Pipsa Vilén kehittäjäsairaanhoitaja

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SPL Päätoimisten Coaching-ohjelma
Advertisements

Uusi lastensuojelulaki ja ehkäisevä lastensuojelu
Barents-Parents Lapin yliopiston harjoittelukoulu.
KULTTUURI KUNTAORGANISAATION MUUTOKSESSA / Hanna-Mari Kokkonen.
Kaustarin Pienten lasten koulu
Ope Risto ja 22 oppilasta sekä 4 huoltajaa
Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle – palveluiden yhteiskehittämistä Koontia Arvokas elämä –hankkeen poluilta tulevaisuuden kehittämistä varten.
 Toiminta, joka tukee perheessä, parisuhteessa ja vanhemmuudessa jaksamista sekä perheessä tapahtuvaa kristillistä kasvatustyötä.  Perhekerho  Perheleirit,
Perhesosiaalityö Kokkolassa
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma
Perhevalmennus Lehtikankaan neuvolassa
Hyvinvoinnin edistäminen uudessa hallitusohjelmassa TerPs -hankkeen loppuseminaari Oulu Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä Sosiaali- ja.
Pelisääntökysely Kisa-Eagles kausi /2//13.
Uudistuva sosiaalihuoltolaki ja työelämäosallisuus
Yhteisöllisyyden uusi tuleminen
Viikko 40 (1.10. – 5.10.) Maanantai: (1.10.) - Tiistai: (2.10.) -3.LK: Tutustuminen intiaanikulttuuriin salissa 3B klo 9-11, 3C klo ja 3A klo.
Lastensuojelun asiakkaat (kriteeri: lapsen kasvu/kehitys tai terveys vaarassa, välitön ls-tarve) vanhemman/huoltajan päihteiden käyttö (lapsen hoito vaarantuu,
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Viikko 3 (16. – ) 3. JAKSO ALKAA Maanantai: (16.1.) - Tiistai: (17.1.) -9.LK: Tutustuminen II-asteen oppilaitoksissa Keskiviikko: (18.1.) -Rästikoe.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Toimintasuunnitelma – Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke.
Erityisesti Isä-projekti
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen – Ravitsemus, liikunta ja toimintakyky – kolme asiaa, millä mahdollistetaan kotona kokonainen elämä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Sosiaalialan asiantuntijapäivät Vanha Satama
Viikko 11 (11. – 15.3.) Maanantai: (11.3.) - Tiistai: (12.3.) -Alakoulun liikuntapäivä klo Yläkoulun liikuntailtapäivä klo Keskiviikko:
Lastensuojelu nuoren tukena
MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ KANTA-HÄMEEN POLIISILAITOKSEN ALUEELLA
TerPS2 Pirkanmaan osahanke 3. 9
Sosiaalinen kuntoutus
Viikko 40 (3.10. – 7.10.) Maanantai: (3.10.) -7E Kulttuuripolku/Tanssituokio salissa klo Tiistai: (4.10.) -3.LK: Uusien Testamenttien (Gideon)
Naisten jääkiekkoleiri Kisakalliossa
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
Nuorissa = voimaa, vahvistetaan sitä! Voimakas –projekti
Viikko 12 (19. – ) 7.LK TET-VIIKKO Maanantai: (19.3.) -9.LK tukarit: Suunnittelupalaveri klo Tiistai: (20.3.) -6A ja 9D: Ympäristömessut.
Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen
Kirjastomme lainausajat alaluokille: MA – TO klo – PE klo – Muista ottaa lainauskorttisi mukaan! Välipala ma-to klo 13 (myös alakoulun.
Viikko 3 (14. – ) Maanantai: (14.1.) -3. JAKSO ALKAA Tiistai: (15.1.) -9.LK: Tutustuminen II-asteen oppilaitoksissa klo 9-15 Keskiviikko: (16.1.)
Perhetyö Lammin vastaanottokeskuksessa
Itäinen perhekeskus, Lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut
Toimialojen asiakasprosessit ja toiminnanohjauksen tukiprosessit alkaen (KV §135/13)
SOS-hanke/Aikuissosiaalityö
Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sosiaalityössä SOS-hanke
0 Yhteiset palvelut: perusperiaatteet  Ihminen ja hänen omat voimavaransa keskiöön (”Ratkaisun avaimet ovat asiakkaan taskussa”)  Palveluohjaus on avainasemassa.
PPPR1-hankkeen päätösseminaari Raisiossa.
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PERHELÄHTÖISTÄ TOIMINTAMALLIA KEHITTÄMÄLLÄ Varsinais-Suomen ja Satakunnan Remontti-hankkeen.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
AIKUISSOSIAALITYÖ OSALLISUUTTA TUKEMASSA Marja Paananen kehittäjäsosiaalityöntekijä.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Katri Arnivaara Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala Hankekoordinaattori 1.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankekokonaisuus  Neljä osakokonaisuutta: Lappi, Kainuu, Oulun eteläinen.
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
1 Yhdessä voimistuen – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille - Sodankylään perustettu sosiaalityön kehittämisyksikkö Kehittämisen painopiste.
Etsivä nuorisotyö Kemissä Argos. Taustaa ja tuloksia Argos -etsivän nuorisotyön hanke aloitti Kemissä heinäkuussa 2008 Työparitoiminta Tuloksia 2008 hanke.
KATAJAINEN -ryhmämuotoinen päivätoiminta
HealthHUB Mika Vuori Tampereen kaupunki
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut.
Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit
Pirjo Kotkamo, hanketyöntekijä, psyk
Varhainen tuki ja palvelujen integraatio
Työikäisten kuntoutus
Jatkossa varhaisen tuen perhetyö
Mikä on muuttunut hankkeen myötä
Hyvinvointitiimin pilotti
Esityksen transkriptio:

