Verkostotyön viitekehys & Sitoutuminen ja motivaatio Maaseudun YTR

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Advertisements

Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
Verkko-opetuksen laatutyöpaja Vopla-seminaari
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNVARMISTUS
Työhyvinvointi PK-yrityksessä Leena Niemistö toimitusjohtaja LT, fysiatri Munkkivuori Kamppi Lassila.
Turun normaalikoulu - opetussuunnitelmaa yhteisöllisesti
Ohjelma Klo 8.30 – 9.00 Tervetulokahvitarjoilu
LIIKUTTAVAN HYVÄ HENKILÖKUNTA Hämeenlinna
K E S K I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Verkostot yhteistyön edistäjinä Uudenmaan yhteistyöseminaari Anna-Liisa Kiiskinen, KT,
Anne Leppänen, Hannele Torvinen & Seija Koskela

Kyläsuunnittelumalli
Vapaa Ohjelmisto.  Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto jota voi käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa eteenpäin vapaasti.  FLOSS (Free / Libre Open Source Software)
Dialogi ja sen soveltaminen ympäristöongelmien ratkaisemisessa VIEVE Työseminaari Levi Marika Palosaari.
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
TKI- päivät AMK tutkimuksen tulevaisuus *Muuttumaton (jatkuvan) kasvun skenario *Katastrofiskenario *Paluu menneisyyteen skenario *Muutos-skenario.
Lapselle hyvä päivä tänään
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.
Verkostoyhteistyö – Miten onnistun yhteistyössä Y-päivä 6. 11
Millaisia verkostoja syntyy? Leena Vainio, AKTIIVI Plus Tuumasta toimeen seminaari Kuva © Neal SingletonNeal Singleton.
Mitä TOIMIsta voi oppia? TOIMI-hanke, päätösseminaari Tutkimuspäällikkö Merja Helle Media Concepts Research Group, Aalto ARTS.
VIRTAA VERKOSTOIHIN Markku Koskela kuntoutusylilääkäri KAKS, kuntoutusyksikkö.
Työkykyjohtaminen Serviisissä
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
Täydennyskoulutuksen verkostomalli – Vaihe I - II OSAAVA - ohjelma
Yleislääkäripäivät 2013: Kollegan työkyky
AIKUINEN OPPIJA.
Terveysvaikutusarviointi kaikessa päätöksenteossa Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola YMAL.
BuildingSMART Infra-toimialaryhmän strategia
Itseohjautuvuus ja yhteistoiminnallisuus
Yrittäjämäisen ’Effectuation’-kehittämisen teoria ja käytäntöä Lähteet: Prof. Saras D. Sarasvathy, Effectuation: Elements of Entrepreneurial.
Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Eija Leppäjärvi - Kajaani YHTEISÖLLISYYS TOIMINTATAPANA KYLÄTOIMINNASSA TAATUSTI TURVASSA – huolehtiva kyläyhteisö.
Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija
Maaseutupolitiikan YTR Verkostosparraus
Creative Campus - yliopisto innovaatioympäristönä Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen (Creative Processes and Content Busines.
Näin luon digitaalisen ekosysteemin
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
W w w. h a m k. f i TUPA - Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus Lähipäivä 4 KEHITTÄMISTILANTEEN ARVIOINTI – TUPA-KEHITTÄMINEN OPETTAJAN TYÖN JA OPPILAITOKSEN.
Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op
Ops seminaari Askola.
Kauppakatu 7 I KAJAANI I Päivi Partanen/Intotalo1© Makke Leppänen 2004 Vapauteen ja vastuuseen valmentaminen Päivi Partanen.
Verkostot yritysyhteistyössä Kaikille sopiva työ-seminaari, Iiristalo Työvalmentaja Pauli Saksa Helsingin kaupunki, Tuetun Työllistymisen Palvelu.
Feministinen opettaminen – verkkojakson esittely Sari Koski-Kotiranta Opetusteknologiakeskus.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Työhyvinvointi johdon työkaluna Yhteisöjohtaja Markus Aarto
KOULU-NUORISOTYÖNTEKIJÄN AMMATTI- IDENTITEETTI Koulun erityisnuorisotyöntekijä Ritva Rantola Pieksämäen kaupunki
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Perusopetus Osaamisen kehittäminen TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS - OPS 2016 Organisaation osaaminen – yhteisön osaaminen – yksilön osaaminen.
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
RYHMÄ Ryhmäprosessin vaiheet Ohjaajan rooli prosessin eri vaiheissa
Päihdepäivät Jyväskylä
Pienosuuskuntien johtamisen haasteet
Liikkujan polku -verkosto
Yhdessä työskentelyn prosessi, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
Järjestöjen ja yritysten yhteistyöfoorumi -selvityshankkeen tuloksia Kari Kurkela, Ari Inkinen.
Agrologi (ylempi AMK) Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelma, 60 op
Liiketoimintasuunnitelma: Kold Reso Kult Oy
Maaseutuverkosto vartissa
CoCreativeProcess ™ ©Terhi Takanen CoCreators Oy 2009
Yhteinen keittiö Osallisuuden arviointi
Menestys tiimityön kautta
Menestyvä työyhteisö Yksilö – Ryhmä/Tiimi – Organisaatio
Keskustelukooste hyvien kehittämistyön edellytysten luomisesta
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Esityksen transkriptio:

