Maatalousalueiden uomien luonnonmukainen kunnossapito ja hoito Rapuoja, Vantaa Tiia Rautio

Käsiteltävät aiheet Valuma-alue Uoma Tulvasuojelu Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen Suojakaistat Suojavyöhykkeet Uoma Tulvatasanne – alivesiuoma Luiskien loiventaminen ja toispuoleinen kaivu Pohjakynnykset Uoman mutkittelun pienimuotoinen lisääminen Kasvillisuuden niitto Lietekuopat ja -taskut Luonnonmukainen eroosiosuojaus Kalaston huomioiminen Luonnonmukaisten peruskuivatushankkeiden rahoitus Uomien kunnossapito ja hoito

Maatalouden ympäristö- ja vesiensuojelutoimet sijoittuvat Valuma-alueelle → aineiden liikkeellelähtö tai Uomaan → ainepitoisuuksien alentaminen ja fyysiset olosuhteet Valuma-alueen ja uoman väliin → aineiden kulkeutuminen

Tulvat Luonnonmukaisten uomien perkaus on aiheuttanut tulvien lisääntymistä virtavesien alajuoksuilla Ilmastonmuutoksen ennustetaan aiheuttavan sääolojen äärevöitymistä → rankkasateiden ja tulvavirtaamien lisääntyminen Henrik Kettunen

talvitulva

Luonnonmukainen tulvasuojelu Luonnonmukaisen tulvasuojelun tavoitteena on löytää ympäristölle parempi vaihtoehto tulvapenkereisiin ja perkauksiin perustuvalle tulvasuojelulle Tulvasuojelussa valuma-aluetta tarkastellaan kokonaisuutena → pysyviä tuloksia ei saada keskittymällä ainoastaan yhden uoman paikallisiin ongelmiin Tulvavesille pyritään löytämään varastoitumismahdollisuuksia tulvivan uoman valuma-alueelta → tulvavesiä voidaan palauttaa esim. suoalueille tai viljelykäytöstä poistuneille peltoalueille Uomien perkaamista voidaan välttää tekemällä tulvaherkille alueille erillisiä tulvauomia → jos perkauksia kuitenkin pitää tehdä, ne tulisi toteuttaa luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen

tulvametsä Liisa Laitinen

Tiia Rautio

Monivaikutteiset kosteikot Monivaikutteisten kosteikkojen perustamisen tarkoituksena on: Edistää vesiensuojelua maatalouden kuormittamilla vesistöalueilla, palauttaa kuivatuksen tai muiden toimien myötä vähentyneitä kosteita elinympäristöjä ja olemassa olevien kosteikkoympäristöjen monimuotoisuutta Kosteikot pidättävät ravinteita Kosteikoiden avulla voidaan vähentää veden sameutta sekä tasata virtaaman vaihteluita

Savisamennus Liisa Laitinen

Rantamo

Kosteikkojen perustaminen Kosteikkoympäristöjä perustamalla tai ennallistamalla Parannetaan lintujen elinolosuhteita Edistetään riista-, kala- ja raputaloutta Hoidetaan maaseutumaisemaa Kosteikot vähentävät ravinnevalumia ja vanhoille tulva-alueille palautettavat kosteikot vähentävät myös alapuolisen vesistön tulvahaittoja Tulvakauden suuret vesimassat voivat aiheuttaa vesiensuojelukosteikkojen mitoitusongelmia Kylmä sää ei suosi puhdistusprosesseja, mutta kesä-kaudella kosteikot ovat toimivia

Auri Sarvilinna

Suojakaistat Suojakaista on pellolle purojen ja muiden vesistöjen varsille sekä talousvesikaivojen ympärille perustettava, vähintään 3m leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue Suojakaistan alueella ei käytetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita Tiia Rautio

Tiia Rautio

Tiia Rautio

Piennar Pellolle purojen ja muiden vesistöjen varsille jätettävä vähintään 1m levyinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen alue Ei lannoiteta eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla Pientareen, suojakaistan ja suojavyöhykkeen leveys mitataan pellon ja luiskan taitteesta

Suojavyöhykkeet Pellolle valtaojan tai vesistön varteen perustettava, vähintään 15 m leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue ei lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita Erityisesti jyrkille, eroosioherkille rantapelloille sekä tulvanalaisille, vaikeasti viljeltäville peltoalueille, joilta pääsee helposti ravinteita vesistöihin Voidaan perustaa myös pohjavesialueella olevalle pellolle Hoidetaan suunnitelmallisesti niittämällä tai laiduntamalla

Tiia Rautio

Suojavyöhykkeiden hyödyt Suojavyöhykkeiden ja –kaistojen tarkoituksena on vähentää maa-aineksen, ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin ja pohjavesiin lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta muodostavat ekologisia käytäviä tarjoavat suojapaikkoja ja ravintoa eliöstölle

