Terveyserot ja niiden kaventaminen Terveydenhoitajapäivät 8.2.2007 Tampere Terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö 8.2.2007 EL

Esityksen rakenne Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan? Terveyserot Suomessa Mistä terveyserot johtuvat? Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Miten terveyseroja voidaan vähentää? Mitä terveydenhuolto voi tehdä? Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu 8.2.2007 EL

Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät lähes 7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksinasuvat SOSIOEKONOMINEN ASEMA Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja 8.2.2007 EL

1. Mitä ovat sosioekonomiset terveyserot? Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien (≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja 8.2.2007 EL

Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym. 8.2.2007 EL

Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset 8.2.2007 EL

Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomiset terveyserot liittyvät sosiaalisiin eroihin ja ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä ja joiden syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina 8.2.2007 EL

2. Terveyserot Suomessa Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: Kuolleisuus Sairastavuus Toimintakyky Koettu terveys (itse arvioitu terveydentila) Tietoa koottu Terveyserojen kaventamishanke TEROKAn nettisivuille (www.teroka.fi) 8.2.2007 EL

35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35-vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi Ero 3,2 vuotta Ero 2,2 vuotta Ero 6,0 vuotta Ero 4,7 vuotta Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Maanviljelijä Työntekijä 8.2.2007 EL Valkonen ym., Hyvinvointikatsaus 2003; 2:12-18

Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Keuhkosyöpä 8 % Tapaturmat ja väkivalta 19 % Muut kasvaimet 4 % Kasvaimet 12 % Tapaturmat ja väkivalta 28 % Muut taudit 22 % Verenkiertoelinten sairaudet 37 % Verenkiertoelinten sairaudet 35 % Muut taudit 12 % Alkoholikuolemat 8 % Alkoholikuolemat 13 % MIEHET NAISET 8.2.2007 EL Valkonen T. ym., Eur J Public Health 2000; 10:274-280

Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4 kertaa suurempi kuin suurituloisimpien, naisilla 1,7 kertaa Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu) Martikainen P ym. 2001 8.2.2007 EL

Koulutusryhmittäiset erot toimintakyvyssä Esim. liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) Martelin T. ym. 2002 8.2.2007 EL

Koulutusryhmien väliset erot terveyden vaaratekijöissä: ylipaino Vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia Koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet Painoindeksi (BMI, kg/m2) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002) Miehet Naiset BMI BMI Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss. 777-781. 8.2.2007 EL

3. Mistä terveyserot johtuvat? Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen syytekijöiden verkosto Kehkeytyvät pitkän ajan kuluessa Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset Vaikuttavia tekijöitä ovat esim. vähäinen koulutus, raskas ja epävarma työ, toimeentulovaikeudet, huonot asumisolot, sosiaalisten tukiverkostojen vähäisyys, epäterveelliset elintavat Nämä tekijät saattavat kasautua elämänkulun aikana ja jopa yli sukupolvien Vastaavasti terveyttä vahvistavat tekijät kertyvät hyödyttämään hyväosaisimpia ryhmiä 8.2.2007 EL

Viitekehys terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä YKSILÖ YHTEISKUNTA Sosiaalinen asema Sosiaalinen ympäristö Esim. asumisolot, työolot, elintavat Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Politiikka-ympäristö Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001 8.2.2007 EL

Terveyserojen rakenteelliset taustatekijät Yhteiskunnalliset tekijät, syiden syyt, ”yläjuoksun tekijät” (upstream factors) Rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumiseen liittyviä järjestelmiä jne. 8.2.2007 EL

Terveyserojen taustatekijöitä: työolot Erityisesti työntekijäammateissa terveyttä heikentävät Fysikaalinen ja kemiallinen altistuminen Fyysinen rasitus, huono ergonomia Psykososiaalinen rasitus, kuten liian suuret psyykkiset vaatimukset, epävarmuus, heikot vaikuttamismahdollisuudet Elintavat: tupakointi, runsas alkoholin käyttö, vähäinen vapaa-ajan liikunta, huono ravitsemus 8.2.2007 EL

Alkoholin käyttö Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, …mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä Miksi? Rankemmat juomatavat Huonompi sosiaalinen tuki oma-aloitteiselle vähentämiselle ja hoitoon hakeutumiselle Heikompi sairaanhoidon taso Turvattomat juomisympäristöt Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia 105. 1999 8.2.2007 EL

Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt Miehet Naiset Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003 8.2.2007 EL

Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (1) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat edelleen köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat pysyvät liian niukkoina 8.2.2007 EL

Terveyserojen kehitysnäkymiä Suomessa (2) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisemmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot säilyvät tai kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät kohdennu eniten tarvitseville 8.2.2007 EL

4. Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Ne ovat epäoikeudenmukaisia Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä  kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat  palvelujen riittävyyden turvaaminen  sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy  työvoiman riittävyyden turvaaminen  taloudelliset säästöt yhteiskunnalle 8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Jos 30 vuotta täyttäneessä väestössä kaikkien koulutusryhmien sairastavuus olisi v. 2000 ollut yhtä pieni kuin korkea-asteen ryhmän, olisi… …sydäninfarktin sairastaneiden määrä ollut 37 000 (28 %) pienempi diabetesta sairastavien määrä 63 000 (33 %) pienempi keuhkoahtaumatautia sairastavien määrä 37 000 (17 %) pienempi polviartroosia sairastavien määrä 66 000 (36 %) pienempi kävelyvaikeuksia kokevien määrä 194 000 (54 %) pienempi … kuin mitä se todellisuudessa oli 8.2.2007 EL

5. Miten terveyseroja voidaan vähentää? Politiikan vaikuttamiskohdat YKSILÖ YHTEISKUNTA Sosiaalinen asema Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Sosiaalinen ympäristö TH! Vähennetään altistuksia Spesifiset altistukset EHKÄISY Vähennetään haavoittuvuutta TH! Tauti tai vamma TH! Estetään eriarvoiset seuraukset Politiikka-ympäristö HOITO Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Modifioitu: Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001 8.2.2007 EL

Miten terveyseroja voidaan vähentää? Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen Esim. koulutuspolitiikka, tulonjako, työllisyys Vaikutetaan altistuksiin Esim. työ- ja elinolot, elintavat Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen Esim. tehostettu tyky-toiminta ikääntyville raskasta työtä tekeville, varhainen puuttuminen Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia Esim. terveydenhuolto, eläkejärjestelyt Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista syrjintää Esim. terveydenhuollossa 8.2.2007 EL

Myönteisiä kehityskulkuja: Imeväiskuolleisuuden alueelliset ja sosioekonomiset erot lähes hävinneet Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet yleinen elintason nousu, äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä, lapsilisäjärjestelmä ja muu sosiaaliturvan kehittäminen 8.2.2007 EL

Myönteisiä kehityskulkuja: Koulutuspolitiikka Suomen erinomaiset PISA-tulokset 15-vuotiaitten koululaisten taidoista ovat pohjautuneet paljolti siihen, että huonosti menestyvien osuus, koulujen väliset erot ja suoriutumisen yhteys vanhempien sosioekonomiseen asemaan ovat olleet vähäiset Suomessa 8.2.2007 EL

Myönteisiä kehityskulkuja: Ravitsemus Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan ja samanaikaisesti sosioekonomiset erot ruokatottumuksissa ovat kaventuneet Ruokatottumuksiin ovat vaikuttaneet yleinen valistus sekä tietoiset että ei-tietoiset poliittiset toimet yhteiskunnan muutokset, kuten siirtyminen maatalousammateista muihin, ovat tukeneet kehitystä hinta ja saatavuus: esim. margariinin hinta voihin nähden laskenut, voin vaihtoehtoja saatavilla runsaasti, kasvisten ja hedelmien saatavuus ja valikoimat parantuneet ravitsemussuosituksiin perustuva koulu-, työpaikka- ja laitosruokailu edistänyt terveellisiä valintoja 8.2.2007 EL

Toiminnan kohdentaminen Terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Huomiota on kiinnitettävä sekä kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin että koko väestöön Ideaalitila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta 8.2.2007 EL

Millaiset toimintamallit tehoavat? (1) Universalististen (koko väestöön kohdistuvat) peruspalveluiden säilyttäminen ja vahvistaminen tärkeää Universalistisuus saattaa kuitenkin olla ”epätasa-arvoista” eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin  Universalististen järjestelmien täydentäminen positiivisella diskriminaatiolla (erityiskohtelulla) esim. neuvolassa enemmän aikaa lapsille ja perheille, joilla näkyy hälytysmerkkejä ongelmista esim. korotetun tuen antaminen kouluille, joissa enemmän maahanmuuttajalapsia 8.2.2007 EL

