KESKI-SUOMEN KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISKESKUS Taustaa: Hankkeen taustalla on Terveyden edistämisen foorumi, jonka toiminnan juuret ajoittuvat vuoteen 1994.

Esitys aiheesta: "KESKI-SUOMEN KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISKESKUS Taustaa: Hankkeen taustalla on Terveyden edistämisen foorumi, jonka toiminnan juuret ajoittuvat vuoteen 1994."— Esityksen transkriptio:

1 KESKI-SUOMEN KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISKESKUS Taustaa: Hankkeen taustalla on Terveyden edistämisen foorumi, jonka toiminnan juuret ajoittuvat vuoteen 1994 ja Syty Savutta – projektiin. Sittemmin foorumi on pyrkinyt edistämään maakunnan väestön terveyttä tupakoimattomuutta laaja-alaisemmin. Toimintaympäristön murrosvaihe (mm. kuntarakenneuudistus, väestön ikääntyminen, kasvava palvelukysyntä, palvelujen uudet tuottamismallit, terveyserot väestöryhmien välillä) tuovat haasteita palvelurakenteiden, toimintakäytäntöjen ja työjaon uudistamiseen hyvinvointisektorilla. Kuntien talous- ja henkilöstöresurssit ovat entistä rajallisemmat ja ne kohdistuvat pääosin korjaaviin toimiin; sairauksien hoitamisen viedessä voimavarat laajemmasta terveyden edistämisestä. Odotukset kansalaisjärjestöjen suuntaan kasvavat järjestöjen resurssien pysyessä ennallaan tai vähetessä. Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

2 Kansanterveyden edistäminen Promotiivinen – Voimavaralähtöistä – Yksilön että yhteisön voimavarojen ja selviytymisen – vahvistaminen – Pyrkimys vaikuttaa ennen ongelmien ja sairauksien syntyä – luomalla mahdollisuuksia yksilöille ja yhteisölle huolehtia – omasta ja ympäristön terveydestä Preventiivinen -Ongelmalähtöistä -Painottuu sairauksien ehkäisemiseen Kansanterveyden edistämiskeskus

3 Hankkeen esiselvitysvaihe Esiselvitys toteutetaan 1.11.2006-31.6.2007 välisenä aikana. Esiselvityksen keskeiset tavoitteet: - kartoitetaan Keski-Suomessa meneillään olevia esiselvityksen alaan kuuluvia hankkeita ja toimijoita - kartoitetaan terveyden edistämisen maakunnalliset tarpeet - selvitetään toteutus- ja rahoitusmahdollisuudet - laaditaan suunnitelma keskuksen toiminnan organisoimiseksi - kootaan keskeiset toimijat yhteen - vahvistetaan toimijoiden yhteistä tahtotilaa Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

4 Esiselvitysvaiheen rahoittajat Keski-Suomen Liitto Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Jyväskylän kaupunki Terveyden edistämisen keskus ry Suomen Sydänliitto ry Diabetesliitto Keski-Suomen Sydänpiiri ry Liikenneturva Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen Liikunta ry Terveys ry Savuton verkosto Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

5 Vahvaa terveyden edistämisen osaamista Keski-Suomessa Kunnat Sairaanhoitopiiri Oppilaitokset, kansanopistot Lukuisat sosiaali- ja terveysalan järjestöt Valtakunnalliset hankkeet ja toimijat Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

6 Lakisääteiset terveyden edistämisen tehtävät Kunnilla ensisijainen vastuu väestönsä terveyden edistämisestä (mm. Kansanterveyslaki, Perustuslaki, Kuntalaki) Kuntien huomioitava terveyden edistäminen kaikessa päätöksenteossa Sairaanhoitopiiri vastaa preventiivisestä terveyden edistämisestä, sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta Työnantajilla on lakisääteinen vastuu järjestää työterveyshuolto, joka vastaa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisystä sekä työntekijöiden ja työympäristön terveyden edistämisestä työuran eri vaiheissa (Työterveyshuoltolaki) Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

