Miten työuria voitaisiin pidentää ? SAK:n opinto-ohjaajien seminaari 15.1.2010 Vantaa Saana Siekkinen 15.1.2010 Saana Siekkinen

Miksi työurien pidentäminen on esillä ? Huolena huoltosuhde – julkisen talouden kestävyys koetuksella. Sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut kustannetaan pääosin palkkatyön kautta. Eläkeikäisten osuus väestöstä nousee ja suomalaiset elävät entistä pidempään - > eläkemenot ja palvelutarve kasvavat. Työelämästä pois siirtyvien määrä on suurempi kuin työelämään tulevien määrä -> maksajia on yhä vähemmän. Paheneva työttömyys ja pienenevä palkkasumma ongelmana juuri nyt. 15.1.2010 Saana Siekkinen

Työmarkkinoille tulevien ja työmarkkinoilta lähtevien määrät vuosina 1980-2040 Lähde: Tilastokeskus väestöennuste ja väestörakenne 9.9.2009 SAK/YPO/JR 15.1.2010 Saana Siekkinen

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus 11. 3 Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus 11.3.2009: eläkekiista purettiin työryhmiin Hallitus veti takaisin esityksensä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Kaksi työmarkkinajärjestöjen työryhmää eläkeneuvotteluryhmä (ENR) työelämätyöryhmä (TER) Yhteinen tehtävä ja yhteistyö hallituksen edustajien kanssa Valmistella linjaukset, jotka uskottavasti toteuttaisivat keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousun kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Linjaukset valmiiksi vuoden 2010 tammikuun loppuun mennessä. 15.1.2010 Saana Siekkinen

Työkyvyttömyys pääsyy alhaiseen eläkkeelle siirtymisikään Vuosi 2008 Vanhuuseläkkeelle työelämästä siirtyi 30 800 henkilöä keskimäärin 63,2 vuoden iässä. M 63,2 vuotta N 63,3 vuotta Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 25 600 henkilöä keskimäärin 52,2 vuoden iässä. M 52,1 vuotta N 52,2 vuotta Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Työkyvyttömyyden alkavuuden puolittaminen pidentäisi työuria noin vuodella. OECD:n raportti 2008: työkyvyttömyyseläkkeet Suomen ongelma 15.1.2010 Saana Siekkinen

Eläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2008 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Henkilöä Eläkkeelle siirtyneet 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Mielen- terveyden häiriöt Tuki- ja lii- kuntaelinten sairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Muut sairaudet Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet. Lähde: ETK 15.1.2010 Saana Siekkinen

Tehdyt uudistukset toteuttavat kolmen vuoden tavoitteesta yli puolet Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yksi päätavoite oli työurien pidentäminen joustava vanhuuseläkeikä iän mukaan nousevat karttumat eläkkeen laskenta ansaittujen eurojen mukaan elinaikakerroin Kolmen vuoden tavoitteesta koossa jo kaksi vuotta: eläkeuudistuksen tuloksena 1,6 vuotta (ETK) ja lisäksi sosiaalitupon vaikutuksesta 0,4 vuotta (VM). Loput tavoitteesta on täytettävä muilla kuin eläkepolitiikan keinoilla. Avainasioita ammattitaito ja työkyky. 15.1.2010 Saana Siekkinen

Keskimääräinen eläkeikä – vaikea käsite Eläkkeelle siirtymisiän odote lasketaan 25- ja 50-vuotiaille: vuonna 2008 odotteet olivat 59,4 v ja 61,4 v pyrkimys kuvata eläkkeelle siirtymisen muutosta ei ole sama kuin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli 60,8 vuotta vuonna 2008. Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen kannalta ratkaisevaa on työuran pituus eli se, paljonko elinkaarella on työelämävuosia. 15.1.2010 Saana Siekkinen

Ikääntyvien työllisyysaste nousi talouskasvun vuosina merkittävästi Lähde: Tilastokeskus 15.1.2010 Saana Siekkinen

Työllisyysaste ja työpanos ? Suomessa ikääntyvien työllisyysasteet nousivat talouskasvun vuosina ripeästi, mutta ovat yhä muita Pohjoismaita alhaisemmat. Muissa Pohjoismaissa erilaiset osa-aikaisen työn mahdollisuudet ovat enemmän tarpeen mukaiset kuin Suomessa, joten työhön osallistumisen aste on korkeampi. Jos ikääntyneiden työhön osallistumista mitataan tehdyillä työtunneilla, Suomi onkin Ruotsin ja Tanskan tasolla. Jos halutaan nostaa ikääntyvien työhön osallistumisen astetta, on laajennettava työntekijöiden oikeuksia osa-aikaiseen työntekoon määräaikaisesti tai pysyvämmin. 15.1.2010 Saana Siekkinen

