Tuottavuuden mahdollisuudet kilpailukyvyn parantamisessa – mitä eväitä tutkimuksella on antaa Timo Sipiläinen MTT Taloustutkimus Helsinki

Sisältö Lähtökohtana maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen Tuottavuus ja kannattavuus Tuottavuuden lähtötaso, tuottavuus kannattavuuden osatekijänä Tuottavuuskasvun osatekijät Tekninen kehitys Tekninen tehokkuus Skaalavaikutus Yhteenveto

Lähtökohtana yritystalous Tavoitteena kannattava tuotanto Kannattavuus määräytyy hintojen (hintasuhteiden) ja tuottavuuden (panos-tuotossuhteen) perusteella Kannattavuus = Tuotot / Kustannukset = määrä (tuotos) * hinta (tuotos) + tuet määrä (panos) * hinta (panos) = tuottavuus * hintasuhde + tuet / kustannukset

Kannattavuus paranee muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, jos Tuottavuus eli panos-tuotossuhde paranee. Hintasuhde paranee eli panosten hinnat nousevat hitaammin kuin tuotosten hinnat. Tuet kasvavat nopeammin kuin kustannukset.

Tuottavuuden taso ja kehitys Tuottavuuden alhainen taso erityisesti Suomen, mutta myös monien muiden Euroopan maiden maatalouden ongelma. Alueiden välisen tuottavuuden tasoeron ennallaan säilyminen edellyttää heikommilta alueilta parhaita alueita nopeampaa tuottavuuskehitystä. Sama koskee myös tilatasoa.

Tuottavuuden kehitys (Tanska) X Y y 2 /x 1 y 1 /x 1 < y 2 /x 1 t t+1 y 1 /x 1

Tuottavuuden kehitys (Suomi) X Y y 4 /x 1 y 3 /x 1 < y 4 /x 1 t t+1 y 3 /x 1

Tuottavuuden kehitys Tanska vs. Suomi X Y y 2 /x 2 y 4 - y 3 = y 2 - y 1 => y 4 / y 3 > y 2 / y 1 t t+1 y 1 /x 1 t t+1 y 4 /x 1 y 3 /x 1

Tuottavuuskasvun osatekijät Tekninen kehitys, teknisen tehokkuuden kehitys, mittakaava- eli skaalavaikutus Tekninen kehitys Tuotantomahdollisuuksien joukon laajeneminen tai tuotantofunktion siirtymä ’ylöspäin’ Valtaosa tuottavuusparannuksesta teknisen kehityksen ansiosta Uusia jalosteita, uusia tuotantomenetelmiä, laadukkaampia panoksia, parempaa organisointia, osaavampaa työvoimaa, tietotekniikan hyödyntämistä Biologiset ja tekniset innovaatiot leviävät kaikkien käyttöön, ei vain Suomeen

Tekninen kehitys X Y y 2 /x 1 y 1 /x 1 < y 2 /x 1 t t+1 y 1 /x 1

Teknisen tehokkuuden kehitys Kuinka lähelle ’tehokasta pintaa’ päästään Joskus tulkitaan ’väärin’ liikkeenjohtokyvyn mittariksi Sisältää yleensä myös esim. panosten laatu- ja olosuhde-erot Maataloudessa sääolosuhteet tuovat erityistä satunnaisuutta Esim. paras ja heikoin neljännes vertailut sisältävät myös onnekkaat ja onnettomat sattumat – yliarvioivat ’pysyviä’ eroja Jälkikäteen voidaan löytää parhaiten ja heikoiten joissain olosuhteissa toimineet, mutta nämä tulokset eivät välttämättä ole siirrettävissä tuleviin ratkaisuihin. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen on keskeinen keino vahvuuksien kasvattamiseksi. Benchmarkkaus – tilakohtaisesti parhaiden käytäntöjen etsiminen

Tekninen tuotostehokkuus X Y A B

Mittakaavaetujen myötä saavutettu tuottavuuskasvu Edellyttää että tuotos kasvaa ylisuhteisesti panosten lisäykseen nähden. Usein suomalaiset tilat näyttävät toimivan lähellä vakioskaalatuottoja. Tuotannon yksikkökustannukset alenevat yrityskoon kasvaessa mutta hidastuen. Yrityskoon kasvaessa liikkeenjohdon vaatimukset kasvavat. Samoin tuotantoon ja rahoitukseen sisältyvät riskit.

Tuottavuuskehitys tuotantosuunnittain 2,7 %/v 1,9 %/v 2,5%/v Lähde: MTT, Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot

Kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain Lähde: MTT, Maatalouden kannattavuuskirjanpito

Yhteenveto Tuottavuuden ja tehokkuuden nostamisen tulee olla jatkuvana tavoitteena Mahdollisuudet on etsittävä tilakohtaisesti – etenkin lyhyellä aikavälillä mahdollisuudet muutoksiin rajalliset Olemassa olevalla yrityskoolla tehokkuuden lisääminen Optimointi uusilla hintasuhteilla Kasvavalla yrityskoolla tuottavuuden kasvattaminen kokoetuja hyödyntäen On huomattava, että parhaissa olosuhteissa toimivia ei ole aina mahdollista saavuttaa. Tehokkuuseroja ei voi tulkita pelkiksi liikkeenjohdon eroiksi. Benchmarkkauksen kehittäminen Koko elintarvikeketjun kilpailukyky avainasemassa