7 Kunta ja palvelurakenne uudistus – PARAS -hanke Tavoitteena turvata väestön tarpeita vastaavat, laadukkaat ja saatavilla olevat peruspalvelut taloudellisesti kestävällä tavalla Palvelurakenteita pyritään vahvistamaan kokoamalla laajempaa väestöpohjaa koskevia palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa Hankkeen taustalla näkemys, ettei terveyden edistäminen ole saanut sellaista asemaa, roolia ja tekijöitä terveyskeskuksissa ja yhteiskunnassa, jotka sille olisi pitänyt kuulua Terveyden edistäminen jäänyt sairaanhoidon jalkoihin Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

8 Keski-Suomessa suuret alueelliset erot sairastavuudessa Sairastavuusindeksi maan keskiarvoa (100) matalampi Muuramessa, Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa Korkein sairastavuus on Pylkönmäellä (189) (4. suurin Suomen kunnista) Myös Kivijärvellä, Leivonmäellä, Luhangassa ja Kannonkoskella sairastavuuden indeksiluvut nousevat korkealle Väestön korkea ikä ei yksin selitä korkeaa sairastavuutta. Kuntien väliset erot tasoittuvat kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan, mutta jäävät edelleen poikkeuksellisen korkeiksi Lisäksi koetussa terveydessä on alueellisia eroja: fyysinen terveys arvioitiin muita maakuntia huonommaksi maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa ja taajamissa: mm. Jyväskylän seutukunnassa terveys ja toimintakyky koetaan muita seutukuntia useammin hyväksi Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

9 Keski-Suomen kunnat Vakio- maton Vakioi- tu Keski- Suomen kunnat Vakioi- maton Vakioi- tu Koko maa Keski-Suomi Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Korpilahti 100,0 107,8 140,5 150,6 82,1 88,3 122,0 120,1 177,5 140,7 131,7 163,1 186,0 136,3 128,6 100,0 106,2 116,5 111,9 95,5 103,3 104,6 109,8 130,6 117,3 109,1 143,7 157,4 108,4 107,9 Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 166,6 161,7 99,5 178,6 178,2 148,5 78,3 124,1 146,0 188,9 126,8 137,8 116,4 148,9 122,0 110,1 135,2 104,6 133,1 120,1 109,0 98,4 105,1 123,9 138,5 109,7 114,3 110,3 119,6 115,9

10 Yleisimmät kansantaudit Keski-Suomessa ovat astma, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti Kansantauti-indeksi on korkein Pylkönmäellä ja Kannonkoskella Myös Leivonmäellä, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, Luhangassa ja Multialla kansantauteja sairastetaan paljon Jyväskylässä, Muuramessa ja Jyväskylän maalaiskunnassa sairastetaan vähiten kansantauteja Ikävakiointi alensi sairaimpien, ikärakenteeltaan vanhojen kuntien kansantauti-indeksilukuja, mutta ne jäävät ikävakioinnista huolimatta korkeahkoiksi Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

11 Keski-Suomen kunnat Vakioim aton Vakioi - tu Keski-Suomen kunnat Vakioi- maton Vakioi tu Koko maa Keski-Suomi Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Korpilahti 100,0 114,5 152,2 158,6 93,1 88,7 126,9 119,2 198,9 165,3 137,5 133,4 178,6 130,3 138,2 100,0 112,6 124,2 115,7 105,7 106,0 108,1 108,8 143,0 137,4 112,9 122,4 143,7 104,9 118,2 Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Pylkönmäki Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 166,5 178,3 96,5 182,2 176,2 172,9 81,8 127,3 154,4 210,5 139,2 124,1 115,2 154,9 130,6 103,5 145,9 104,3 130,1 110,9 122,7 104,2 110,8 130,0 154,8 118,9 107,6 114,0 122,0 125,3