Luontainen suojavyöhyke Suojavyöhykkeisiin ja -kaistoihin liittyy vesistön varressa ns. luontainen suojavyöhyke → pellon ja vesistön välissä oleva rantaluiska tai alue, jolla kasvaa luontaista rantakasvillisuutta Suojavyöhyke estää rantaa syöpymiseltä ja mahdollinen puusto varjostaa aluetta → vähentää veden lämpenemistä ja liiallista vesikasvillisuuden kasvua Liisa Laitinen

Luonnonmukaiset peruskuivatuskäytännöt Uoman linjaus, poikkileikkaus sekä pohjan ja rantojen rakenne sovitetaan vallitseviin virtaama- ja maaperäolosuhteisiin Rantojen rakenteessa tulee ottaa huomioon myös puron ympäristö ja vallitseva kasvillisuus

Luonnonmukaiset peruskuivatuskäytännöt Tavoitteena on: Vähentää liettymistä, syöpymistä ja umpeenkasvua Monipuolistaa maisemaa Lisätä eliöstön kulkumahdollisuuksia Lisätä vesistöjen virkistyskäyttö-mahdollisuuksia Vähentää uomien kunnossapitokustannuksia Henrik Kettunen

Luonnonmukainen peruskuivatus Selvitetään riittääkö vedenjohtokyvyn parantamiseen uoman tai sen penkkojen puuston/pensaiden poisto Jos kasvillisuus niitetään, uoman pohjaan ei tarvitse koskea → vältetään vedenlaatuongelmat Vältetään kaivamista ja mutkien oikaisemista → kaivu toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisella tavalla Vedenjohtokykyä lisätään avartamalla uomaa kesävedenpinnan yläpuolelta → pohja voidaan jättää koskematta Jos vesirajan alapuolinen kaivu on välttämätöntä, pinnanleveytenä käytetään luonnontilaista vastaavaa kesäaikaisen vedenpinnan leveyttä Kaivettavat uomaosuudet tehdään vaihteleviksi Kasvillisuus palautetaan kaivetuille alueille mahdollisimman nopeasti → eroosiohaittojen ehkäisy

Luontaisen elpymiskehityksen hyödyntäminen kunnossapidossa Eroosio ja umpeenkasvu ovat peratun puron elpymiskehitystä kohti tasapainotilaa Sortuvat penkat ja kasvillisuus muodostavat sopivissa olosuhteissa luontaisen tulvatasanteen, jonka keskelle syntyy mutkitteleva alivesiuoma Suoristetun uoman elpymiskehitystä voidaan nopeuttaa suisteiden ja virranohjainten avulla Eroosion kautta voidaan monipuolistaa uomalinjausta ja eliöstön elinolosuhteita alueilla, jotka eivät kärsi mittavista kuivatusongelmista

Tulvatasanne – alivesiuoma Tulvatasanne on uoman yhteydessä oleva tasanne, joka on veden peittämä vain suurten virtaamien aikana Alivesiuoma on tulvatasanteen keskellä kulkeva uoma tai leveän uoman osa, johon vesi keskittyy vähällä virtaamalla Tulvatasanne – alivesiuoma -rakenteella tarkoitetaan vedenjohtokyvyn parantamista kaivamalla uoma poikkileikkaukseltaan monitasoiseksi

Tulvatasanne – alivesiuoma Uoma kaivetaan ns. kaksoisprofiilina Alivirtaamia varten on kapea uoma → kapeassa alivesiuomassa virtaa vettä kuivinakin kausina Tulvatilanteita varten uomalla tulisi olla riittävän laajaksi mitoitettu tulvatasanne, johon tulva voi nousta → kaivamalla toteutettuna vanha uoma jää tulvatasanteeksi Tulvatasanteen sijaan voidaan rakentaa myös tulva-alue Uoman tulviminen tulva-alueelle hidastaa virtausta ja lisää vesistön vesitilavuutta → kiintoaine laskeutuu

Uoman poikkileikkaus tulvatasanteen kohdalta

Liisa Laitinen

Jukka Jormola

Alivesiuoman kunnossapito Uoma voidaan puhdistaa joko kaivamalla tai niittämällä uoman mutkittelua seuraten → edellytyksenä kaivamiselle on se, että uoman pohja on vesikasvillisuuden sitoma, jolloin virtausuoma ei täyty kaivun jälkeen Virtausuoma tarkoittaa virtauksen voimasta puhtaana pysyvää yhtä tai useampaa vierekkäistä uoman virtausreittiä → virtausuoma voi muodostua luonnontilaiseen uomaan tai leveäksi kaivettuun, vesikasvillisuuden tukkimaan uomaan

