Mitä Malmilla tapahtui 1918 Kylä oli tuolloin "hiljainen ja murheiden painama" (Emil Ilola)

Helsingin pitäjä vuosikirja Juhani Piilonen: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1987 Raimo Parikka: Vallankumous Helsingin pitäjässä 1992 Raimo Parikka: Helsingin pitäjän punakaarti 1918 1994 Raimo Parikka: Malmin menetetty maine 1990 Kansalaismuisti – MaTaPuPu alueen kansalaishistoria http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu

Vuosi 1917 Kunnanvaltuuston piiritys Poliisien aseistariisunta Pitäjän ruotsinkielinen hallinto ja esikaupunkien suomenkielinen työväestö Suurlakko ja poliisimurhat Joulukuun miliisilakko Kunnanvaltuuston pako

Tammikuu 1918 Järjestysvalta miliisillä ja punakaartilla Punainen kunnallisvaltuusto ja muut hallintoelimet Elintarvikkeiden takavarikointi ja jakelu

Albert Petrelius ”Tammikuun alussa ollessani "palotarkastuksella" Malmilla (Petrelius ei ollut marraskuun suurlakon jälkeen uskaltanut asua vakituisesti Malmin huvilassaan, vaan oleskeli Helsingissä) pyysin toveripiirini (5 henkilöä) asuntooni kahville. Heidän lähdettyään tuli kaksi punakaartilaista tutkimaan asiaan. Heidän jälkeensä tuli vielä muita johtajanaan Herman Koskela, joka antoi "viimeisen varoituksen, koska toimin työväestöä vastaan". Kaartilaiset epäilivät minun järjestäneen jonkinlaisen salaisen suojeluskuntakokouksen. ”

"Hatturämä päähän" ”Sammalmäkeläinen”: "Ja mentiinkin! Huono hatturämä päähän, punertava kaulaliina kaulaan, vanha palttoo niskaan ja kengistä kehnoimmat. Tässä puvussa ja parta ajamattomana saatoin kyllä mennä täydestä punaisesta". Lihavuus oli kuitenkin ongelma: "tuntui tukevanpuoleisuuteni tukalalta, sillä se herätti kiusallista huomiota".

Ruokaa ja palttoita

Punakaarti oli hallintoelin Soppakeittiöt ”28.1 eli päivä sodan alkamisen jälkeen Tikkurilan kaartin toimeenpaneva komitea piti kokoustaan: esillä oli takavarikoidun sokerin jakelu, voin (1 kg/jäsen) ja lihan myynti kaartilaisille, leivän leipominen ja myyminen kaartin jäsenille.” Rykmentin esikunta kielsi uhka- ja kortin peluun pitäjän alueella n. 2000 kaartilaista

Tammi-helmikuun murhat Tammikuun lopussa 13 Helmikuun alussa 5 Jaakko Paavolainen: ”Runsaammin kuin missään muualla koko maassa”. Myöhemmin huhti-toukokuussa 2+1 Poliisit, kauppiaat, rintamalle yrittäneet suojeluskuntalaiset, talolliset, pehtoori.

”Nyt on sama valta vaivaisilla kuin muillakin” Vaivaistalon johtaja Johan Winqvist kertoi että Johan Kaven oli erottanut hänet virastaan 9.3.1918 vieraillessaan Vaivaistalolla Tikkurilan punaisen nimismiehen Sahlstedtin kanssa. Kaven oli ottanut talon avaimet ja "talouden huolet ja toimet" haltuunsa sekä sanonut, että "nyt vaivaisilla on sama valta kuin muillakin". Pääsiäisenä Kaven oli Winqvistin mukaan pitänyt vaivaisille jumalanpalveluksen ja sanonut että "Jumalaa ei ole, vaan että se on haudattu eikä nouse milloinkaan". Hän ei ollut antanut laulaa virsiä, vain punakaartin laulukirjasta oli saanut laulaa. Johan Fredrik Kaven oli punaisen köyhäinhoitolautakunnan pj. , vallankumousoikeuden tuomari, punaisen valtuuston jäsen, 24 vuotias kirvesmies

Rintamalla Kerava-Sipoo-Pellinki Tampereen seutu - Ylikangas 76 kuollutta? Antrea / Pullila Kannaksella Toijala-Lempäälä-Hämeenlinna Leppävaara, Tikkurila-Malmi Uusikylä – Kotka (Ahvenkoski) Tauno Tukkinen: 55 kaatunutta Kadonneet – kuolleeksi julistaminen: Kalle Jaakko Leinonen 22.2.1978

