LIIKUNTAPOLKU     

Aiheet Liikuntapolun tavoitteet, tausta ja tarve Miten riittävä liikunta ja hyvä ravitsemus toteutuvat lapsilla ja nuorilla Liikuntapolun käytännön toteutus Hyvinvointikoordinaattori Laura Sormunen, LitK & ETM laura.sormunen@porvoo.fi 040 4895742

Liikuntapolun tavoitteet Tavoitteena lasten ja nuorten liikkumisen aktivoiminen jokaisen koulupäivän aikana sekä vähintään kerran viikossa aamulla ja/tai iltapäivällä ennen koulun alkua Tällä hetkellä mukana 10 koulua, koulut ovat itse ilmoittaneet kiinnostuksensa hankkeeseen Hyvien käytänteiden ja toimintamallin levittäminen kaupungin kaikkiin kouluihin sekä toimintamallin vakiinnuttaminen kaikissa kouluissa lukuvuoden 2017 loppuun mennessä MITEN VOI ? EI VOI !

  Tausta ja tarve Kaupunkistrategian 2014 - 2017 yhtenä strategisena päämääränä asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen, mihin sisältyy nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Lasten ja nuorten lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat heijastuvat mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissaoloina ja sosiaalisen kanssakäynnin ongelmina. Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, eli jo lasten ja nuorten hyvinvointiin edesautamme heitä selviämään paremmin peruskoulussa ja myös peruskoulun jälkeen Liikunnan on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti lasten koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen sekä lisäävän terveyttä ja hyvinvointia Tärkeää panostaa liikuntaan aktivoimiseen kouluissa ja pyrkiä luomaan liikunnalliselle toiminnalle pysyvät puitteet ja rutiinit koulun arjessa

Liikunnan merkitykset Hengitys ja verenkiertoelimistön kuntoon (kolesteroli, verenpaine, verensokeri painonhallinta) Muistiin Lihasmassan - ja voiman ylläpitoon, toimintakykyyn Luumassan ylläpitoon, luiden kuormitukseen Liikkuvuuteen ja notkeuteen, nivelten hyvinvointiin Tasapainoon, asennonhallintaan Kehonkoostumukseen, painoon Ruokahaluun Psyykkisiin voimavaroihin Sosiaalisuuteen Unen laatuun Mielihyvään, rentoutukseen Haasteisiin, virikkeisiin

Liikunta ja muisti -lyhytkestoiset vaikutukset Liikunta laittaa sydämen työskentelemään kunnolla, parantaa aivojen verenkiertoa Kuljettaa aivoille tärkeitä ravinteita ja happea Liikunnan vaikutus keskittymiskyyn 1-4 h toteutetun liikunnan jälkeen Kuvan lähde: KuntoPlus 6/2011

Liikunta ja muisti -pitkäkestoiset terveysvaikutukset Uusia aivosoluja hippokampukseen ”aivojen muistikeskukseen” Hippokampuksen vanheneminen hidastuu Aivosolujen väliset yhteydet parantuvat -Uusien solujen käyttöönotto Aivojen hyvinvointi Sopii kaikille iästä ja kunnosta riippumatta

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista, 2013 Koko maa yhteensä 31,9 naiset 32,4 miehet 31,3 Uusimaa 30,4 28,9 Kymenlaakso 33,9 35,1 32,6

Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista, 2013 Koko maa yhteensä 16,4 naiset 12,5 miehet 20,2 Uusimaa 14,4 10,6 18,3 Kymenlaakso 15,2 11,5 19,1

Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista, 2013 Koko maa yhteensä 33,9 naiset 35,4 miehet 32,3 Uusimaa 44,7 44,4 45,0 Kymenlaakso 31,1 26,6

TOIMINNAN KÄRJET JA MAHDOLLISUUDET Lasten ja nuorten liikuntaan aktivoiminen jokaisen koulupäivän aikana sekä vähintään kerran viikossa aamulla ja/tai iltapäivällä ennen koulun alkua Välituntiliikuntavälineiden hankinta ja niiden aktiivinen käyttäminen kouluissa Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen pariin ohjaaminen ja innostaminen Koulutus ja ohjaus koulun henkilöstölle ja oppilaille liikunnallisesta toiminnasta koulussa Hankkeen koordinointi ja toiminnan vakiinnuttaminen Liikunnan lisäksi ohjausryhmissä keskustellaan ravitsemukseen liittyvistä toimenpiteistä ja koulukohtaisista parannusehdotuksista, esim. automaattikäytäntö, välipalat, kampanjat ja oppilasraadit, viestintä

Toiminnan ’roolitus’ / vastuunjako Toiminnan suunnittelu, hallinnointi ja koordinointi Porvoon koulutuspalvelut: erikoissuunnittelija ja hankekoordinaattori Taloudellinen vastuu Koulutuspalvelujen johto Suunnittelu ja toteutus Koordinaattori yhteistyössä koulujen edustajien (rehtori, liikunnanopettaja, muu henkilöstö, oppilaat) sekä kouluterveydenhuollon ja liikuntapalvelujen kanssa Seuranta ja arviointi Koulutuspalvelujen hankeohjausryhmä ja johto, koulujen henkilöstö, oppilaat, huoltajat, liikuntapalvelut ja kouluterveydenhuolto, koulutuspalvelujen laadun arviointiraportti

Toimintakulut Omavastuu käsittää seuraavat toimintakulut: Hallinnointi- ja suunnittelukulut, raportointi, tiedotus Koulujen suunnittelutyö Seuranta ja arviointi Avustus sisältää seuraavat toimintakulut (koulun oma summa) Hankkeen koordinointi, raportointi, tiedotus Liikuntalähettiläiden palkkiot Matka- ja koulutuskulut Kokous-, tilavuokra sekä sekalaiset kulut Liikuntaväline/-varustesetit kouluille, lasku sivistystoimeen Marika Nyströmille. Laskuun tulee laittaa viitteeksi ”Liikuntahanke”, alv sisältyy noihin summiin, se ei siis voi tulla summien päälle

Yhteinen suunnitelma ja toteutus Koulun omat vastuuhenkilöt Ohjausryhmä laatii koulukohtaisen suunnitelman Viestintä opettajille, oppilaille ja vanhemmille Henkilökunnan ja oppilaiden koulutukset Koko koulu mukaan toimintaan, esim. tuntien aikainen liikunta suunnitellaan luokkakohtaisesti, valitaan innostajia oppilaiden keskuudesta, oppilaat suunnittelevat kampanjoita yms. Välituntiliikuntavälineiden hankinta ja niiden aktiivinen käyttäminen kouluissa Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen pariin ohjaaminen ja innostaminen: mm. kunnan liikuntapalveluiden esittelyjen ja ns. liikuntalähettiläiden kouluvierailujen avulla Sovitaan seuraavasta tapaamisesta Sähköpostiyhteys Seurataan suunnitelman toteutumista MITÄ HYVÄÄ OLEMASSA OLEVAA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ? MITÄ UUTTA JA INNOVATIIVISTA TARVITAAN? TYÖNJAKO JA VASTUUT?

Kävelykamu haastaa koulut Haastekampanja Kävele ikäihmisen kamuna Haastetaan yksittäiset kuntalaiset, oppilaitokset, koulut, yhdistykset, yritykset ja urheiluseurat tekemään kävelytempauksia. Kerro kävelytarinasi ja tykkää kampanjasta fb. Paras tarina/parhaat tarinat palkitaan