1 Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu • Hallitus asetti kesällä 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean, ns. Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan.

Esitys aiheesta: "1 Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu • Hallitus asetti kesällä 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean, ns. Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan."— Esityksen transkriptio:

1 1 Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu • Hallitus asetti kesällä 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean, ns. Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, toimeksianto vuoden 2009 loppuun • Keskeiset tavoitteet • köyhyyden vähentäminen • kannustavuuden lisääminen • korkean työllisyysasteen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaaminen • Sata-komitean peruslinjaukset luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 27.1.2009 – yksimielinen esitys, työmarkkinajärjestöjen esitykset työttömyysturvasta ja eläkkeistä (ns. sosiaalitupo) mukana linjauksissa SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

2 2 Sata-komitean perusturvaa koskevat linjaukset 27.1.2009 • Hallitus on sitoutunut 30.1. ottamaan takuueläkkeen, vähimmäissairaus- ja vanhempainpäivärahojen, lapsilisien, kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen indeksisuojan käyttöön maaliskuussa 2011. • Politiikkariihessä 24.2. tehtiin linjauksia mm. kuntoutuspalvelujen parantamisesta ja perhevapaatyöryhmän asettamisesta. • Kehysriihessä 24.3. päätettiin ottaa käyttöön aktiivituki vuoden 2010 alusta. • Muilta osin perusturvaa koskevat ehdotukset ovat vasta asialista, joka päätetään loppumietinnössä. Edellyttävät yksityiskohtaisempaa selvittelyä ja kustannusten arviointia. SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

3 3 Sata-komitean loppumietinnön 18.12.2009 tärkeimmät ehdotukset  Ansiosidonnainen työttömyysturva sosiaalitupossa sovitun mukaisesti; pääsääntöisesti voimaan 2010  Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen  Työttömyysturvan vähimmäisetuuksien tason parantaminen aktivointitoimien kautta  Asumistukea yksinkertaistetaan  Omaishoidon tuki, hoitotuet, asiakasmaksut  Vähimmäissairauspäivärahan omavastuun poistaminen  Byrokratialoukut ja lainsäädännön kehittäminen  sosiaaliturva yhteen lakiin  käsittelytakuu työttömyysturvaan SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

4 4 Mitä Sata-komitean jälkeen? • Sata-komiteassa saavutettiin pääsääntöisesti yksimieliset ratkaisut • Pinnan alla kuitenkin kytee • perusturvan ja ansioturvan välinen suhde julkisessa keskustelussa • yleinen työttömyysvakuutus esillä • parannuksia vaikea saada; taloustilanne niin vaikea että edessä voi olla leikkauskeskustelut • keskeistä millainen on seuraava hallitusohjelma ja miten työuraneuvottelut jatkuvat

5 Työuraneuvotteluiden tulokset 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 5

6 Työuraneuvotteluiden tärkeimmät tulokset  Eläkeiän nosto ja eläkkeiden heikennykset torjuttiin  Ikääntyneiden työttömyysturvan leikkaaminen estettiin  Osa-aikaeläkejärjestelmä pystyttiin säilyttämään  Keinot työurien pidentämiseen kolmella vuodella löydettiin  Työmarkkinajärjestöjen neuvottelujärjestelmä toimi vaikeassa tilanteessa 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 6

7 7 Taustaa: työryhmät  Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeellesiirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä  Tätä koskevat ehdotukset sovittiin valmisteltaviksi kahdessa työryhmässä, eläkeneuvotteluryhmässä ja työelämäryhmässä  Työelämäryhmä saavutti neuvottelutuloksen  Eläkeneuvotteluryhmässä sopua ei syntynyt, tilanne toistaiseksi auki

8 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 8 Eläkeneuvotteluryhmä

9 Eläkeneuvotteluissa esillä myös työttömyysturva Eläkepöydässä esillä myös työttömyysturvan rahoituksen turvaaminen ja lisäpäivärahaoikeus.  Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys  Työttömyysturvanrahoituksesta alustava yhteisymmärrys.  Kysymys lisäpäivärahaoikeudesta jäi erimieliseksi. -> Neuvottelutulosta kokonaisuudesta ei ole. 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 9