Malmin-Tikkurilan taistelu 12.4

Taistelu Tikkurilassa 12.4 klo 10 -14.45 Panssarijuna pidätteli saksalaisia ”Tikkurilan puolustus oli pääasiassa juuri linjaa hälytettyä täysin kokematonta paikallisjoukkoa” (Punakaartin sota osa 2 s, 179) Samana iltana vallattiin Malmi

"yhtäkkiä kaupan eteen ryntäsi lähettipoika hevosella ratsastaen ja huutaen: Hei Pekka puoti äkkiä kiinni ja Malmille, saksalaiset ovat kirkonkylässä. Paikalla syntyi aikamoinen kohu, sillä saksalaisten tuloa oli pelätty kuin maailmanloppua. Saksalaiset painuivat Puistolaa kohti. Tikkurilan punakaartilaiset levittäytyivät ratapenkan Tikkurilan puoleiseen päähän ja Malmin hätäisesti kootut vähät kaartilaiset tänne Puistolan puoleiseen päähän. Siinä käytiin Tikkurilan taistelu. Miehiä kaatui; meni Pekka Lappalainen, meni lähettipoika hevosineen ja meni paljon muita, jotka sitten kuljetettiin Puistolan Elannon lähettyville olleelle tyhjälle palstalle. Siellä omaiset kävivät tunnistamassa omansa. ” (Aina Toivonen)

”Ylivoiman edessä punaiset saivat perääntyä, tikkurilaiset vetäytyivät Tikkurilaan ja joutuivat siellä vangituiksi. Malmilaiset lähtivät pakenemaan Porvoontietä itäänpäin. Pakokauhu oli vallalla, kerrottiin Porvoontien olevan täynnä pakolaisia.” “

Kaatuneet ja teloitetut 12-13.4 Yhteensä 56 + ? Kaatunut 34 Murhattu, ammuttu, mestattu, teloitettu 22 Oskar Markkanen Porvoon msrk 13.4.1918 Malmilla Ihander Karl Bertil Johannes 19.10.1904 18.4.1918 (= 13 v.) Helsinki sr Helsingin pitäjä Murhattu, Tikkurila (Kuolinpaikka)

Toukokuinen kosto "Nämä (suojeluskuntalaiset) kiertelevät talosta taloon ja mökistä mökkiin. Vangitsivat kaikki, jotka ovat olleet työväen järjestötoiminnassa mukana, miehet, naiset ja alaikäisetkin, keittiöväkeä myöten. Useita on umpimähkään ammuttu niin kuin talvella Varkaudessa. Malmilla lähellä Mosabackaa Puustellin metsässä ammutaan jatkuvasti. Se kuuluu Malmin alueeseen, jonka valkokaartilaiset ovat aivan villeinä, mutta se onkin ruotsalainen. Eivät säästä muuta kuin ne, joilla on ruotsalainen nimi ja ovat ruotsin kielen taitoisia." (Viljo Sohkanen)

Puustellin metsän teloitukset 15. toukokuuta puolenyön tietämillä ammuttiin Tapanilassa vartiopaikalleen matkalla ollut suojeluskuntalainen, maanviljelijä Karl Lindström. Uuden Suomen mukaan suojeluskunta saarsi yöllä 1.30 Mosabackan ja vielä samana yönä vangittiin 35 punakaartilaista. Aamulla pidätyksiä jatkettiin.

Puustellin metsän teloitukset "Eräänä iltana isäni kertoi, ettei hän ollut koko päivänä päässyt työhön, koska häntä oli pidetty Malmin poliisikamarilla. Aamulla oli pidätetty kaikki ensimmäisellä junalla menijät Puistolan, Tapanilan, Malmin ja Pukinmäen asemilta. Malmin poliisikamarilla heitä oli koko päivä kuulusteltu edellisenä iltana tapahtuneen suojeluskuntalaisen murhan vuoksi. Muut päästettiin vapaaksi, mutta joukosta valittiin 9 ja vielä Puistolasta kotoaan haettiin yksi, jotka kaikki seuraavana yönä ammuttiin Tapanilan Puustellin metsässä."

Puustellin metsän teloitukset Sotasurmat –projektin tietokannasta haulla Helsingin pitäjä löytyy viisi 17.5.1918 surmattua Terroritilastossa on mainittu viisi miestä, jotka on ammuttu Siltamäen metsässä toukokuussa 1918. Joulukuussa 1971 Puustellin metsän haudasta löytyi "vielä seitsemän kokonaista luurankoa ja lisäksi erillisiä luita". Vainajien jäännökset haudattiin Malmin hautuumaan punaisten joukkohautaan. Ennen ja jälkeen 1918, s. 143. Vuoden 1918 Kansalaissodan muistomerkkiyhdistys. Pori 1972.

Puustellin metsän teloitukset Aronen  Otto Valdemar  Sekatyömies  10.2.1903  17.5.1918  Helsinki s  Helsinki  Helsingin pitäjä  Teloitettu  Malmi (HKA, SDP) Backman  Karl Juho  Suutari  2.2.1854  17.5.1918  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Mestattu Suutarinkylä (SDP) Borodulin  Ivan  Sekatyömies    ?.5.1918  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Murhattu Suutarinkylä (SDP) Filppus  Otto Vilhelm  Sekatyömies  7.2.1876  ?.5.1918  Helsinki pr  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Mestattu Suutarinkylä (SDP) (PT, SRK, HKA) Lehtinen  Jalmari  Seppä  25.7.1886  17.5.1918  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Helsingin pitäjä  Murhattu Suutarinkylä (SDP) Paloranta  Tuure Vilhelm  Työmies  28.4.1885  17.5.1919  Helsinki e  Sysmä  Helsingin pitäjä  Teloitettu  Malmi (SRK) (Vuosi lienee virhe) Saloranta Tuure Wilhelm Matleenanp. Metallityömies 28.4.1885 17.5.1918 Helsinki e Helsingin pitäjä Helsingin pitäjä Teloitettu Suutarinkylä (SDP) (HKA) (RK) = 7 Lehto Emil 22.5.1918

Malmin poliisien ja suojeluskuntalaisten kostoretket toukokuussa 1918 Viipuri Lahti Hämeenlinna Kotka

Helsingin pitäjän pohjoisen nimismiespiirin poliisikunta

Viipuri ”kolme poliisikonstaapelia toi Viipuriin 14.5 luettelon Helsingin pitäjän suurimmista huligaaneista”, jotka kaikki olivat konstaapeleiden tietojen mukaan osallistuneet yhteensä 60 Helsingin pitäjässsä ja kaupungissa tehtyyn murhaan” (Marko Tikka) 20 ammuttiin (Arthur Degerman syksyllä)

Lahti 9 ammuttua

Hämeenlinna 18 ammuttua

Kotka Lista 68 – oli jo Jaakko Paavolaisen kirjassa 1960-luvulla 68 + 16 = 84 Kaikkia ei löydy Sotasurmat nimistä (6)

Veljekset Hjalmar ja Ilmari Wiander

Kirje Kotkan vankileiriltä Kotkasta 17 p 5 k 1918 Rakas vaimoni nyt otan kynän käteni ja kirjoitan sinulle mutaman sanan paljon terveisiä tälta kotkasta minä olen tällä sotavankina kuinka sinä ja lapset otte voinet sano heitille terveisiä sano että veli ilmari on tällä kans ole hyvä ja kirjoita minulle heti kun sat tämän nyt ei ole muuta tällä kertaa kun hyvästi ja voi hyvin osoite on Hjalmar Wiander Kotkan vankileirin kanslia

”Luovutettu Malmin suojeluskunnalle” "luovutettu Malmin poliisiviranomaisten huostaan ja on mikäli kerrotaan tuomittu kuolemanrangaistukseen." (Selma Tuominen)

Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja ”Niinkuin jo Viaporissa kerrottiin on malmilaisia ammuttu ja ammutaan vieläkin. Kaikki malmilaiset punakaartilaiset ovat kovasti vihattuja ... Ei ole moni Malmin kaartilaisista säilynyt hengissä, vaikka niitä niin paljon oli. Joitakin on säilynyt siten, että eivät ilmoittaneet kuulusteluissa Malmilla asumisesta mitään.“

Alpo Roselius Helsingin pitäjäläisten puhdistukset

Alpo Roselius: Teloittajien jäljillä s. 291

Vankileirit Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja sodasta ja Suomenlinnan vankileiriltä Leireillä 1000 – 1200 pitäjäläistä. Suuri kuolleisuus: huono ravinto, suoranainen nälkä ja taudit Espanjan tauti

Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden välikäräjät 23. 9 Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden välikäräjät 23.9.1918 Riihimäki Johan Vihtorin kuolemansyytutkimus R tuli kotiinsa Tampereen vankileiriltä yöllä puoli kahden aikaan 28. kesäkuuta 1918 huonossa kunnossa. Vaimo antoi hänelle vähän maidon ja kuuman veden sekoitusta. R nukahti heti. Päivällä vaimo koetti syöttää hänelle pari lusikallista viiliä. R oli koko ajan jonkinlaisessa horroksessa. 16.45 samana päivänä hän kuoli ilman tuskia. Yöllä oli sanonut "olevansa terve, mutta heikko sen ruoan johdosta, jolla oli saanut elää viime ajat".

Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden välikäräjät 23. 9 Helsingin pitäjän kihlakunnanoikeuden välikäräjät 23.9.1918 Riihimäki Johan Vihtorin kuolemansyytutkimus Lääkärin suoritti 12.7 ruumiinavauksen. Ruumis oli kuitenkin jo pitkälle edenneessä mätänemistilassa, joten mitään varmaa kuolinsyytä lääkäri ei voinut määrittää, mutta arveli, että häiriö ruuansulatuskanavassa (=ummetus ?), helposti sulavan ruuan niukkuus ja kotimatkan aiheuttama rasitus olivat rasittaneet sydäntä siinä määrin, että se lakkasi toimimasta, "mies nukkui siten kuoleman uneen." Ei löydy Sotasurmat nimitiedostosta

Albert Malm "erittäin vaarallinen jota ei saa millään tavalla laskea paikkakunnalle takaisin". Oikeudessa neljä kertaa – todistajista (3) kellään ei ollut mitään kerrottavaa. 5 vuoden tuomio Opettaja William Sippolan mukaan Malmin vaimo oli kotitarkastuksessa pitänyt "suurta suuta" ja hermostuttanut tarkastajat, jotka olivat löytäneet mm. kolme säkkiä kauroja (epäilivät varastetuiksi). Sippolan mielestä kolme säkkiä kauroja ei ollut valtiorikos, ei edes elintarvikerikos hevosajurille

Malmin Suojeluskunnan lausunnot Kirjuri oli puolustautunut "kun on noin 600 lausuntoa annettavana, niin ei niihin kaikkiin ehdi niin tarkoin syventyä". Erityisesti kun "henkilö on tuntematon henkilökohtaisesti".

Olga Virkki Vangittiin 16.5 Lindströmin murhan/tapon jälkeen Apulaisnimismies kirjoitti lähetteeseen, että ilmiannon mukaan (ilmiantajan nimeä ei mainita) Olga Virkki oli "useita kertoja halveksinut ja uhkaillut valkoisia ja kiihottanut punaisten toimintaan." Tämän Olga itse kiisti. Kaksi naapuria, toinen työnjohtaja ja toinen konttoristi todistivat hänet siivoksi ja uutteraksi työihmiseksi, joka ei ollut agiteerannut ketään. 14. elokuuta Olga tuomittiin valtiopetoksesta 3 vuodeksi vankilaan koska hän oli "kapinan aikana kotipaikallaan Malmilla esiintynyt jatkuvasti kapinallisten kannattajana". Ainoana todisteena oli suojeluskunnan ylimalkainen lausunto.

Antti Oskari Luomala ”Kun täältä kotoisin oleva huvilanomistaja A. O. Luomala, jota vastaan ei ole täällä tiedossa raskauttavampia asianhaaroja (Kyselykaavaketta ei ole tänne saapunut), lienee siellä huonona ja sairaana pyydän, että tämän tuoja Luomalan naapuri, vaimo Hammaren laskettaisiin katsomaan sairasta. Luomalan vaimo on nykysin synnytyslaitoksella ja muita läheisiä heillä ei ole täällä. Ehdotan, että Luomala lasketaan vapauteen - jos hän enää kykenee - ja annetaan vaimo Hammaren huostaan. Mikäli tiedän on Luomala kelpo mies, joka uhkauksien pakotuksista ja työttömyydenkin tähden liittyi punasiin.”

Malmin Suojeluskunta: Uunintekijä Antti Oskari Luomala oli Malmin suojeluskunnan lausunnon mukaan ollut "Opetusupseerina punakaartissa ja syksystä saakka punakaartissa. Päällikkö. Ollut taisteluissa Lahdessa ja Riihimäellä. Esiintynyt kiihottajana.”

