typologian päämääriä 1. Primääripäämäärät kuvaileva vertaileva analyyttinen 2. Instrumentaaliset päämäärät kronologia ja esihistorian jaksottaminen luettelointi kulttuuritulkinnat sosiaaliset tulkinnat

intuitiivinen typologia perustuu samanlaisten esineiden huomaamiseen ja niiden ryhmittämiseen yhä edelleen kaikkein tavallisin ja “luonnollisin” tapa tehdä typologioita samankaltaisuutta ei tarvitse detaljoidusti analysoida samankaltaisuus voidaan osoittaa viittaamalla joihinkin keskeisiin, selkeästi havaittavissa oleviin piirteisiin tavallinen tapa viitata kuviin tai piirroksiin intuition kautta voidaan tavoittaa sellaisia piirteitä, joiden kuvaaminen sanallisesti tai numeroin ei ole mahdollista numeerinen taksonomiakin perustuu ainakin osittain intuitiiviseen typologiaan

intuitiivinen typologia… paralleelien etsiminen yhä edelleen yksi kaikkein keskeisimmistä “metodeista” tehdä arkeologista tutkimusta paralleeleja haetaan tavallisimmin kirjallisuudesta, museoiden ja tutkimuslaitosten katalogeista sekä käymällä läpi esineaineistoja esineiden similariteetin (samankaltaisuuden asteen) määrittely usein mahdotonta > viittaukset kuviin typologisten linkkien mahdollisuus ajoitus innovaatio > diffuusio kulttuurisuhteet

suomalaisia typologeja Ensimmäiset typologit O.A.F. Mustonen ja typologia luokitteli päänumerosta (NM 2378:31-27) 22 keramiikka- ryhmää. Luokitteluun vaikuttivat: 1) savimassa 2) koristelu 3) muoto J. R. Aspelin Hj. Appelgren-Kivalo omaksuivat Monteliuksen typologisen menetelmän sellaisenaan

suomalaisia typologeja… Julius Ailio systemaatikko luonnontieteellinen lähestymistapa tavoitteena perustella kaikki tarkasti ja loogisesti karjalaisten kupurasolkien typologia Säräisniemi 1 ja 2 -keramiikat sekä ”välittävä ryhmä” –jakoi Nimisjärven aineiston astioiden sekoitteen, muotoilun ja koristelun perusteella –asbesestisekoitteinen keramiikka edusti välittävää ryhmää

Aarne Äyräpää keramiikan kronologia perustui rannansiirtymiseen keramiikkatypologia syntyi kronologian sivutuotteena luonnontieteellinen lähestymistapa Äyräpään oletukset: 1) kivikauden asuinpaikat sijaitsevat aina veden äärellä 2) keramiikkatyypit kehittyvät ja taantuvat samaan aikaan vetäytyvän rannan kanssa 3) kullakin rantaterassilla esiintyy vain yhdelle periodille kuuluvaa keramiikkatyyppiä 4) rannansiirtymisen perusteella erotut periodit vastaavat olemassaolevia keramiikkaryhmiä 5) rannansiirtymisen perusteella erotetut keramiikkaryhmät vastaavat etnisiä ryhmiä

Ella Kivikoski Suomen rautakauden systematisoija korostetun esinekeskeinen tutkimustapa esineistön jako pää- ja alatyyppeihin ei luonut itse typologiaa vaan luokitteli Suomen rautakauden aineiston olemassaolevien typologioiden mukaan vertaileva tutkimus ja paralleelien etsiminen artefaktiarkeologiaa –kontekstit tärkeällä sijalla (esim. hautaukset) esineitä käytetty hyvin rajoitetusti tulkinnassa –kauppayhteydet –difuusio

Aarni Erä-Esko Salin 1 -tyylin germaaniset eläinkoristeiset soljet kuvioiden taidehistoriallinen tulkinta kuvattujen ilmiöiden symbolitulkinta 1) spiraaliviiva 2)T-viiva Taplow -tyyli 3) laiha perhe 4) lihava perhe esistrukturalistinen (tai semioottinen) lähestymistapa merkitysten etsiminen kristillisen symboliikan käsitteistö

Torsten Edgren ja Christian Carpelan Torsten Edgren Jäkärlän ryhmän keramiikan typologia perustui koristeaiheiden analyyttiselle erottamiselle sukulaisuus Malmerin typologian kanssa Christian Carpelan -Säräisniemi 2 -keramiikan jakaminen kolmeen ryhmään (myöhemmin neljään) ottaa huomioon kaikki keramiikasta erotettavissa olevat piirteet (koristelu, muotoilu, teknologia) –hyvin tarkka muuttujien erottelu; ei numeerista käsittelyä keskeiset tyypit erotettu ”intuitiivisesti” korrelaatiot kronologian ja korologian kanssa keramiikkatyypit kuvastavat suoraan kulttuureja > päätelmät suomalaisten juurista

pienesineistön typologiaa Kvartsi- ja piiesineistön typologiaa teknologiset piirteet keskeisinä muuttujina “ylätason teknologia” –nyrkki-iskurit, Levallois-tekniikka, mikroliitit –“pehmeä vasara”, “kova vasara” jne. perustyypit: muoto ja koko –esineet, ytimet, iskokset kaapimet, uurtimet, retusoidut esineet jne. –paikallisen raaka-aineeen vaikutus –esineiden funktiot –kontekstit (asuinpaikat, muut toimintapaikat jne.)

historiallisen ajan esineistön typologiaa aineistot usein hyvin laajoja > jokaisen palasen huomioon ottaminen toivoton tehtävä tilastollinen käsittely usein mahdollista tavallisinta kuitenkin erottaa tyypit joko muodon tai funktion perusteella –viittaukset muotoihin (piirroskuvat) –sanalliset selitykset kuvien lisäksi –fuktionaalinen näkökulma –materiaali –ajoitus –paralleelit