10 10 Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys  Varhennettu vanhuuseläke poistuu  muutos koskee 1951 ja sen jälkeen syntyneitä  varhennetulle eläkkeelle on voinut jäädä 62 vuoden iästä lähtien, mutta eläkkeeseen on tehty pysyvä vähennys, joka on 0,6 % jokaista varhennuskuukautta kohti eli enintään 7,2 %  Työnantajien vastuuta osatyökyvyttömyyseläkkeissä lisätään  eläkehakemuksen yhteydessä selvitetään, onko työnantaja valmis järjestämään sopivan työn  työnantajalle suoria kustannuksia myös osa-aikaeläkkeen muuttuessa täydeksi  Erityisesti masennussairauksissa ylläpidetään työhön osallistumista osa-aikatyön ja osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla.

11 Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys  Selvitetään vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävän työn työeläkevakuuttamisen muutostarpeet.  Neuvottelulauseke:  vuoden 2005 uudistuksen vaikutusten seuranta  tarvittavat muutokset neuvotellaan viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä  esillä kaikki keinot, joilla voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen  kokemukset elinaikakertoimen ja korkeampien karttumien vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisikään  ratkaisut työeläkemaksun kehityksestä -> työmarkkinajärjestöt kantavat jatkossakin vastuuta työeläketurvan sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 11

12 Työttömyysturvan rahoituksesta alustava yhteisymmärrys  Työttömyysturvan rahoitus turvataan  tavoitteena ennakoitavissa oleva, hallittu ja tasainen maksukehitys  Työttömyysvakuutusrahastolle isompi suhdannepuskuri  puskurin enimmäismäärä nostetaan vastaamaan 5 prosentin työttömyysastetta vastaavia menoja (nykyisin 3,6 %).  Esitykset valtiolle  valtio rahoittaa pysyvästi lomautuspäivärahojen peruspäivärahaa vastaavan osuuden  valtiontakaus Työttömyysvakuutusrahaston lainoille 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 12

13 Työttömyysturvan lisäpäivät neuvottelujen vaikein pala  Sosiaalitupo (21.1.2009) :  lisäpäiväraja nousee 60 vuoteen 1955 ja sen jälkeen syntyneillä (= ”putken” pää nousee 58 v 1 kk:n kohdalle)  vuosina 2009 - 2011 tehostettuja toimia lisäpäivillä olevien työllistämiseksi mahdollisimman laajasti  saatujen kokemusten perusteella vuoden 2011 loppuun mennessä neuvotellaan ratkaisu lisäpäivistä  EK vaati, että lisäpäivistä neuvotellaan ratkaisu nyt, SAK piti kiinni sosiaalitupossa sovitusta.  EK:n viimeinen esitys neuvotteluissa:  1956 synt. lisäpäiväoikeus 61 vuotiaana (putken pää 59 v 1 kk)  1957 synt. lisäpäiväoikeus 62 vuotiaana (putken pää 60 v 1 kk) 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 13

14 Miksi lisäpäiväasia on SAK:lle tärkeä ?  Kysymys on ikääntyvien työpaikkansa menettäneiden jäsenten toimeentulon turvasta.  Lisäpäivien poistaminen merkitsisi ikääntyneiden työttömien putoamista peruspäivärahalle - 550 euroa/ kk  Ikääntyvien irtisanomiset eivät lopu turvaa heikentämällä.  Työnantaja tekee päätökset putkeen työntämisestä.  Yli 57- 58-vuotiaiden irtisanottujen on lähes mahdotonta päästä uuteen työhön avoimien työmarkkinoiden kautta.  Tähän mennessä työvoimaviranomaisilla on ollut tarjota tukityöpaikkoja vain murto-osalle lisäpäivärahaa saavista.  Jos tukityötä tai lisäkoulutusta tarjotaan, myös lisäpäivillä oleva on velvollinen ottamaan ne vastaan päivärahakarenssiin uhalla.  Oikeus lisäpäivärahoihin on ikääntyvälle työttömälle toimeentulon takalauta. 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 14

