Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu Kaijus Ervasti

Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä? Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen kuvan

Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot

Lähtökohtia Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua Tarvitaan konfliktien hallintaa Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia tarvitaan myös lisää tutkimusta konflikteista ja konfliktinratkaisusta

Lähtökohtia (2) Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus

Konfliktiteorian ulottuvuudet Konfliktien luonne, syntyperä, syyt, dynamiikka ja kehittyminen Konfliktinratkaisu, sen vaihtoehdot, esteet, eri muodot, toimivuus ja yhteiskunnallinen konteksti Juridiikka keskittyy konfliktien normatiivisiin ulottuvuuksiin, politiikan tutkimus vallankäyttöön ja konfliktiteoriakonflikteihin ja konfliktinratkaisuun korostaen intressejä ja tarpeita

Teoreettisia lähestymistapoja Sosiologia Yhteiskunnan rakenne, organisaatiot Taloustiede (peliteoria) Konfliktinratkaisu menestymisen näkökulmasta, Oikeustiede (lainoppi) Formaali virallinen konfliktinratkaisu, oikeusturva Psykologia Päätöksentekoteoria, proseduraalinen oikeudenmukaisuus Kansainväliset suhteet Valtiot ja niiden suhteet, rauha Konfliktit ja konfliktin- ratkaisu Antropologia Epävirallinen konfliktinratkaisu, harmonia yhteisössä Historia Konfliktien kehittyminen pitkällä aikavälillä Politiikan tutkimus Konfliktinratkaisu ja valta

Konfliktien tasot Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti) Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä) Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä) Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)

Konfliktin määritelmä (Glasl) Konflikti on sosiaalinen vuorovaikutus toimijoiden välillä jossa ainakin yksi toimija kokee yhteensopimattomuuden omien ja toisen toimijan/toimijoiden ajatusten/ideoiden/käsitysten ja/tai tunteiden ja/tai tahdon kanssa ja tuntee toisen toiminnan tuovan rajoituksia itselle.

Konfliktin ja riidan käsitteet Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi”

Konfliktien ulottuvuudet (Galtung) KÄYTTÄYTYMINEN • Kommunikaatio • Toiminta • Fyysinen väkivalta B ASENTEET • Ajatukset • Tunteet • Tahto ASIAKYSYMYKSET • Jakamiskonfliktit • Asemaan liittyvät konfliktit • Järjestyskonfliktit C A

Asian vieminen tuomioistuimeen Riitapyramidi Muut toimintatavat Tuomioistuin prosessin Vieminen loppuun Asian vieminen tuomioistuimeen Oikeusriita Kääntyminen lakimiehen puoleen Riita Yhteydenotto toiseen osapuoleen Koettu vääryys Ongelma Eri elämänalueet Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne.

Terminologia Konfliktinratkaisu – riidanratkaisu Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – vaihtoehtoinen riidanratkaisu Konfliktinratkaisu – konfliktinkäsittely - konfliktinhallinta Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu – konfliktiratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen määritelmä – funktionaalinen määritelmä

Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun piirteet (funktionaalinen näkökulma) Vaihtoehtoinen suhteessa virallismenettelyyn Nopeus ja alhaiset kustannukset Ei pohjaudu juridiikkaan Osapuolten roolin korostaminen Epävirallinen menettely Aineellisen oikeuden hylkääminen

Konfliktinratkaisun vaihtoehdot Tuomitseminen Välimiesmenettely Neuvottelu Sovittelu Lisäksi lukuisia muita esim. asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja

Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja Instituution luonne Menettelyn luonne Julkinen valta Yksityinen Virallinen (aineellinen oikeus) Tuomitseminen Sovinnon edistäminen prosessissa Neuvontapalvelut Lautakunnat Valtuutetut ja asiamiehet Välimiesmenettely Rakennusinsinööriliiton sovittelu Erilaiset yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmät Epävirallinen (tarpeet ja intressit) Tuomioistuinsovittelu Rikossovittelu Perhesovittelu Läheisneuvonpito Koulusovittelu Työpaikkasovittelu Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely

Toimintamahdollisuudet KILPAILU ”Ota niin paljon kuin pystyt Sinä voitat/toiset häviävät YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU ”Laajenna jaettavaa kakkua” Molemmat voittavat Oma menestys ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU ”Jaa erimielisyydet” Molemmat jakavat voitot ja häviöt VÄLTTÄMINEN ”kävele pois” Kukaan ei voita MUKAUTUMINEN ”Luovuta” Sinä häviät, toiset voittavat Toisen menestys

