PARAS-hanke Keski-Suomessa suunnittelujohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto 15.5.2009

Keski-Suomen kunta- ja palvelurakennevisio 2015: ” Menestyvä Keski-Suomi tuottaa” korkeatasoisia peruspalveluita nykyistä isommissa kunnissa peruspalveluiden järjestämisalueilla ja yhteisiä palveluita kootusti maakuntatasolla elämänlaadun turvaamiseksi.

Lähtökohtana luontainen työssäkäynti- ja asiointialue, eheä yhdyskuntarakenne sekä elinkelpoinen talousalue Pohjana nykyisten kuuden seutukunnan ”peruspalveluiden järjestämisalueet” Järjestämisalueen kunnat sopivat järjestämisvastuusta ja yhteisistä toimielimistä vastaamaan eri palvelukokonaisuuksista Toimielimen muodostaminen tapahtuu siten, että siinä kohtaavat demokratia, valta ja vastuu sekä taloudesta että palveluista Hallintomallien tulee olla keveitä ja rajoiltaan mahdollisimman yhtenäisiä Peruspalveluiden järjestämisalueen kokoa ei ole mielekästä sitoa 20 000 minimiasukasmäärään, koska osa harvaan asutuista seutukunnista ei yllä tähän.

KESKI-SUOMEN PERUSPALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET Nykyinen seutukuntajako

Kuntarakenteen muutokset Keski-Suomessa, aiemmin 30 kuntaa - nyt 23 Uusi Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahden kunta Uusi Äänekoski: Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta Uusi Jämsä: Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit Saarijärvi: Saarijärven kaupunki ja Pylkönmäen kunta Joutsa: Joutsan ja Leivonmäen kunnat Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta muodostavat nk. Wiitaunioni-kuntaparin Yksittäiset kunnat ovat ilmaisseet halunsa pysyä itsenäisinä, mutta tehdä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa.

Keski-Suomen liitto ja PARAS-hankkeen valmistelu Koordinaattori kuntien käyttöön Yhteyshenkilö joka seudulle liiton toimistossa Työssäkäynnin ja asioinnin suuntautumista selvittävä tietopalvelu kunnille ParasSos – tutkimushanke: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kokemukset kuntarakenteen uudistuksessa (Maakunnallinen eläinlääkäripäivystys-selvitys) 11.6.2007

Keski-Suomen liitto ja PARAS-hankkeen valmistelu   28.10.2005

Maakuntatasolla kootaan yhteen, yhteisen hallinnon alaisuuteen, aluetason palvelut Erikoissairaanhoidossa mm. laboratorionäytteiden analysointi, röntgen ja muiden kuvien arkistointi sekä kuvakonsultaatiot ja terveydenhuollon potilastietojärjestelmä Sosiaalitoimen maakunnallisia palveluja ovat mm. päihdehuollon laitoskuntoutus, vammaispalveluiden erityistason palveluohjaus, sosiaalipäivystys, lastensuojelun erityissosiaalityö ja sosiaalialan kehittämisyksiköt Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen, ohjaus ja koordinaatio Edunvalvonta, aluekehittäminen ja maakuntakaavoitus Aluekehityksen yhteistyö valtionhallinnon ja kuntasektorin kesken Teknisen huollon hallinnointi, suunnittelu ja toteutus Elinkeinojen kehittäminen kehittämisyhtiöiden yhteistyönä

ESIMERKKI: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEET KESKI-SUOMESSA Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen Suunnitelmissa (2011):  Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana Suunnitelmissa (20xx): Sairaanhoitopiirin liikelaitos (seututerveyskeskus): Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 9

Lähipalvelut Esimerkkejä lähipalveluista ovat mm: - lääkärin, hammaslääkärin ja hoitohenkilöstön ajanvarausvastaanotot - laboratorionäytteiden otto - neuvolapalvelut - kouluterveydenhuolto - suun terveydenhuolto (pl. erikoishoidot) - kotihoito - päivähoito - sosiaaliohjaus/sosiaalityö (neuvonta, toimentulotuki) - vanhusten ja vammaisten palveluasuminen - vanhusten päivätoiminta

Seudullisesti tuotettavat palvelut Esimerkkejä seudullisista palveluista ovat mm: lääkäreiden ilta- ja viikonloppupäivystykset suun terveydenhuollon päivystys ja erikoishoidot apuvälinepalvelut ja kuntoutus mielenterveyspalvelut vanhusten laitoshoito (osittain hajautettuna) perheneuvolapalvelut perhetyö päihdepalvelut, esim. avokuntoutus vammaispalvelut vanhuspalveluiden ja päivähoidon organisointi työvoiman palvelukeskus materiaalihallinto hallinto ja tukipalvelut

Maakunnallisesti tuotettavat palvelut Esimerkkejä maakunnallisista palveluista ovat mm: - erikoissairaanhoito - laboratorionäytteiden analysointi - terveydenhuollon yhteispäivystys (lääkäreiden yöpäivystys) - työterveyshuolto (osittain hajautettuna) - lääkehuolto - terveydenhuollon potilastietojärjestelmät - lastensuojelun erityissosiaalityö - vammaispalveluiden erityistason palveluohjaus, erityissosiaalityö - avainhenkilöpankki (kriittiset ammattinimikkeet) - tutkimus- ja kehittämispalveluiden koordinaatio - kuljetuslogistiikan kehittäminen - sosiaalipäivystys

Maakuntarajat ylittävät palvelut erityistason erikoissairaanhoito vammaispalveluiden erityisosaaminen, esim. pienet vammaisryhmät vammaisten pitkäaikainen vaativa erityisasuminen lastensuojelun juridinen osaaminen päihdehuollon erityiskuntoutus

Yritykset ja kolmas sektori Yksityinen ja järjestösektori täydentävät julkista palvelujärjestelmää mm. ennaltaehkäisevässä työssä sekä yhteisöllisyyden ylläpitäjänä ja edistäjänä. Tavoitteena tiivistää julkisen sektorin, järjestöjen ja yksityisten yrittäjien yhteistyötä. Yksityisiä: mm. lääkärin ja hammaslääkäreiden vastaanotot, yksityiset tutkimus-, hoito- ja hoivayksiköt sekä monet henkilökohtaiset palvelut. Järjestöjen ylläpitämiä: ensi- ja turvakodit, päihdehuoltolaitokset, palvelutalot ja ryhmäkodit sekä mm. lasten ja nuorten laitokset.

Sivistystoimi ja tekniset palvelut Esi- ja perusopetus Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja tietopalvelut Toisen asteen opetus Kaavoitus Jätehuolto Vesihuolto Energiahuolto Ympäristöterveys – eläinlääkintähuolto Virkistys Liikennejärjestelmäsuunnittelu – joukkoliikenne Palo – ja pelastustoimi Kehitysyhtiöiden yhteistyö

KIITOS Lisätietoja: Hannu Korhonen, +358 40 595 0016 hannu.korhonen@keskisuomi.fi 11.6.2007