Pipsa Vilén kehittäjäsairaanhoitaja Kohti yhteistä asiakkuutta Pipsa Vilén kehittäjäsairaanhoitaja Jari Savikuja kehittäjäsosiaalityöntekijä PaKaste II, Kemi 1.1.2012-31.10.2013

Yhteinen asiakas

Sosiaalityö A-Klinikka Mielenterveysasema

Sosiaalityö A-Klinikka Mielenterveysasema Yhteinen hoito- ja palvelu-suunnitelma A-Klinikka Mielenterveysasema

Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma Yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelma on työväline, joka helpottaa asiakkaan ja asiantuntijoiden moniammatillista työtä. Kehitetty keväällä 2012 moniammatillisesti mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön työpalavereissa.

Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma Käytetty yhteisasiakkuudessa ensiksi paperiversiona. Asiakastilanteessa sosiaalityöntekijä on toiminut suunnitelman kirjaajana. Asiakaspalautteen perustalta lomake oli selkeä ja jäsensi asiakkaan elämäntilannetta ja saatavaa palvelua.

Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma Tullut ”sähköiseen” muotoon Pegasos järjestelmään syksyllä 2013 Tukee toimintatapana yhteisen asiakkuuden –ideaa, jossa asiakas on keskiössä Toiminnalla on asiakkaan suostumus

… sitten ”sähköiseen muotoon”

Asiakkaan kokonaistilanne avautuu parhaimmillaan asiakkaan ja moniammatillisen tiimin avoimena dialogina Toimintatavassa asiakas kohdataan yhdessä, arvioidaan moniammatillisesti asiakkaan kanssa tilannetta ja tehdään jatkosuunnitelma yhteisellä hoito- ja palvelusuunnitelmalla

Esimerkiksi hyötyjä Jatkuvuus mielenterveyspalveluissa alkaneen asiakkuuden kuntoutuspolut eri ammattialojen yhteistyönä Perheen kokonaistilanne vanhemman päihde-, mielenterveys-, taloudellisten ongelmien vaikutus lapsiin

Hoito- palvelusuunnitelman hyödyt HYÖDYT ASIAKKAALLE Asiakaslähtöisyys : osallisuus ja itsemääräämisoikeus kokoaa yhteen asiakkaan tarvitsemat palvelut selkeyttää asiakkaan elämäntilannetta motivoi asiakasta omaan hoitoon ja tukeen

Hoito- palvelusuunnitelman hyödyt HYÖDYT TYÖNTEKIJÄLLE ohjaa työprosessia lisää asiakaslähtöisyyttä tekee näkyväksi asiakkaan käyttämät palvelut tekee työstä suunnitelmallista mahdollistaa työn vaikuttavuuden arvioinnin vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja osaamista tietämys asiakkaan kokonaistilanteesta paranee ehkäisee päällekkäistä työtä tekee tukitoimista (/hoitoketjusta) jatkumon

Vaadittavat resurssit Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään asiakkaalle tarvittaessa. Se on suunnitelma työnjaosta ja yhteisistä tapaamisista. Aina ei ole syytä kokoontua yhdessä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Suunnitelman teko on yhteistyötä asiakkaan ja viranomaisten kesken, joten tärkein resurssi on halu tehdä yhdessä työtä.

