Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Esitys aiheesta: "Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys"— Esityksen transkriptio:

1 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

2 Taustaa Keski-Suomessa on tehty määrätietoista palvelurakennetyötä 1990-luvun alusta lähtien tavoitteena siirtyä laitoshoidosta avohoitoon Koskenut sekä sairaalahoitoa, vanhustenhuoltoa, vammaistyötä, mielenterveystyötä ja lastensuojelua. Keski-Suomessa palvelurakennetta muutettu sekä kuntien omissa palveluissa että ulkoistetuissa palveluissa. Maakuntaan perustettu viimeiseen 20 vuoden aikana noin 200 yksityistä palvelukotia Työtä tehty hyvässä yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin, yritysten ja järjestöjen kesken.

3 Selvitys tarjoaa Tutkittua tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista järjestämistavoista Arvion ja näkemyksen 2010-luvun sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä palvelurakennekysymyksistä Asiantuntija-arvion eri sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten järjestämismallien soveltuvuudesta Keski-Suomeen Kuntien luottamushenkilöille, kansalaisille ja viranhaltijoille avoimen keskustelufoorumin sosiaali- ja terveyspalveluiden eri järjestämismahdollisuuksista

4 Selvityksen tavoitteet:
Löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli Toteuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhoitolain edellyttämällä tavalla. Samoin tavoitellaan yhteistoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla siten kuin puitelain muutos edellyttää Hanke tavoittelee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopisteen siirtoa kansalaisten omatoimisuuden tukemiseen Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuutta Hankkeella tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien entistä parempaan hallintaan.

5 Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien
1. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Keski-Suomessa maakunnan asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien Erityisesti huomioitava ikääntyvä väestö (Kuvio) Huomion kohdentaminen niihin väestöryhmiin, jotka käyttävät eniten palveluita (= aiheuttavat eniten kustannuksia), esim. CCM-mallit Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien osaaminen täysipainoiseen käyttöön, esim. lääkäri – vastaanottohoitaja tai sosiaalityöntekijä – sosinomi –työtavat tai perhekeskusmallit

6

7 2. Selvitystyössä on keskeistä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon koko toimintaketju ja siirtää toiminnan painopiste ketjun alkupäähän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Kansalaisten omatoimisuuden mahdollistaminen Laaja yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa Terveyshyödyn tavoittelu Palvelukysynnästä ja –riippuvuudesta vertais-verkostoihin ja omaehtoiseen hyvinvoinnin tuottamiseen Edellytyksiä luova, promotiivinen Riskien toteutumista ehkäisevä, preventiivinen Sairauksia/ongelmia parantava/vähentävä, korjaava, kuntouttava Muutosta ylläpitävä, jälkihuolto

8 Elementtejä, joita kansalais- tai käyttäjälähtöinen palvelukonsepti edellyttää
Mahdollisuus saada tietoa useita eri kanavia pitkin, mm. puhelimitse neuvonnasta, sähköisesti internetistä tai henkilökohtaisesta palvelusta, omalta työntekijältä, jne. Mahdollisuus vertaistukeen ja vapaaehtoistyön tukeen Mahdollisuus palveluohjaukseen sen eri muodoissa Mahdollisuus kokoontumistilaan

9

10 3. Lähtökohtana selvitystyölle ovat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Työssä selvitetään erityispalveluiden ja muiden julkisten palveluiden suhde sosiaaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Myös yksityiset ja 3. sektorin palvelut liitetään kehitettävään malliin. Selvitystyössä on tavoitteena löytää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden optimaalinen yhteistyön malli. Keskeistä erityisesti vanhusten, lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja päihdeongelmaisten kannalta Mikä on palveluiden optimaalinen suhde? Selviävätkö sosiaali- ja terveyspalvelut ”yksin”? Miten ”hyödynnetään” liikenne-, asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluita? Onnistuuko se aluemalleissa? Tässä hyödynnetään muun maakuntasuunnittelun yhteydessä tuotettavaa aineistoa.

11 3. jatkuu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistyvä yhteistyö uuden terveydenhuoltolain hengessä (mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapaus, ensihoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon yksikkö, jne) Erityisvastuualueen valinta Sosiaalihuollon erityisosaaminen ja –palvelut Jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan maakunnassa monitoimijaisesti. Jotta mallista saataisiin mahdollisimman toimiva, se edellyttäisi laajaa palvelustrategista työtä ja kumppanuuksien syventämistä Kattava kehittämisyhteistyö kuntien elinkeinoyhtiöiden kanssa

12 4. Tietoteknologian hyödyntämisessä otetaan tuntuvia edistysaskeleita
Valmistautuminen valtakunnalliseen KanTa-palveluiden käyttöönottoon koko maakunnassa Intermetso/Sonette yhteisöverkon edelleen kehittäminen ja kansalaisversion toteuttaminen potilas/asiakasohjauksen välineeksi Videoneuvotteluteitse toteutettavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokoukset, konsultaatiot, koulutus ja verkostoituminen Yhteispalvelun kehittäminen yhdessä valtionhallinnon (Kela, TE-toimisto, verohallinto, poliisi, jne) kanssa. Yhteistyö mahdollisen Keski-Suomen liiton yhteispalvelupilotin kanssa Selvityksellä tavoitellaan maakuntaan tuntuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahanketta

13 5. Selvitystyössä hyödynnetään maakunnassa jo tehtyä palvelurakennetyötä ja hankekumppanien maakunnan olojen ja toimintakulttuurin tuntemusta Keski-Suomen maakuntaa luonnehtii vahva keskuskaupunki ja sitä ympäröivä maakunta, jossa asutus harvenee maakunnan rajoja kohti mentäessä. Maakunnan eri alueilla on jo tehty runsaasti kullekin alueelle sopivaa palvelurakennetyötä ja muodostettu yhteistoiminta-alueita, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä, joita oheinen kartta kuvaa.

14 Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet 1. 1
Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen Aloittamassa (2011):  Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana Aloittamasssa (2011): Sairaanhoitopiirin liikelaitos (seututerveyskeskus): Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä Kuntaliitokset 14

15 6. Selvitystyössä huomioidaan tuleva terveydenhuoltolaki, mahdolliset puitelain muutokset ja tulevan kokeilulain mahdollisuudet Terveydenhuoltolaki ollaan uudistamassa keväällä 2010 mutta lakia Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ei tulla antamaan tämän hallituksen aikana. Uuden terveydenhuoltolain mahdollistamat uudistukset huomioidaan esitettävässä mallissa. Puitelain muutokset huomioidaan selvitystyössä Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa koskeva kokeilulaki antaa mahdollisuuksia Keski-Suomeen sopiviin palvelurakennekokeiluihin, niitä voidaan hyödyntää (Tulosten hyödyntämissuunnitelmaan)

16 Hankkeen toteutuksessa ovat mukana seuraavat kumppanit:
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jämsän kaupunki Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusturvaliikelaitos Saarikka Äänekosken kaupunki Viitaunioni

17 Hankeen asiantuntijaryhmässä toimivat:
Jouko Isolauri, pj. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki Mikael Palola, Saarikka Arto Vesala / Kari Paunonen, Jämsä Reijo Räsänen, Keski-Suomen seututerveyskeskus Risto Kortelainen/ Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raija Kolehmainen, Äänekoski Anneli Latva-Nevala, Viitaunioni

18 Hankkeen työryhmänä toimivat:
Jouko Isolauri, erikoissairaanhoidon asiantuntija, vastuullinen johtaja Reijo Räsänen, perusterveydenhuollon asiantuntija Marja Heikkilä, sosiaalihuollon asiantuntija Risto Kortelainen, yleishallinnon asiantuntija Jorma Teittinen, erikoissairaanhoidon asiantuntija Hankkeen tieteellisinä asiantuntijoina toimivat: Professori Jussi Huttunen¹ Professori (Sosiaalipalvelujen arviointi) Pekka Kettunen, Jyväskylän yliopisto Professori (Yleislääketiede) Olli-Pekka Ryynänen, Kuopion yliopisto ¹ Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen (s. 1941) on toiminut Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana yli 20 vuotta ja sen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajana.  Hän on toiminut myös useiden kansanterveysjärjestöjen puheenjohtajana. Hänet tunnetaan suomalaisen terveydenhuollon monipuolisena vaikuttajana ja visionäärinä.

19