SAK:n lähtökohdat työryhmien työssä Työurien pidentäminen onnistuu, jos vahvistetaan työssä jatkamisen edellytyksiä koko työuran aikana ja jo ennen sitä: Työuraa edeltävät toimet – perusta Koko työuran aikaiset toimet – vahvistaminen Ikääntyviä koskevat erityistoimet – arvostus Osatyökykyisten ja eläkkeellä olevien työhön osallistumista tukevat toimet – osallisuus Työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuudet pidentää työuraansa laajemmiksi. Työnantajille lisää vastuuta työssä jatkamisen tukemisessa. Eläkeleikkaukset eivät tue työssä jatkamista. 15.1.2010 Saana Siekkinen

Millä keinoilla työurat pitenevät ? SAK:n kärkitavoitteet Kaikille nuorille ammatti ja väylä työelämään. Kaikki peruskoulun päättävät koulutukseen Opiskelijahuoltopalvelut kuntoon Vähän koulutetuille ammattitutkinto ja työnantajan kustantamaa koulutusta kaikille. Erityistoimia vähän koulutusta saaneille, esim opiskelijamaksujen poisto Kaikille oikeus osallistua ammattitaitoa parantavaan koulutukseen Työntekijöille lisää oikeuksia työaika-autonomiaan ja työaikajoustoihin. Osa-aikalisää uudistettava helpottamaan nuorten vastavalmistuneiden työllistymistä ja ikääntyneiden työssä jatkamista Työkyvyn menetystä ehkäistävä – kunnon työterveyshuolto kaikille työntekijöille. Ehkäisevää työterveyshuoltoa, työkyvyn seurantaa parannettava ja työpaikkaselvityksiä lisättävä Työntekijöille mahdollisuus säännöllisiin terveystarkastuksiin Työttömien terveystarkastukset Kaikille työpaikoille oma ikäohjelma. Ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen Esim.siirtyminen osa-aikatyöhön, ylimääräiset vapaat, vuorotyön kierto eteenpäin, yövuorojen vähentäminen, tehostetut työterveystarkastukset Työnantajien vastuuta lisättävä – osatyökykyisille töitä. Työttömyysputkeen irtisanominen nykyistä kalliimmaksi Osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle ja kuntoutujalle oikeus osa-aikatyöhön 15.1.2010 Saana Siekkinen

EK:n tavoitteita (toimittajaseminaari 22.9.2009): Eläkeneuvotteluryhmä: varhaiseläkeväylien tukkiminen: työttömyysturvan lisäpäivistä, osa-aikaeläkkeestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä luovutaan ikääntyneiden työntekijöiden karttumaprosenttien uudelleenmitoitus ja kohdentaminen lähemmäksi alinta vanhuuseläkeikää työhistoriaedellytys 63 vuoden vanhuuseläkeiälle Työelämäryhmä: työterveyshuollon ennakoivuuden ja tuloksellisuuden parantaminen; yhteistyön lisääminen järjestelmien (työterveyshuolto, työeläkelaitokset, Kela, työpaikat) välillä työkyvyttömyysprosesseissa Työterveyslaitoksen toiminnan uudelleensuuntaaminen palvelemaan työpaikkojen ja työterveyshuollon tarpeita opiskeluaikojen lyhentäminen (OPM:n työryhmä) AKKU-ryhmän ehdotusten toimeenpano (työelämälähtöisyys tutkinnoissa, työpaikalla tapahtuva oppiminen, aikuiskoulutuksen tukijärjestelmät) ammatillisen koulutuksen ulottaminen syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin 15.1.2010 Saana Siekkinen

Työryhmien määräaika kulumassa umpeen – toimintaympäristö haasteellinen Lama ajaa työntekijöitä ulos työelämästä ja tavoite työurien pidentämisestä taantuu. Eläkeiän nosto ei ole oikea lääke. Laman yli on kurkotettava myönteisin keinoin: lisää satsauksia myös lomautettujen ja irtisanottujen ammattitaitoon ja terveyteen. Uutena haasteena esille on nostettu eliniän kasvu. Näkemystä, että toimet työurien pidentämiseksi on kohdennettava koko työuralle, ymmärretään laajasti. Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen kannalta ratkaisevaa onkin, paljonko elinkaarella on työelämävuosia. Sosiaalitupossa sovittu osa-aikaeläkkeen ja lisäpäivärahaoikeuden heikennykset ja ikärajojen noston siirtymäajat. 15.1.2010 Saana Siekkinen