Millaiset toimintamallit tehoavat? (2) Palvelujen oltava kulttuurisesti sensitiivisiä ja tarjottava eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja tarpeiden mukaan Synergiaetu: samanaikaisesti eri yhteiskunnan aloilla tehdyt samansuuntaiset terveyttä edistävät ratkaisut Moniammatillinen yhteistyö Varhainen puuttuminen Vertaistuki 8.2.2007 EL

Millaiset toimintamallit eivät tehoa? Yksilökohtainen valistus ilman samanaikaista olosuhteisiin vaikuttamista Lyhytjänteiset, yksinkertaiset toimintamallit, ”temput” 8.2.2007 EL

Pystyykö palvelujärjestelmä vaikuttamaan ihmisten elintapoihin? ”Hirveän paljon ei auta sysätä huono-osaisten niskaan vastuuta elintapojen muuttamisesta. Köyhillä pitää olla ensin taloudelliset edellytykset valita, ja tiedollisen valistuksen pitää olla sellaista, että se koskettaa näitä ihmisiä.” - Vappu Taipale, Dialogi 8/2006 8.2.2007 EL

6. Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (1) Voimavaroja kohdennettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan – kunhan näitä voimavaroja ylipäätään olisi riittävästi Pääpaino ennaltaehkäisyyn Kattavien peruspalvelujen tukeminen ja rahoitus ensisijalla Eri osajärjestelmien toiminta sovitettava yhteen Monitorointi ja systemaattinen seuranta järjestettävä 8.2.2007 EL

Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (2) Terveydenhuollon ammattilaisten toiminta terveyden ja terveyserojen kaventamisen ”asianajajana” muilla sektoreilla Henkilöstön koulutus järjestettävä Terveyssisar-malli, etsivä työ, kotikäynnit Perhetyön sijoittaminen neuvolan yhteyteen jne, jne. 8.2.2007 EL

Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (3) Työterveysneuvolat työttömille, pätkätyöläisille, mikroyritysten työntekijöille Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen ammatillisissa oppilaitoksissa Terveystiedon opetuksen kehittäminen 8.2.2007 EL

Kuinka terveydenhuolto voi vähentää terveyseroja? (4)  KAIKKEEN TÄHÄN TARVITAAN VAHVEMPAA STRATEGISTA OHJAUSTA KANSALLISELLA TASOLLA 8.2.2007 EL

Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi 1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä 2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto 3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumatta Fogelholm M. Helsingin Sanomat 28.9.2006 8.2.2007 EL

Terveyserot terveyspolitiikan haasteena Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta vuodelta 2001, yksi päätavoite Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015: terveyserojen kaventaminen yksi strategisista linjauksista Valtioneuvoston sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä 4/2006: käynnistetään toimintaohjelman valmistelu 8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitokset (KTL, Stakes, TTL) Poliittinen tuki Eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma Yhteistyö kuntien kanssa Tuki muilta sektoreilta ja toimijoilta Terveys kaikissa politiikoissa Järjestösektori 8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu – etenemissuunnat Terveys kaikissa politiikoissa -teeman vahvistaminen ja terveyseronäkökulman kytkeminen siihen kiinteästi Terveyserojen kaventamistyön vahvistaminen kunnissa Alkoholi- ja tupakkapolitiikka Palvelujärjestelmän tasa-arvon lisääminen Lasten ja nuorten elintavat ja syrjäytymisen ehkäiseminen Työikäisten terveyden edistäminen Terveyserojen seurantajärjestelmän kehittäminen 8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu Etenemissuunnille nimetty vastuuhenkilöt, kevään aikana valmistelevat muistioluonnoksen alueeltaan Luonnosten käsittely neuvottelukunnan valtakunnallisen yhteistyön jaostossa, sen jälkeen kesäkuussa neuvottelukunnassa Työstäminen jatkuu syksyllä Etenemissuuntien muistioista kootaan varsinainen strategia vuoden loppuun mennessä Loppuvuodesta kuulemistilaisuuksia STM, KTL, Stakes, TTL ja TEROKA-hankkeen asiantuntijat Sihteeristö, jossa edustajat kaikista edellä mainituista 8.2.2007 EL

Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman valmistelu: sisältö Nykytila ja keskeiset haasteet, kustannukset yhteiskunnalle Strategiset linjaukset Tärkeimmät toimenpiteet Keskeiset vastuu- ja yhteistyötahot, mahdolliset resurssitarpeet Toteutusaikataulu Toteutuksen seuranta 8.2.2007 EL