12 Myös perusterveydenhuollon lääkärikäyntien perusteella keskisuomalaisten terveydentila on heikompi kuin maassa keskimäärin: – Koko maassa käyntimäärät keskimäärin 4800 – Joutsan seutukunnassa lääkärinkäyntejä on eniten noin 7200 vuodessa ja vähiten Jyväskylän seutukunnassa noin 5200, muissa seutukunnissa on noin 6000-6500 käyntiä vuodessa – Lääkärissä käynnit yhteydessä väestön ikään Myös sairauspäivärahaa maksettiin Keski-Suomessa 25-64- vuotiaille hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin Yli 75-vuotiailla perusterveydenhuollon hoitopäiviä on enemmän kuin maassa keskimäärin Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

13 Keskeisimmät, kasvavat elintapaongelmat Keski-Suomessa Ylipaino – Naisista reilu kolmannes ja miehistä joka toinen on ylipainoinen – Jakautuu tasaisesti eri koulutusryhmiin Alkoholi -Kulutus kasvanut: vuonna 2000 6,5 l – 2005 8.1 l asukasta kohden -Jakautuu tasaisesti eri koulutusryhmiin -Alkoholihaitat ja alkoholikuolemat lisääntyneet : merkittävä ennenaikaisten kuolemien syy -Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleita 25 – 64 –vuotiaita on Keski-Suomessa hiukan enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

14 Liikennetapaturmat – puutteellinen liikenneturvallisuus on kansanterveydellinen ongelma, joka koskettaa monia yhteiskunnan sektoreita – Keski-Suomessa tapahtuu enemmän liikennekuolemia ja loukkaantumisia 100 000 henkeä kohden kuin koko maassa – Onnettomuuksien määrä on kasvanut vuonna 2005 – Kuolemaan johtavia liikennetapaturmia voitaisiin ehkäistä turvavyön, pyöräilykypärän ja heijastimen käytöllä Mielenterveysongelmat – Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on Keski-Suomessa noin kaksi kertaa enemmän kuin koko maassa keskimäärin – Kasvatus- ja perheneuvolakäyntejä on enemmän kuin maassa keskimäärin – Masentuneeksi itsensä kokee yli 15 % keskisuomalaisista Lisäksi keskisuomalaisten terveyttä heikentävät ja altistavat syrjäytymiselle suuri työttömyys, lisääntynyt yksinäisyys ja taloudelliset ongelmat Kansanterveyden edistämiskeskus Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen

15 Toimijat ja yhteinen tahtotila Päättäjien ja terveyden edistämisen avainhenkilöiden tapaamiset Kutsuseminaari 6.3.2007 – Teema 1. Terveyden- ja sosiaalihuollon sekä järjestötoiminnan tuki – Teema 2. TE johtaminen maakunnassa – Teema 3. Tulevan keskuksen toimintamuodot ja palvelut – Johtopäätöksiä:  yhteinen tahtotila vahva  voimavarat ei riittävät  koordinointi ja tiedottamista tarvitaan Aktiivinen tiedottaminen hankkeen etenemisestä eri toimijatahoille Kansanterveyden edistämiskeskus

16 Keskus maailmankartalle? Yhdistyksen perustava kokous 10.5. ja 25.5.2007 Perustajajäsenet Keski-Suomen Sydänpiiri ry Keski-Suomen Liikunta ry Liikenneturva Terveys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskuksen Kannatusyhdistys ry Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen Liitto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Saarijärven-Karstulan terveydenhuollon ky Hallituksen muodostaminen  Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja 6-10 jäsentä ja heidän varajäsenensä Asiantuntijajäsenet Kansanterveyden edistämiskeskus

17 Toteutus ja organisointi Juridishallinnollinen ydin yhdistys Työllistää toiminnanjohtajan, kaksi suunnittelijaa ja sihteerin Rahoitusta haetaan ensivaiheessa Raha-automaattiyhdistykseltä ja STM:ltä ESR / verkostoyhteistyö (Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä- ja Itä-Savo, Kainuu, Satakunta) Maakuntaliiton kärkihanke 2008! Kansanterveyden edistämiskeskus

