Ammatillinen koulutus muutoksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Rakenne- ja rahoitusuudistus - tilanne Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen. HE eduskunnassa. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. HE eduskunnassa. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen. HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. HE-luonnos ollut lausunnolla. Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät. HE ollut lausunnolla, työryhmän määräaika 15.12.2014.

Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt (n. 260 M€). Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen. Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset

Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Erityisin perustein voidaan koulutustehtävä antaa hakijalle, jolla ammatillisen koulutuksen lisäksi riittävästi muuta koulutustoimintaa (esim. vst). Järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti esim. kohderyhmän tai toimialan perusteella.

Yleiset periaatteet Turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Säätely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan niin että ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Verkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta, selkeä työnjako alueella. Lupia myönnettäessä otetaan huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueen koulutustarjonta, huomioon myös valtakunnallinen koulutustarve Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi

Arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vst:n kokonaisuutta, huomioidaan myös mahdollinen perusopetus ja taiteen perusopetus. Saavutettavuus: nuorilla tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta. Järjestäjällä/ylläpitäjällä oltava taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti, vakavaraisuus. Järjestäjällä oltava koulutustehtävän edellyttämä vahva osaaminen, henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja välineet ja yhteistyösuhteet. Keskeiset periaatteet ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Päätös perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan.

Kriteerit: ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve alat, laajuus, kieli paikkakunnat Pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset omistajatahot, hallinto, sisäinen valvonta, riskien hallinta, tilinpäätösasiakirjat, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta toimintaa aloitettaessa ja seuraavina viitenä vuotena laatutekijät osaaminen, oppimisympäristöt toimivat työelämäsuhteet yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa ja muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa Koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt miten varmistetaan koulutuksen korkea laatu miten varmistetaan opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu

Aikuiskoulutustehtävä: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintojen ja valmistavan koulutuksen määrä, näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laatu Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Toteutunut tv-koulutus MAPA osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrä Kokemus lyhytkestoisen ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml sertifikaattikoulutukset Oppisopimuskoulutus: Kokemus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrä. Nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuksessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä.

Toisen asteen koulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoitus perustuu jatkossa valtion talousarvioon (kustannuspohjasta luovutaan). Rahoitusta tarkistetaan kustannusten nousuun perustuvalla indeksillä. Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta. Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa. Rahoitus perustuu pääsääntöisesti aiempina vuosina toteutuneisiin suoritteisiin tai suoritteiden keskiarvoon. Lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaperusteista perusrahoitusta enintään 3 vuoden ajalta (tutkinnon suorittaneet 2 v). Siirtymäkausi: asteittain vuodesta 2017 alkaen, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusuudistus Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet (järjestämisluvan opiskelijamäärään asti) koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin erityisopetuksen painokerroin Suoritusrahoitus 45% tutkinnot, tutkinnon osat, valmistavan koulutuksen osat tutkinnon osien laajuuden painokerroin (osaamispisteet) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Vaikuttavuusrahoitus 6% tuloksellisuusindeksi valtakunnallinen opiskelijahyvinvointikysely työssäoppimispalaute opintojen keskeyttämisen vähentäminen (läpäisyn vuosittainen kasvu)

Oppisopimuskoulutuksen rahoitusuudistus Perusrahoitus 49% (perustutkinnot) tai 35% (lisäkoulutus) opiskelijavuodet (tehollinen oppisopimusaika) koulutustasokerroin lisäkoulutuksessa erityisopetuksen painokerroin Suoritusrahoitus 47% (perustutkinnot) tai 61% (lisäkoulutus) tutkinnot, tutkinnon osat tutkinnonosakerroin (tutkinnon osan laajuus) koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Vaikuttavuusrahoitus 4% opiskelijahyvinvointikysely opiskelijan työelämäpalaute tutkinnon suorittaneet aloittaneista

Toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistus, aikatauluja 12/2014 HE:t eduskuntaan 1.1.2015 Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 09/2015 Järjestämislupahakemukset 01-04/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan