Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla Arvoa metsällesi Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan asialla

Millaista kysyntää metsänomistajien metsiin kohdistuu tulevaisuudessa? Tukki- ja kuitupuuta Metsäenergiaa Monimuotoisuuden turvaamista Virkistys- ja maisema-arvoja Hiilensidontaa… Yhteiskunnan ja metsänomistajien tavoitteet ovat samansuuntaisia, mutta onnistuuko yhteensovittaminen? Millaisia reunaehtoja tulee kotimaisesta ja kansainvälisestä politiikasta?

Millainen on suomalainen metsänomistaja? Keski-ikä 60 v, uudet mo:t 54 v. Eläkeläiset suurin metsää omistava ryhmä, 45% omistajista Neljännes metsänomistajista asuu suurissa kaupungeissa  Suuri muutos tulossa suurien ikäluokkien luopuessa metsäomaisuudestaan

Suomessa vallitseva metsänomistusmuoto on yksityisomistus 12 milj. ha, metsämaan pinta-alasta 60 %, teollisuuden kotimaisesta raakapuusta lähes 90 % Yksityismetsälöitä 320 000 kpl, metsänomistajia 633 000 henkilöä Vuosittain noin 10 000 omistuksenvaihdosta Lähes 90 % tiloista siirtynyt perintönä tai kauppana sukulaisilta - vahva arvopohja. Metsänomistusrakenteen muutos: maatalousyrittäjien osuus laskenut, muutto tilan ulkopuolelle, ikääntyminen Metsänomistajien arvot muuttuneet, mutta talous tärkeä. Mitä muutoksia toimintaympäristössä ? Asiakkaiden eli metsänomistajien muuttuminen Kilpailu kiristyy, uusia toimijoita ja kilpailua uusista asioista Yhteiskunta ja politiikka (ympäristö-, metsä- ja veropolitiikka) kansainvälistyminen ja tietoyhteiskunta megatrendejä Perhemetsätalouden tavoitetila pelkistetty mo-organisaation strategiasta Edunvalvonta saattaa kuulostaa monesta kentän toimihenkilön mielestä hieman vieraalta ja mahdollisesti jopa epämääräiseltä lobbaustyöltä. Voin vakuuttaa, että edunvalvonnassa ei ole kysymys sen kummallisemmasta asiasta kuin että kukin autamme metsänomistajaa saamaan mahdollisimman suuren hyödyn metsänomistuksestaan Olette kaikki jokapäiväisessä työssänne ensiarvoisen tärkeitä henkilöitä metsänomistajien edunvalvonnan kannalta. Koko organisaatio tekee edunvalvontatyötä -olemme kaikki samassa veneessä.

Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Suomalainen metsänomistaja 2000 -tutkimus

Metsänomistajaryhmien suhteelliset osuudet * = Kasvu: omistajaryhmien osuudet vuosien 1996-2003 mittausten mukaan Markkinahakkuut: vuosien 1997-2007 keskiarvo Lähde: Metla

Millaisia työkaluja yhteiskunnalla on käytössä tulevaisuuden metsäomistajuuden edistämiseen? Meneillään olevan yksityismetsätalouden organisaatiouudistus Muistetaanko metsänomistajalähtöisyys? Metsätila- ja kuviorakenteen kehittäminen Verotus, spv, perikunnat Metsälainsäädäntö Kannustavuutta, ei holhoavuutta; porkkanoita, ei keppiä Uusi metsänomistajasukupolvi tulee tarvitsemaan uusia palveluja Sähköiset palvelut, monipuoliset palvelut, perusasioista lähtevät palvelut

Metsänhoitoyhdistykset ovat avainasemassa 112 kpl, palvelua joka kunnassa henkilökohtaista neuvontaa 138 000 mo:lle (2007) osuus metsänhoitotöistä 80-90 % osuus puukaupan ennakkosuunnittelusta 75% valtakirjakauppojen osuus 43 % liiketoiminnan liikevaihto noin 177 milj.€ (2007), metsänhoitomaksut noin 27 milj.€ 1100 toimihenkilöä, 3500 luottamushenkilöä, 650 metsuria, lisäksi urakoitsijoita ja yrittäjiä Metsänomistajan oma organisaatio puolueellisesti metsäomistajan puolella, mutta tasavertainen kohtelu muille sidosryhmille ja ostajille

Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien rahoittama ja hallinnoima Metsänhoitomaksun periminen perustuu lakiin. Metsänhoitomaksulla varmistetaan kaikille metsänomistajille mahdollisuus saada neuvontaa, koulutusta ja palvelua metsäasioissa. Jokainen metsänhoitomaksua maksava metsän- omistaja on alueensa yhdistyksen jäsen. Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen korkein päättävä elin. Vaaleissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma organisaatio Suomessa on 136 metsänhoito- yhdistystä Metsänhoitoyhdistys toimii jokaisessa kunnassa, yli 300 toimipaikassa Yhdistyksissä työskentelee noin 1100 metsäammattilaista ja 650 vakinaista metsuria, lisäksi urakoitsijoita ja yrittäjiä Metsänhoitoyhdistys palvelee metsän-omistajaa kaikissa metsän kasvattamiseen, käyttöön ja omistamiseen liittyvissä kysymyksissä

MTK:n organisaatio v. 2009 156 220 JÄSENTÄ Maaseutu- Metsän- yrittäjät omistajat Maanviljelijät Metsänhoitoyhdistykset (112) Maataloustuottaja- yhdistykset (389) Metsänomistajien liitot (8) Maataloustuottajain liitot (16) Suomen Turkis- eläinten Kasvattajain Liitto Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Maaseudun Tulevaisuus

Uskoa tulevaisuuteen on löytynyt Lähde: Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

Edessä on loistava tulevaisuus, mutta se ei tule itsestään Metsät tuovat mahdollisuuksia niin metsänomistajille, teollisuudelle kuin yhteiskunnallekin. Metsiin pitää panostaa Metsäteollisuuden kehittämiseen pitää panostaa Yhteiskunnan on tiedostettava metsätalouden luonne ja metsänomistajalähtöisyys Metsätalouden kannattavuudesta metsänomistuksen kannattavuuteen Avainasemassa on se, että metsänomistajat saavat avun kaikissa metsään liittyvissä kysymyksissä omasta metsänhoitoyhdistyksestään

Kiitoksia mielenkiinnosta!!