18 Miten tästä eteenpäin? Maakunnassa ei yhteisiä terveyden edistämisen toimintalinjoja Terveysviestinnässä puutteita - puuttuu yhteinen väline, jonka kautta valtakunnalliset ja maakunnalliset toimijat voivat välittää ja vastaanottaa ajankohtaista tietoa Terveyden edistämisen koordinoinnissa on puutteita Päätöksenteon tueksi ei ole riittävästi tietoa terveydestä ja sen edistämisestä Kansanterveyden edistämiskeskus

19 Toimintasuunnitelma- ja talousarvio – Palvelutarjonnan kartoittaminen – Kuntakohtaisten erojen yksityiskohtaisempi selvitys – Tiedotussuunnitelma – Yhteistyömahdollisuudet – Jäsenten rekrytointi Rahoitusneuvottelujen jatkaminen Kansanterveyden edistämiskeskus

20 Kaikki joukolla jäätä särkemään! Jäsenmaksu 100 euroa Lähtökohtana jäsenyydelle: Mitä annettavaa toimijalla on keskuksen toimintaan? Mitä hyötyä keskuksen jäsenyydestä on? Yhteistyö, voimavarat, ajantasaisen tiedon saanti, rahoitusyhteistyö, väestön terveyden edistäminen, katvealueiden saavuttaminen, päällekkäisyyksien purkaminen, voimavarojen vapautuminen ja uudelleen suuntaaminen, hyvien käytäntöjen leviäminen, kansalaisvaikuttaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansanterveyden edistämiskeskus

21 Mitä Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus tekee? toimii maakunnassa terveyden edistämisen asiantuntijatahona, kouluttajana ja kehittäjänä tukee kuntia ja järjestöjä terveyden edistämistyössä mm. mahdollistamalla verkostomaisen työotteen kokoaa alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tietoa, tavoitteena keskeisten terveysongelmien ja –erojen esiin nostaminen seuraa ja tukee kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden toteutumista kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen Kansanterveyden edistämiskeskus

22 tukee maakunnan reuna-alueiden terveyden edistämistyötä (mm. avustaa kuntia hyvinvointikertomusten ja –strategioiden sekä terveysvaikutusten ennakkoarvioinnin tekemisessä) kartoittaa ja purkaa terveyden edistämisen päällekkäisiä toimintoja sekä selvittää alueen terveyden edistämisen katvealueet ja suuntaa voimavaroja niihin toimii niin, että terveyden edistäminen voitaisiin huomioida päätöksenteossa (kunta, järjestöt, kansalaisopistot jne.) pyrkii yhteistyössä kumppaneiden kanssa tuotteistamaan ja levittämään hyviä terveyden edistämisen käytäntöjä maakunnassa (mm. vaikuttavia, kustannustehokkaita, älykkäitä) Juhlaseminaari 25.5..2007, Raija Harju-Kivinen Kansanterveyden edistämiskeskus

23 Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen kehittää yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa terveyden edistämisen työmenetelmiä ja toimintamuotoja osallistuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa terveyden edistämistoiminnan vaikuttavuuden arviointiin Kansanterveyden edistämiskeskus

24 Visio Keskuksen toiminnot käynnistyvät vuonna 2008 Terveyden edistäminen huomioidaan kaikessa päätöksenteossa Kansanterveyden edistämiskeskus toimii asiantuntijatahona koordinoiden Keski-Suomen alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelu-, kehittämis- ja vaikuttamisprosesseja. Keskuksen rakenteet ja toimintamallit ovat maakunnallisesti vakiintuneet, puolet keskisuomalaisista kunnista ja puolet sosiaali- ja terveysjärjestöistä sekä 2 – 4 yksityistä yritystä kuuluu keskuksen jäsenyhteisöön vuoteen 2010 mennessä Juhlaseminaari 25.5.2007, Raija Harju-Kivinen Kansanterveyden edistämiskeskus

25 Kiitos! Nousee päivä, laskee päivä, kiitää vuodet niin. Talvet ja kesät toistaan seuraa, naurusta menen kyyneliin…