15 Miten lisäpäiväjärjestelmä (ns. putki) toimii, ja kuka sen maksaa? Palkka 2600 €/kk Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk Ansiopäiväraha 1 430 €/kk Lisäpäivien päiväraha 1 430 €/kk Eläke 1 330 €/kk Kesto 100 päivää400 päivää3 vuotta Työntekijän ikä58 v 1 kk60 v63 v RahoitusPerusosa (550 €/kk) valtio; Ansio-osat työttömyysvakuutus- maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla Irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla (0-80 %); työttömyysvakuutusmaksuilla; työttömyyskassojen jäsenmaksuilla Eläkevakuutusmaksuilla Nykymallissa irtisanotulle työntekijälle syntyy 60-vuotiaana oikeus lisäpäiviin, jos hän joutuu työttömäksi vähintään 58 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä (ennen vuotta 1955 syntyneillä lisäpäivät alkavat 59-vuotiaana) Lisäpäivien päivärahat rahoitetaan irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla, työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassojen jäsenmaksuilla. Niihin ei makseta valtionosuutta. Työttömyysturvan maksuosuudet esimerkkitapauksessa Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu* Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajien osuus** Valtionosuus Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 62 vuoden iässä 41 200 € 22 300 € 9 600 € 13 000 € * Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. Jos omavastuun määrä on maksimia alhaisempi, jäljelle jäävä osa rahoitetaan palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla ** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ESIMERKKI: 58-vuotiaana irtisanotun työntekijän etuudet ja niiden rahoitusosuudet

16 Jos lisäpäivät poistetaan, palkansaajan turva heikkenee ja irtisanovan työnantajan maksut alenevat. Valtion kustannukset kasvaisivat. Ikääntyneiden irtisanominen tulisi entistä houkuttelevammaksi. Palkka 2600 €/kk Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk Ansiopäiväraha 1 430 €/kk Työmarkkinatuki 551 €/kk Eläke 1 220 €/kk Kesto 100 päivää400 päivää3 vuotta Työntekijän ikä58 v 1 kk60 v63 v RahoitusPerusosa (550 €/kk) valtio; Ansio-osat työttömyysvakuutus- maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla ValtioEläkevakuutusmaksuilla Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkansaaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen Työttömyysturvan maksuosuudet yhteensä ilman lisäpäiviä Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu* Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajien maksuosuus** Valtionosuus Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä 0 € 16 200 € 5 400 € 32 700 € Ero nykytilaan - 41 200 € - 6 100 € - 4 200 € + 19 700 € Lisäpäivien poiston seurauksena irtisanovan työnantajan kustannukset alenisivat merkittävästi, samoin työnantajien kollektiiviset kustannukset. Valtion menot kasvaisivat. * Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. ** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta Lisäpäivien poisto alentaisi työnantajien maksuosuutta esimerkkityöttömän kohdalla lähes 50 000 eurolla Myös palkansaajan eläke pienenisi pysyvästi n. 110 €/kk

17 EK kytki eläkesovun lisäpäiviin  EK hakee lisäpäivien poistolla säästöjä työnantajien kustannuksiin (vuositasolla n. 100 milj. euroa).  Lisäpäivien poisto lisäisi valtion menoja, kun ansioturvalta pudottaisiin työmarkkinatuelle.  Neuvottelutulosta ole olemassa, joten sovitut eläkeasiat ja työttömyysturvan rahoitus eivät välttämättä etene.  Jatko on auki - nyt selvitellään mahdollisuuksia löytää ratkaisu pattitilanteeseen. 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 17

18 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 18 Työelämäryhmän ehdotukset

19 Taustaa: Työkyvyttömyyseläkkeet  Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2008 lähes yhtä paljon ihmisiä kuin vanhuuseläkkeelle  Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä  Työpaikkaesimerkit (esimerkiksi Lassila & Tikanoja) osoittavat, että järjestelmällisillä toimilla työkyvyn parantamiseksi on saatu työpaikoilla merkittäviä tuloksia aikaan  Eläketurvakeskus: Jos työkyvyttömyyseläkkeet saataisiin kaikkialla samalle tasolle kuin yritysten paremmassa puolikkaassa, nousisi eläkkeelle siirtymisen odote reilulla vuodella Työelämäryhmän ehdotusten tehokas toimeenpano toteuttaisi reilun vuoden tavoitteen 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 19