Näkökulmia konfliktinratkaisuun Legalistinen diskurssi Vaihtoehtodiskurssi Tyypillinen edustaja juristi yhteiskuntatieteilijä Teoreettinen lähtökohta oikeustiede sosiologia, antropologia Tyypillinen ideologia oikeusvaltio kommunitarismi Huomion kohde valtio yhteisö Perusmuoto oikeudenkäynti sovittelu Tavoite oikeusturva ongelmanratkaisu Oikeudenmukaisuuskäsitys menettelylliset muotojen tuottama osapuolen kokemukseen perustuva Lähtökohta virallinen oikeus Tarpeet ja intressit Ratkaisun toteutumisen tae pakkovalta yhteisymmärrys

Esimerkki: Lapsen asemaa koskevat konfliktit ja niiden ratkaiseminen

Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet Perheen psykodynamiikka heijastuu konfliktiin: ristiriidat, kommunikaatio-ongelmat, negatiiviset tunteet Kyse yksityisestä, intiimistä elämänalueesta Lähtökohtana lapsen etu Perhekonflikteihin monia näkökulmia: vanhemmat, juristit, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.

Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet (2) Monia järjestelmiä: perhesovittelu, vahvistaminen sosiaalilautakunnassa, tuomioistuimen tuomio, tuomioistuimen sovintomenettely, tuomioistuinsovittelu, täytäntöönpanosovittelu Tuomioistuimessa usein liitännäisasioita Avioero ja huolto hakemusasioita, elatusapu riita-asia Huoltoriidat relatiivisesti indispositiivisia, elatusapuriidat dispositiivisia

Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (1) Virallismenettely Lapsen suojelu/etu Julkinen intressi Osapuolten oikeusturva Parantaa yksityisiä sopimusneuvotteluita Seremoniallinen tehtävä Täytäntöönpanokelpoisuus Osapuolten kykenemättömyys yhteistoimintaan

Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (2) Osapuolten oma ratkaisu Vanhemmat tuntevat tilanteen parhaiten Ulkopuolisen vaikea saada informaatiota Oikeudelliset standardit kuten ”lapsen etu” epämääräisiä Vanhempien toimia voidaan kontrolloida vain rajoitetusti Edistää osapuolten yhteistoimintaa Sovinnollinen ratkaisu lapsen edun mukainen

Sovittelu

Sovittelun määritelmä Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle

Sovittelun lähtökohdat Rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin Sovittelu on opittavissa oleva professionaalinen taito Pyritään selvittämään osapuolten intressit ja tarpeet Keskeistä osapuolten kommunikaation parantaminen Sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)

Sovittelun piirteet Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus

Oikeudenkäynnin ja sovittelun erot Oikeudenkäynti Sovittelu Oikeussuuntautunut Intressisuuntautunut Pakottava ja sitova Vapaaehtoinen ja yhteisymmärrykseen perustuva Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Menettelyllinen joustavuus Asianosaisuus Laaja osallisuus Normien määräämä Normeja luova Johdonmukainen ja ennustettava Tilannesidonnainen ja yksilöllinen Menettelykeskeinen Henkilökeskeinen Tosiasiasuuntautunut Suhdesuuntautunut Menneisyyssuuntautunut Tulevaisuussuuntautunut Ammattilaistunut Vertaispohjainen Julkinen ja virkavastuullinen Yksityinen ja luottamuksellinen Riitelevä Yhteistoiminnallinen

Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä Rikosasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelu Asianajajien sovittelu Koulusovittelu Sosiaalinen sovittelu Läheisneuvonpito Työpaikkasovittelu Työriitojen sovittelu Kansainvälinen rauhansovittelu Tuomioistuinsovittelu

Rikossovittelun ja siviiliasioiden sovittelun erot

Sovittelun muodot Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)

Fasilitatiivinen sovittelu Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun

Evaluatiivinen sovittelu Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia

Transformatiivinen sovittelu Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita

Narratiivinen sovittelu Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta” Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille

Kompromissin hakeminen Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli

Sovittelun edut Halpuus ja nopeus Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet Osapuolten suhteiden paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset

Sovittelun edut (2) Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys

Menettelyn arviointi (Tyler 1990) Arvioinnin ja käyttäytymisen mahdollinen perusta Lopputulos Menettely Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Distributiivinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Proseduraalinen oikeudenmukaisuus Todellinen lopputulos Odotusten särkyminen Kohtuus, tasa-arvo, tarpeet Tehokkuus, nopeus Johdonmukaisuus, puolueettomuus, eettisyys