Raskaana olevan päihteitä käyttävän äidin ja hänen perheensä palvelut Sosiaalityö Raskaana olevan päihteitä käyttävän äidin ja hänen perheensä palvelut Yhteinen hoito- ja palvelu-suunnitelma A-Klinikka Mielenterveysasema

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI JA –PERHE YHTEISENÄ ASIAKKAANA Projektissa on luotu toimintamalli varhaiseen, vapaaehtoiseen ja ennalta ehkäisevään päihde- ja sosiaalityöhön Tavoitteena on päihteitä käyttävän äidin ja perheen hyvinvointi ja syntyvän lapsen terveyden turvaaminen

Toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, päihdetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä muodostavat tukitiimin perheelle. Tukitiimi täydentyy perhetapaamisten aikana. Tukitiimi integroi perheelle tarvittavat palvelut ja hoidon kemiläisestä palveluverkostosta.

Tavoitteena on koota yhteen perheen ja verkoston voimavarat ja osaajat Esimerkiksi toimijat, jotka tukevat perhettä päihdekuntoutuksessa ja vanhemmuudessa ovat A-klinikka, aikuissosiaalityö, perhetyö, perheneuvola, äitiys- ja lastenneuvola, L-PKS:n äitiyspoliklinikka, mielenterveysasema (…). Koko perhe huomioidaan palvelunsaajana ja aktiivisena toimijana

Tukitiimi ja perhe tekevät yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman, joka sisältää perheen tarvitseman moniammatillisen tuen ja palvelut Hoito- ja palvelusuunnitelma mahdollistaa tiedonsiirron perheen kanssa työskentelevien kesken

Mallin linkki http://lshp.qpr.com/QPR2012_POSKE/Portal/QPR.Isapi.dll?PGPLUGIN&*xlink&VTN=flowchart&SID=iOC0O7afk7w.LICXtFyn5n0NmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D262205423%3F3_0_262205423_0&UIP=kPb1TguiqNRbL28stoqa4nGNh0MVC4PSlvXeLLm2fl6W0x5ZbS

Toimintamallista on tehty esite, joka on jaettu sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimipisteisiin asiakkaiden hyödynnettäväksi. Esitteessä on palvelusta selkeä kuvaus ja ohjeet asiakkaalle. Esitteessä on mukana suora puhelinnumero, jotta tukitoimet voidaan aloittaa heti.

Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaalityö Raskaana olevan päihteitä käyttävän äidin ja hänen perheensä palvelut Yhteinen hoito- ja palvelu-suunnitelma A-Klinikka Mielenterveysasema Kehittäjäasiakastoiminta

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Jotta palvelujen kehittämiseksi saadaan asiakkaiden näkemystä Jotta viranomaiset oppivat toiminnastaan Tallennettu palveluhistoriaa Toiminta jatkuu projektin jälkeen, seuraava kerta 30.10.