20 Työelämäryhmän ehdotukset  Työterveyshuolto kuntoon  Työterveyshuollon ja työpaikan välinen yhteistyö tiiviimmäksi  Terveyspalvelut myös työttömille  Työhyvinvointi osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa  Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä  Kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille tarjotaan koulutuspaikka  Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään  Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 20

21 Työterveyshuolto kuntoon  Kaikille työntekijöille varmistetaan työterveyshuolto alasta ja työsuhteen pituudesta riippumatta  tulo- ja määräaikaistarkastukset kaikille 1-3 vuoden välein  vuoteen 2014 mennessä käyttöön yhteinen järjestelmä työterveyden seurantaan  Työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviimmällä yhteistyöllä työkyvyn ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa  esim. sairausloman pitkittyessä (yli 90 päivää) vaaditaan työterveyshuollon ja työnantajan selvitys työhön paluusta ja tarvittavista järjestelyistä työpaikalla 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 21

22 Terveyspalvelut kaikille – myös työttömille  Työterveyshuollon kattavuutta parannetaan luomalla toimintamalli pienten työpaikkojen tarpeisiin  Lakisääteiset peruspalvelut koko maassa  Järjestämisvastuut alihankintaketjuissa ja vuokratyössä  Työterveyshuoltoon luodaan laatukriteerit, joiden niiden vaikuttavuutta seurataan  Terveyspalvelut myös työttömille  Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työterveysneuvonta otetaan osaksi työvoimapalveluja  Työryhmä pitäisi perusteltuna erikoissairaanhoidon hoitotakuun lyhentämistä asteittain kolmeen kuukauteen  Edellyttää kustannusten arviointia 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 22

23 Vähemmän työkyvyttömyyspoissaoloja  Työeläkelaitokset toteuttavat Kelan kanssa STM:n ohjauksessa pilottihankkeen  Joissain tapauksissa tarpeellinen työhön paluuta edistävä hoito voidaan korvata työeläkejärjestelmästä  Tavoitteena työkyvyttömyyspoissaolojen vähentäminen ja eläkemenojen pienentäminen  Sairauskassajärjestelmän kehittämistä selvitetään 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 23

24 Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä  Osa-aikalisäjärjestelmä uudistetaan  määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijälle maksetaan osa-aikalisää  työnantaja palkkaa vasta tutkinnon suorittaneen työttömän työnhakijan 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 24

25 Kaikille nuorille koulutus  Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu  Lukio, ammatillinen koulutus, perusopetuksen lisäluokka tai työpaja  Kunnissa määritellään viranomaistaho, joka vastaa nuorten ohjauksesta  Aloituspaikat kohdennetaan ensisijaisesti niille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa  Koulutuksen keskeyttämistä vähennetään  Korkea-asteen opiskelijavalintoja uudistetaan  Uusiksi opiskelijoiksi ensisijaisesti he, joilla ei vielä opinto- oikeutta korkea-asteella  Valinnanmahdollisuuksia kandidaattitutkinnon jälkeen helpotetaan  Alakohtaista yhteisvalinnan käyttöä lisätään 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 25

26 Työhyvinvointia parannetaan työpaikoilla yhteistoiminnassa  Työssä jatkamista koskeva toiminta otetaan osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa.  Työsuojelun yhteistoimintalakia uudistetaan siten, että yhteistoimintaa koskeviin asioihin lisätään työssä jatkamista koskevat työpaikkakohtaiset tavoitteet ja ohjelmat. 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 26

27 Työhyvinvoinnin palvelukeskus  Työturvallisuuskeskuksen (TTK) yhteyteen perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus  Yhden luukun palvelu erityisesti pk-yrityksille  Käytännönläheisiä työvälineitä työpaikoille  Teemoja: työaikajärjestelyt, työn organisointitavat, työpaikkakohtaiset ikäohjelmat, ammatillinen kehittyminen, hyvän johtamisen välineet  Toimialakohtainen työhyvinvointityö tes-pöytään  Otetaan käyttöön työhyvinvointikortti, johon liittyy koulutusta työhyvinvoinnin perusasioista ja miten ne viedään käytännön toimintaan  TTK:n työalatoimikunnat asettavat vuosittaiset työpaikkatason vaikuttavuustavoitteet ja sopivat niiden mittaamisesta  TTK:n hallitus arvioi toimien vaikuttavuutta 2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 27