Alivesiuoman kunnossapito Puhdistamisen tavoitteena on Välttää koko uoman kaivamisen tarve Tasata uoman virtausvaihteluita Vähentää kiintoaineen määrää ja Parantaa eliöstön liikkumismahdollisuuksia turvaamalla veden virtaaminen myös kuivimpaan aikaan

Liisa Laitinen

Tulvatasanne – alivesiuoma -rakenteen hyödyt Vedenjohtokyky paranee Luiskan kaivaminen useampaan osaan parantaa sen kestävyyttä Alivesiuoman jatkuva virtaus vähentää uoman liettymis- ja umpeenkasvuongelmia Tulvavirtaamilla tulvatasanteen kasvillisuus pidättää veden mukana kulkevaa kiintoainetta ja ravinteita Menetelmä soveltuu erityisen hyvin uomiin, joiden perkauksesta on kulunut aikaa ja joiden elpymiskehitys on lähtenyt hyvin käytiin tai alueille, joissa hienojakoinen maaperä aiheuttaa ongelmia luiskien pysyvyydelle

Luiskien loiventaminen ja toispuoleinen kaivu Toispuoleisessa kaivussa uoman vedenjohtokykyä parannetaan perkaamalla vain toinen uoman luiskista → vastakkainen luiska ja sille kehittynyt kasvillisuus jätetään kokonaan ennalleen Uoman sortumisherkkyyttä vähentää luiskan porrastaminen tulvatasanne-alivesiuoma -tyyppiseksi Toimenpiteellä parannetaan uoman vedenjohtokykyä monimuotoisuuden säilyttäminen huomioiden

Uoman poikkileikkaus Jyrkänne Syvänneura

Pohjakynnykset Kiintoaineen pysäyttämiseen uomassa voidaan käyttää pohjakynnyksiä → matalia, pohjapatomaisia, yleensä kiviaineksesta tehtyjä rakenteita, joka muistuttavat pientä luonnonkoskea tai virtapaikkaa Vähentävät eroosiota Toiminta perustuu kynnyksen yläpuolisen veden korkeuden nousemiseen → virtaus hidastuu ja kiintoaineelle jää aikaa vajota pohjaan Toiminta tehostuu, kun pohjakynnyksiä rakennetaan useita peräkkäin Uomien kunnossapidon yhteydessä voimakkaasti syöpyneessä uomassa kynnysten yläpuolelle kerääntynyt kiintoaine kannattaa poistaa

Lasse Järvenpää

Pohjakynnysten hyödyt Uoman liettyminen ja perkaustarve vähenevät → vedenlaatu paranee Uoman monimuotoisuus paranee → pohjakynnykset tarjoavat eliöstölle suojapaikkoja ja kiinnittymis-alustoja Parantavat luonnonmukaisesti toteutettuina kalaston elinolosuhteita

pohjapato

Uoman mutkittelun pienimuotoinen lisääminen Mutkittelua lisäämällä uoman pituus kasvaa, mikä lisää veden viipymää ja uoman luontaista puhdistumiskykyä → eroosio- ja umpeenkasvuongelmat vähenevät Uoma, jonka mutkittelua on lisätty Tiia Rautio

Uoman mutkittelun pienimuotoinen lisääminen Uomaan voidaan asettaa suisteita → virtauksen ohjaaminen haluttuun suuntaan Jos uoman alkuperäinen mutkittelu halutaan palauttaa laajamittaisemmin, apuvälineenä voivat toimia vanhat kartat, ilmakuvat ja perkaussuunnitelmat Maisema monipuolistuu Ekologinen monimuotoisuus lisääntyy

Juha Salonen, SKES ry

Virtausuoman niitto ja penkkojen raivaus Umpeenkasvaneiden uomien tilaa voidaan usein parantaa poistamalla kasvillisuutta uomasta tai sen penkoilta Pienissä uomissa kasvillisuutta voidaan niittää rannalta käsin tai uomassa kahlaamalla Leikattu kasvimassa on tärkeää kerätä pois uomasta tai sen penkoilta

Virtausuoman niitto Uomien umpeenkasvu voidaan ehkäistä tarvittaessa vuosittain tapahtuvalla virtausuoman niitolla → tarkoituksena avata kasvillisuuden sekaan kapea uoma, jonne virtaus ohjautuu Ajan myötä virtausuomasta voi muodostua alivesiuoma → jatkuva virtaus estää sitä kasvamasta umpeen Auki niitetyn virtausuoman reunoilla olevasta kasvillisuudesta voi muodostua tulvatasanteet → ylivirtaamien mukanaan tuoma kiintoaines sitoutuu kasvillisuuden joukkoon

Virtausuoman niitto Virtausuoman niitto sopii esimerkiksi leveäksi syöpyneen ja virtaamaan nähden liian matalaksi liettyneeseen ja umpeen-kasvavan uoman kunnostukseen Jos kasvillisuus niitetään, uoman pohjaan ei tarvitse koskea → vältetään vedenlaatuongelmat Harri Aulaskari