Maanantai 17.6. 11.00 Majoittuminen 11.30 Tervetuliaissanat 12.00 Lounas 13.00 Lipunnosto ja leirin ohjelma 13.30 Tutustuminen 14.30 Kahvit ja välipala 15.00 Aarteen etsintä perheittäin 17.00 Päivällinen 18.00 Saunavuorot/Lapsilla mahdollisuus ohjattuun ohjelmaan 19.30 Iltapala 20.00 Iltanuotio/takkahuone päivän päätös 21.00 Hiljaisuus Keskiviikko 19.6 08.30 Aamupala 09.30 Lipunnosto 09.40 Vanhempien kanssa keskustelu/Lapsilla valokuvakehysten tekeminen 11.00 Vanhempien keskinäinen keskustelu tai vapaa/Lapsilla ohjattua ohjelmaa 12.00 Lounas 13.00 Jalkapalloturnaus alkaa (jos sataa vettä, jokin sisäpeli/ -leikki 14.30 Välipala/kahvi 15.00 Leirin jalkapalloturnaus 16.00 Palkintojen jako 17.00 Päivällinen 18.00 Saunavuorot/Lapsilla mahdollisuus ohjattuun toimintaan 19.30 Iltapala 20.00 takkahuone, Nepal ja nepalilaisia leikkejä päivän päätös 21.00 Hiljaisuus Tiistai 18.6 08.30 Aamupala 09.30 Lipunnosto 09.40 Vanhempien kanssa keskustelu/ Lapsilla tyynyliinojen tekeminen 11.00 Vanhempien keskinäinen keskustelu tai vapaa/Lapsilla tyynyliinojen tekeminen 12.00 Lounas 13.00 Uimaretki /(jos sataa keppihevosten tekeminen ja 14.30 kahvit ja välipala). 17.00 Päivällinen 18.00 Saunavuorot/ Lapsilla mahdollisuus ohjattuun ohjelmaan 19.30 Iltapala 20.00 Iltanuotio/takkahuone, päivän päätös 21.00 Hiljaisuus Torstai 20.6 08.30 Aamupala 09.30 Lipunnosto 09.40 Yhteinen valokuvien katselu ja palautekeskustelu 12.00 Lounas Kotimatkalle.. Maanantai 17.6. 11.00 Majoittuminen 11.30 Tervetuliaissanat 12.00 Lounas 13.00 Lipunnosto ja leirin ohjelma 13.30 Tutustuminen 14.30 Kahvit ja välipala 15.00 Aarteen etsintä perheittäin 17.00 Päivällinen 18.00 Saunavuorot/Lapsilla mahdollisuus ohjattuun ohjelmaan 19.30 Iltapala 20.00 Iltanuotio/takkahuone päivän päätös 21.00 Hiljaisuus Keskiviikko 19.6 08.30 Aamupala 09.30 Lipunnosto 09.40 Vanhempien kanssa keskustelu/Lapsilla valokuvakehysten tekeminen 11.00 Vanhempien keskinäinen keskustelu tai vapaa/Lapsilla ohjattua ohjelmaa 12.00 Lounas 13.00 Jalkapalloturnaus alkaa (jos sataa vettä, jokin sisäpeli/ -leikki 14.30 Välipala/kahvi 15.00 Leirin jalkapalloturnaus 16.00 Palkintojen jako 17.00 Päivällinen 18.00 Saunavuorot/Lapsilla mahdollisuus ohjattuun toimintaan 19.30 Iltapala 20.00 takkahuone, Nepal ja nepalilaisia leikkejä päivän päätös 21.00 Hiljaisuus Tiistai 18.6 08.30 Aamupala 09.30 Lipunnosto 09.40 Vanhempien kanssa keskustelu/ Lapsilla tyynyliinojen tekeminen 11.00 Vanhempien keskinäinen keskustelu tai vapaa/Lapsilla tyynyliinojen tekeminen 12.00 Lounas 13.00 Uimaretki /(jos sataa keppihevosten tekeminen ja 14.30 kahvit ja välipala). 17.00 Päivällinen 18.00 Saunavuorot/ Lapsilla mahdollisuus ohjattuun ohjelmaan 19.30 Iltapala 20.00 Iltanuotio/takkahuone, päivän päätös 21.00 Hiljaisuus Torstai 20.6 08.30 Aamupala 09.30 Lipunnosto 09.40 Yhteinen valokuvien katselu ja palautekeskustelu 12.00 Lounas Kotimatkalle..

Perheleiri Tavoitteet Kaste -ohjelman mukainen syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden lisääminen ja hyvinvointierojen kaventaminen. Vanhemmuuden monimuotoinen tukeminen kasvatukselle, hoivalle ja arjen hallinnalle. Perheen keskinäisen vuorovaikutuksen ja rakastavan suhteen tukeminen. Terveyden edistäminen. mm. säännöllisen vuorokausirytmin avulla Mukava yhdessäolo virkistäytyminen ja mahdollisuus lomaan Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Leirillä perheillä on mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja kokemusten vaihtoon vertaisten kesken. Perheen jäsenten itsetunnon ja voimaantumisen vahvistaminen.

KEMILÄISTEN NUORTEN PALVELUT Kemissä on mallinnettu nuorten palvelut ”teinistä työelämään” QPR-malliksi Malli on realistinen kuvaus nuorten palveluprosessista eri toimipisteissä ja eri toimipisteiden välillä.

KEMILÄISTEN NUORTEN PALVELUT http://www.sosiaalikollega.fi/mallit/aikuissosiaalityo-1/main_page

Toimintamalli pyrkii edistämään moni-ammatillista tuen arviointia ja palvelun saatavuutta mahdollisimman matalalla kynnyksellä

Kiitos