Sovittelun kritiikki Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään

Kriittiset näkökohdat Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen

Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet Taso Oikeudenkäynti Sovittelu Väliintulija Laillisesti perustettu Riippumaton ja puolueeton Osapuolten hyväksymä Osapuolten luottamusta nauttiva Menettely Aineellinen totuus Yhdenvertainen kohtelu Kuuleminen Julkisuus Ratkaisujen perusteleminen Osapuolten intressit Kommunikaatio Luottamuksellisuus Konsensus Lopputulos Lainmukainen ratkaisu Muutoksenhakuoikeus Yhteisymmärrys Lopullinen ratkaisu

Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe

Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina

Osapuolten tavanomaiset ongelmat Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)

Intressit ja niiden identifiointi Intressin luonne Intressi Intressin identifioiva kysymys Sisällöllinen Raha, tavara, palvelut, resurssit Mitä haluat saavuttaa sovittelulla? Menettelyllinen Aikataulu, menettelyn luonne, menettelytavat Miten haluat asiassa edettävän? Psykologinen Kunnioittava kohtelu, kasvojen säilyttäminen Miten voisit päästä asiasta yli?

Asemat ja intressit

Erillisistuntojen hyödyt Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan Intressien priorisointi Mahdollisuus vuorovaikutukseen Mahdollistaa tunteiden käsittelyn Osapuolen vatuullistaminen konfliktin ratkaisusta Realiteettien testaus

Sovittelu menettelynä 1. Valmistelu ONGELMAN 2. Avauspuheenvuorot MÄÄRITTELY 3. Ongelmien identifiointi Avoimet kysymykset 4. Selvittely 5. Neuvottelu Suljetut kysymykset 6. Erillisneuvottelut RATKAISUN 7. Jatkoneuvottelut HAKEMINEN 8. Sovinnon rakentaminen 9. Sovintosopimuksen laatiminen 10. Sovittelun päättäminen

Sovittelu taitona Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka

Sovittelijan taidot Sovittelijan menettelylliset taidot Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet

Sovittelijan kommunikaatiotaidot Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, hiljaisuus, tiivistäminen) Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset) Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia) Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen

Milloin sovittelu on käyttökelpoinen Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä

Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2) Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua sovitteluun

Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)

Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2) Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista Osapuolet eivät halua sovitella

Tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinliitännäinen sovittelu Pohjoismaissa Maa Sovinnon edistäminen prosessissa Tuomioistuinsovittelu Tuomio-ehdotus Sovinto-neuvosto Suomi On Ei Ruotsi Periaatteessa Ehdotettu Norja Tanska

Taustaa Tuomioistuinsovittelu otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa Uusi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011, TuomSovL) tuli voimaan 21.5.2011 Lisäksi muutoksia OK 17:23 ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ään Pieniä muutoksia tuomioistuinsovitteluun Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu katkaisee velan vanhentumisen

Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelu ei ole lainkäyttöä Sovittelijan rooli erilainen kuin tuomarin rooli Sovittelu vastaus intresseihin ja tarpeisiin Sovittelu on vapaaehtoista Sovinto on osapuolten oma ratkaisu

Tuomioistuinsovittelun vaiheet   Tuomioistuinsovittelun vaiheet

Sovinnon edistämisen ja tuomioistuinsovittelun erot Sovinnon edistäminen Tuomioistuinsovittelu Vireilletulo Haastehakemus Pyyntö, sovitteluhakemus Käsittelyn perusta Tuomarin velvollisuus Osapuolten tahto Rooli Tuomari Sovittelija Tavoite Aineellinen oikeus Intressien tyydyttäminen Lähtökohta Sidottu kanteeseen Ei sidottu kanteeseen Neuvottelun perusta Osapuolten asemat Intressit ja tarpeet Menettely Säännösten rajoittama Joustava Sovittelutyyli Useinkompromissia hakeva Fasilitatiivinen Neuvottelut Pääosin yhdessä Yhdessä ja erikseen

Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (1) Vireille hakemuksella tai pyynnöllä Voi pyytää tiettyä tuomaria sovittelijaksi Yleisissä tuomioistuimissa Aloittamisen esteenä mm. selkeä oikeusturvaodotus tai epätasa-arvoinen asema Sovittelijana tuomari Sovittelijalla voi olla avustaja Menettely voidaan toteuttaa vapaamuotoisesti

Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (2) Erillisneuvottelut mahdollisia Osapuolet voivat käyttää asiamiestä/avustajaa Osapuolet vastaavat omista kustannuksistaan Sovittelu päättyy kun asia sovitaan, kun osapuoli ei halua jatkaa tai sovittelijan mukaan jatkaminen ei perusteltua Sovinto voidaan vahvistaa Vahvistamisesta voi valittaa (käytännössä hyvin rajoitetusti) Sovittelija jäävi toimimaan tuomarina

Sovittelun julkisuus Sovittelu lähtökohtaisesti julkista Erillisneuvottelut suljetuin ovin Voidaan käsitellä suljetuin ovin pyynnöstä Poikkeuksesta tehty pääsääntö? Vetoamiskielto osapuolilla Todistamiskielto sovittelijalla ja sovittelijan avustajalla riita-asioissa Vahvistettu sovinto lähtökohtaisesti julkinen

Tuomioistuinsovittelun vaarat Kuvitellaan, että sovittelu on helppoa, eikä vaadi erityistaitoja Sovittelua käytetään helpottamaan vain työtilannetta omaksumatta uutta asennetta Ei eroteta sovittelua sovinnon edistämisestä Ei hylätä tuomarin/juristin roolia Mennään heti evaluatiiviseen sovitteluun Oikeusturvaongelma, jos omaksutaan kvasijuridinen järjestelmä, jossa ei oikeusturvatakeita

Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelukokeilu Asiantuntija-avusteinen perhesovittelu 2011 – 2013 neljässä tuomioistuimessa, laajennettiin 2013 seitsemään uuteen käräjäoikeuteen Tuomioistuinsovittelun puitteissa Taustalla norjalainen malli Tavoitteena ehkäistä kroonistuvia lapsiriitoja Valtakunnalliseksi 2014 Ks. Tarkemmin Lakimies 7-8/2010

Tuomioistuinsovitteluiden määrä

Sovittelut tuomioistuimittain 2006-2012 huhtikuu

Tuomioistuinsovittelu tuomioistuimittain 2011 (prosentteina kaikista riitaisista siviiliasioista)

Tuomioistuinsovittelut asiaryhmittäin

Tutkimus OPTULA:ssa tehty empiirinen tutkimus, johon kerätty tapaukset vuosilta 2006-2009 Vuosina 2006-2009 käsiteltiin 412 hakemusta/pyyntöä Tapauksista 63 % vireille pyynnöllä, 9 prosenttia pyynnöllä haastehakemuksen yhteydessä ja 28 % hakemuksella Tapauksista 358 eteni sovitteluun (87 %) Sovinto vahvistettiin 60 %:ssa, 2 %:ssa osasovittelu, 7 %:ssa ei vahvistettu, 5 %:ssa peruttiin ja 25 %:ssa ei päästy sopuun.

Riidanalainen intressi Mediaani-intressi 16 274; vastaa riita-asioiden keskimääräistä intressiä Mediaani elatusapu 200 euroa; vastaa muita riita-asioita Noin kolmanneksessa tapauksista intressi korkeintaan 7000 euroa ja kahdessa kolmasosassa tapauksista korkeintaan 35 000 euroa; vastaa muita riita-asioita

Sovintoprosentti eräissä riidoissa Suomessa ja Tanskassa

Sovinnon sisältö tuomioistuinsovitteluissa 2006-2009 (n=247)

Koulutus Oikeusministeriö on järjestänyt tuomareille sovittelukoulutusta Kaksipäiväisen koulutuksen (teoriaa) on saanut 207 tuomaria (eli lähes puolet tuomareista) sekä 140 julkista oikeusavustajaa Kolmipäiväisen koulutuksen (roolipelejä) on saanut 232 tuomaria Kaksipäiväisen syventävän jatkokoulutuksen saanut 52 tuomaria

Syitä sovittelun vähäisyydelle Kyseessä uusi menettely, joka vaatii tuomareilta kokonaan uutta roolia Tuomarit ovat ”markkinoineet” uutta menettelyä varovaisesti Suomessa sovinnon edistäminen siviiliprosessissa saanut hyvin suuren merkityksen Koulutus oli alkuvaiheessa suppeaa (lyhyt kurssi, vain luentoja) Asianajajat eivät tunne kylliksi menettelyä

Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi siviiliprosessin tehtävä