Liisa Laitinen

Penkkojen raivaus Veteen asti ulottuva runsas pajukko on tarpeen raivata ajoittain tulvimisongelmien välttämiseksi Pajukko voi hidastaa puron virtamaa ja siihen tarttunut virran mukana kulkeutuva aines voi muodostaa patomaisia esteitä Penkkojen runsas pajukasvusto voidaan raivata pois moottorisahalla, mutta juurakot on hyvä jättää paikoilleen sitomaan maa-ainesta ja suojaamaan eroosiolta Penkkojen ruohovartinen kasvillisuus sitoo luiskaa ja suojaa mm. eroosiolta → säästettävä Yksittäiset puut tai puuryhmät kannattaa myös säästää → elävöittävät maisemaa, varjostavat uomaa ja tarjoavat eläimistölle suojapaikkoja ja ravintoa

Lietekuopat ja -taskut Jos kunnostustarve johtuu lähinnä purossa kulkeutuvasta aineksesta, kunnostus-menetelmänä voi olla lietteen ja hiekan poisto ja sen liikkumisen estäminen tekemällä lietekuoppia tai -taskuja Uomaan kaivetut syvennykset, jotka ovat tilavuudeltaan 1-5 m³ ja syvyydeltään yleensä 1-1,5 metriä uoman pohjaa alempana lietekuoppa

Liisa Laitinen

Lietekuopat ja -taskut Keräävät ja pysäyttävät uoman kiintoainetta Toimintaa voidaan tehostaa kaivamalla kuoppia useita peräkkäin tai rakentamalla niiden yhteyteen pohjakynnyksiä Kaivetaan sellaiselle uoman osuudelle, jossa veden virtaus on hidasta ja josta käsin se on koneellisesti puhdistettavissa

Luonnonmukaiset eroosionsuojaustoimenpiteet pohjakynnysten rakentaminen → hidastaa virtausta, vähentää uoman syöpymistä ja luiskien sortumista, pidättää uomassa kulkevaa kiintoainetta ja luo suojapaikkoja uoman eliöstölle Suisteiden rakentaminen → ohjaa virtausta haluttuun suuntaan, luo suojapaikkoja eliöstölle, puusta toteutettuna lisää puuaineksen määrää uomassa Kivi- ja moreeniaineksen käyttö → suojaa voimakkaasti syöpyviä luiskia eroosiolta Pajuaineksen käyttö → suojaa ja sitoo syöpyvää luiskaa, joskus kuitenkin eroosiosuojaksi laitettua pajuainesta joudutaan raivaamaan pois penkoilta Puiden ja pensaiden istutus → juuristo sitoo luiskaa, elävöittää maisemaa, varjostaa uomaa, luo suojapaikkoja, elinympäristöjä ja ravintoa eliöille Kasvillisuuspaakkujen siirto → suojaa syöpyvää maaperää kaivuun jälkeen Kylväminen → nopeasti kasvavat heinälajit sitovat juurillaan maata

Paju eroosiosuojaus

Juha Salonen, SKES ry Juha Salonen, SKES ry Juha Salonen, SKES ry

Suisteet -kuva suiste Juha Salonen, SKES ry

Kalaston huomioiminen perkaushankkeessa Pienissäkin maatalousalueen puroissa voi olla elinvoimainen kalakanta Kalasto selvitettävä ennen toimenpiteitä → esim. TE-keskuksen kalatalousyksikkö Kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteita voidaan parantaa esim. tekemällä kutusoraikkoja, rakentamalla uomaan suojapaikkoja kivi- ja puuainesta lisäämällä sekä kaivamalla uomaan virtaamaltaan vaihtelevia alueita → eivät oikein toteutettuina heikennä vedenjohtokykyä

Liisa Laitinen

Liisa Laitinen

Kocksbybäcken Inkoo Liisa Laitinen

Liisa Laitinen

Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen rahoitus Valtion rahoitustuki kuivatushankkeille ( 50/70 %) Edellyttää ympäristönsuojeluun ja hoitoon liittyvien seikkojen huomioimista Harkinnanvaraisiin ympäristönhoitotoimenpiteisiin voidaan hakea täysimääräistä avustusta (100 % -tuki) Ympäristötuki ja sen erityistuet

Uomien kunnossapito ja hoito Maatalousalueiden purojen luonnonmukaisiin kunnossapitokäytäntöihin kuuluu tarvittaessa uomien hoito Umpeenkasvun ennaltaehkäisy niitoilla Penkan kasvillisuuden poisto Suojavyöhykkeen ja -kaistan laidunnus Monivaikutteisten kosteikkojen ja lietekuoppien tyhjennys