Sotasurmat projektin nimitiedosto Kirjoillaolokunta ja asuinkunta: Helsingin pitäjä 251 henkilöä Kirjoillaolokunta: Helsingin pitäjä 402 henkilöä (+ 151 henkeä) Asuinkunta: Helsingin pitäjä 417 henkilöä (+ 166 henkeä) Yhteensä 568 henkeä ”Karkeasti ottaen näyttäisi siltä, että noin 1/4 - 1/3 Helsingin pitäjän kaartilaisista sai surmansa 1918”

Kirjoillaolokunta: Helsingin pitäjä 1918 yhteensä 392 nimeä eli 10 kuollutta on ennen tai jälkeen vuoden 1918 (= osa valkoisia) 1.1.1918 – 31.5.1918 : 249 nimeä = 64 % 1.6.1918 – 31.12.1918: 143 nimeä = 36 % Kaatunut 57 = 15 % Teloitettu n. 50 %

Suomen Sotasurmat 1914-1922 nimitiedosto http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main Google: Sotasurmat

Nimitiedoston lähdepohja Papiston tilasto (PT) Seurakuntien kuolleiden ja haudattujen luettelot vuosilta 1914-22 (SRK) Seurakuntien rippikirjat (RK), osittain SDP:n tilasto (SDP) (Helsingin pitäjä 347 + 25 nimeä) Helsingin kaupungin tilastokonttorin kuolleiden kortisto vuosilta 1914-22 (HKA) Vuoden 1918 sotavankilaitoksen arkisto (VL) Etsivän keskuspoliisin luettelo suomalaisista valtoillisista pakolaisista 11.6.1921 (EK) Vankeinhoitohallituksen arkisto (VHH) Boström, H. J: Sankarien muisto (BO) Sotasurmaprojektille tulleet kansalaiskirjeet ja yhteydenotot (SPA + kirjeen tai yhteydenoton järjestysnumero)

Suomen Sotasurmat 1914-1922 nimitiedosto

Paljon vai vähän? Viljo Sohkanen laati tovereidensa avustuksella luettelon Tikkurilan kaartin jäsenten vaiheista. Sen mukaan surmansa saaneita ja kadonneita oli yhteensä 79 5,6 % Tikkurilan väestöstä Vantaan alueen väestöstä kuoli vuosien 1939-1945 sodassa 1,7 %.

Surmaluvuiltaan suurimmat paikkakunnat 1. Helsinki 3134 2. Tampere 879 3. Viipuri mlk 809 4. Turku 586 5. Valkeala 550 6. Tammela 472 (Forssa mukaan lukien) 7. Sääksmäki 459 8. Kymi 453 9, Lappee 425 10. Helsinki mlk 394

Muistamisen politiikka

V 1918. Muisto veljeshaudalta 10.6.1928

Uusia kirjoja Olli Korjus, Hamina 1918 Nimi nimeltä, luoti luodilta Jukka Rislakki, Kauhun aika - neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918 Tuomas Hoppu ym, Tampere 1918 Tieto-Finlandia ehdokas 2008 Työväentutkimus vuosikirja 2008

http://www.vapriikki.net/tampere1918/

Mirja Turunen, Veripellot Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918 Elävä arkisto http://www.yle.fi/elavaarkisto http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=573

Tauno Tukkinen

Tampsankankaan teloituspaikka

1918 vakaumuksensa uhreina henkensä menettäneille tovereille

YLE taustat 22.11.2008

Graniittiin kiinnitetyissä kuparilaatoissa kerrotaan : vainajan nimi, syntymä- ja kuolinpäivä sekä kotikunta. Paikalla on usein omaisten jättämiä tuoreita kukkia. http://www.tammisaari1918.com/fi/muistotapahtuma.html

Valkoisen hämärän maa 1918-1921 FT, tutkija Marko Tikka, Tampere Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918-1921 Polkupyörätkin piti rekisteröidä

Pitäjän punaorvot Valtuusto pohti kesäkuussa 1919 keinoja ” lasten kerjuu- ja kulkurielämän ehkäisemiseksi”. 319 sotaorpoa Kolme täyttä lastenkotia – valtuusto: liiat lapset ”kyläkuntiin elätteelle”. ”Ovat terveysolot huonot, ruoka riittämätön ja maidonsaantikin niin vähäistä että lapset ovat saaneet vatsatauteja” kunnanlääkäri Lapset suomenkielisiä, hoitajat ruotsinkielisiä

Politiikka 1919 syksyllä vaalityö naamioitiin kiertäväksi kirjanmyynniksi Vappuna MTY 1920 marssi Tapanilasta Kirkonkylän kautta Backakseen. Malmin Lastenystävät ry 1928 / MLL

Toisaalta Vuonna 1919 Malmin työväenyhdistys järjesti 57 iltamatilaisuutta Tuotoista suuri osa punaorpojen ja punaleskien tukemiseen