Esitelmä FORS:n 30-vuotisjuhlassa Reino Hjerppe Ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
KVANTITATIIVISTEN MALLIEN KÄYTTÖ VATT:SSA Kvantitatiivisten mallien käyttö VATT:ssa on keskeinen osa työtä. Malleja on kehitetty pitkäjänteisesti ja malliarsenaalia on jatkuvasti laajennettu. Mallien kehittämistyö myös jatkuu intensiivisesti.
Mallien luokittelu Makromallit Mikromallit
Toinen tapa luokitella malleja lakimallit jotka eivät sisällä oletuksia taloudenpitäjien käyttäytymismuutoksista taloudenpitäjien käyttäytymistä kuvaavat mallit staattiset mallit : jotakin ajankohtaa kuvaavia dynaamiset mallit: talouden kehittymisen aikauraa jäljittelevät mallit
Historiasta Vanhinta mallisukupolvea edustaa verotusta ja tulonsiirtoja käsittelevä mikrosimulointimalli TUJA. Sen kehittäminen alkoi jo 1980-luvulla. Malli on otospohjainen (n kotitaloutta käsittävä), yksityiskohtaisesti veroja ja tulonsiirtoja kuvaava malli. TUJA:n avulla voidaan tehdä hyvin nopeasti monipuolisia laskelmia verojen ja tulonsiirtojen muutosten vaikutuksista valtiontalouteen ja kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Malli on sekä VATT:n että valtiovarainministeriön käytössä. Sitä käytetään aktiivisesti erilaisten päätösten valmistelussa.
Mikroekonometrinen mallityö Työmarkkinoiden analysoinnissa käytetään mikroekonometrisia malleja. Perustana ovat tilastokeskuksen ja työvoimaministeriön laajat yksilötason aineistot. Aineistot ovat paneeliaineistoja ja näin ollen myös käytetyt mallit ovat luonteeltaan tilastollisten paneeliaineistojen analysointiin soveltuvia ekonometrisia malleja.
Kotitalouksien käyttäytymismallit Mikrotaloudellisia mallityyppejä Näitä on käytetty myös kotitalouksien ja alueiden tulonjaon muutosten analysointiin (LES,AIDS- mallit). Mallit ovat käyttökelpoisia mm. veromuutosten vaikutusten analysoinnissa. Parhaillaan kulutusmalleja kehitetään niin, että niiden avulla voitaisiin analysoida kulutuksen ympäristövaikutuksia (ns. AESOPUS- malliprojekti).
Palvelujen tehokkuutta analysoivat mikromallit Mikrotason malleihin on luettavissa myös julkisten palvelujen tehokkuutta analysoivat DEA-mallit. Niitä on sovellettu erityisesti terveyskeskuksiin ja kouluihin.
YTP-mallit Viime vuosina on voimakkaasti panostettu makrotaloudellisten yleisten tasapainomallien kehittämiseen Puhutaan CGE (computable general equilibrium) tai YTP- (yleinen tasapaino) malleista Mallien taustalla on jo 1800-luvun lopussa kehitetty walrasilainen yleisen tasapainon teoria, jonka matemaattiset ratkaisut luotiin maailmassa 1950-luvun alussa ja laskennalliset numeeriset sovellutukset 1960-luvulla.
Makromallien käyttöalue Mallien käyttöalueena on erityisesti ollut Suomen ilmastopolitiikan kansantaloudellisten vaikutusten analysointi. Yhteistyö VTT:ssä kehitettyjen energiamallien kanssa on tässä ollut välttämätöntä ja intensiivistä. YTP-mallit soveltuvat erityisen hyvin kansantalouden rakennemuutosten analysointiin. GTAP-mallin avulla voidaan analysoida muutoksia kansainvälisessä kaupassa. Sovellutusalueena on ollut mm. tutkia WTO-sopimusten vaikutuksia Euroopan ja Suomen maatalouteen.
Johtopäätökset Päätöksenteko tarvitsee tuekseen kvantitatiivisia arvioita politiikkamuutosten vaikutuksista. Tähän tarkoitukseen kansantaloudelliset mallit ovat välttämättömiä apuvälineitä. Mallien käytön voidaankin arvioida laajenevan tulevaisuudessa. Ohjelmistojen ja laskentatekniikoiden kehitys myötävaikuttaa tähän VATT panostaa nyt myös mallien vuoropuhelun kehittämiseen. Eri mallit lähestyvät samoja ongelmia eri perspektiivistä ja tulevaisuudessa tarvitsemme parempaa tietoa siitä miten eri mallien suhteellisia etuja voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää sekä tutkimustyössä että päätöksentekoa palvelevassa taustalaskennassa.
Ongelmia miten ymmärtää päätöksentekoa? vuoropuhelu käyttäjän kanssa ihmisen ja yhteisöjen (mm. julkisen vallan) käyttäytymisen teoria tunnetaan vielä puutteellisesti siis: mitä olikaan rationaalinen päätöksenteko?