisimman suuri magneettivuo. Rakenteen induktanssi: Sa I H Sb F 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv

Kelan induktanssi Jos silmukka muodostuu useasta johdinkierroksesta, kelan kierroksien muodostaman pinnan kautta kulkevaa vuota kutsutaan käämivuoksi l: I F 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv

Faradayn laki ja itseinduktanssi Kulkekoon suljetun silmukan läpi ajan mukaan muuttuva magneettivuo. Tällöin Faradayn lain mukaisesti silmukkaan indusoituu jännite -> virta. => Itseinduktanssi L 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv

Sisäinen induktanssi Myös johtimen sisälle muodostuu magneettivuo, joka yleensä on huomattavan paljon pienempi kuin ulkoinen induktanssi, ja täten usein jätetään huomiotta. dF dr a I 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv

Keskinäisinduktanssi Virrallinen käämi 1 indusoi jännitteen käämiin 2 -> keskinäisinduktanssi i1 j12 j11 N1 N2 u2 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv

Ampèren laki ilmasydämiselle käämille H, B N kierrosta F 20.02.2015 SATE.1110.11 / mv