Verkostotyön viitekehys & Sitoutuminen ja motivaatio Maaseudun YTR 9.6.2014 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoitumisen yleinen viitekehys (Järvensivu, Pyykkönen, Kallio 2014) Verkostotyön edellytykset Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Resurssit yhteistyöhön Verkoston kattavuus ja pysyvyys Verkostotyön legitimiteetti Verkostotyön toimivuus Tiedonkulku Dialogisuus Roolien selkeys ja vastuunjako Vasta-vuoroisuus Yhdessä ja erikseen toimiminen tavoitteiden mukaisesti Verkostotyön kehittäminen ja oppiminen verkostossa Tavoitteiden ja toiminnan seuranta Uusien ajattelu- ja toiminta-tapojen syntyminen Oppimisen oppiminen yhdessä Verkostotyön vaikutukset Yhteinen arvonluonti (arvo yhteisille asiakkaille) Muiden virallisten ja epävirallisten tavoitteiden saavuttaminen Verkostotyön ympäristö Muut verkostot ja kumppanit

”Aikaansaamisen” yleinen viitekehys (Järvensivu, Pyykkönen, Kallio 2014) ”Kehitän yhdessä” eli verkostotyön kehittäminen ja verkosto-oppiminen Halutut vaikutukset Yhteinen arvonluonti (arvo yhteisille asiakkaille) Muiden virallisten ja epävirallisten tavoitteiden saavuttaminen Verkostotyön toimivuus Verkostotyön edellytykset ”Teen itse” eli oman organisaation tuotanto Oman tuotannon toimivuus Oman tuotannon edellytykset ”Ostan valmiina” eli ulkoistus markkinoille Markkinoilta ostamisen toimivuus Markkinoilta ostamisen edellytykset Toiminnan ympäristö Muut toimijat ja kumppanit

Verkostoituva kehittämistyön prosessi Toimijajoukon luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien Ratkaisu Aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Jatkuvan innovoinnin mahdollisuus! © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika

Verkoston toimivuuden avaintekijät Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Tieto omaksutaan tehokkaammin Uudet toimijat innostuvat mukaan Toimintatavat muuttuvat aidosti

U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Haaste Ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kuunnellaan ihmisiä Rakennetaan mikrosysteemejä Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat” Luodaan tila dialogille Tehdään prototyyppejä Neljäs taso: avoin tahtotila ”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle” Hiljennytään Kirkastetaan visiota ”Päästetään irti” Letting go ”Annetaan tulla” Letting come

Sitoutumisesta Sitoutuminen rakentuu sekä 1) asenteesta että 2) käyttäytymisestä (Mowday, Porter & Steers 1982) Sitoutuminen ilmenee (Meyer & Allen 1991) 1) affektiivisena sitoutumisena (”tunne tai halu sitoutua”) 2) jatkuvuuden välttämättömyytenä (”sitoutuminen siksi, että yhteistyön lopettaminen tulisi maksamaan”) 3) normatiivisena paineena (”sitoutuminen velvollisuudentunnosta”) Vaiheet? (Arriaga & Agnew, 2001). 1) psykologinen kiintymys (psychological attachment) 2) orientaatio pitkän aikavälin yhteistyöhön (long-term orientation) 3) aikomus kestää kaiken, mitä tuleman pitää (intention to persist)

Mistä nousee sisäinen motivaatio kehittää uutta? Merkityksellisyys Työ, jolla on tarkoitus ja yhteisö, jonka kanssa jakaa merkityksellisyyden tunnetta Kykyjen käyttäminen ja kehittäminen Työ, jossa pääsee syventämään omaa oppimista itselle kiinnostavista asioista Autonomisuus Vapaus valita omat tavoitteet ja tehdä omalla tavalla Oikeudenmukaisuuden tunne (esim. oikeudenmukainen palkkaus) Esim Deci & Ryan 1997

Kysymyksiä tai kommentteja? Lisää: timo.jarvensivu@aalto.fi Kiitos! Kysymyksiä tai kommentteja? Lisää: timo.jarvensivu@aalto.fi