Kon-0.4720 Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen Puh. 23 609 @tkk.fi

Sama keskustelu Saksassa Tarvitseeko teollisuus teoreetikoita? ”Tack vare våra industri-skolor i Finland, hafva vi redan praktiska arbetare, hvilka genomgått sagde skola och hvilka, på ett ofta nog, utmärkt sätt göra sig förtjänt af mer kännande och ofta någ visat sig betydligt användbarare än de som utgått från Polytechnicum.” GWS Sama keskustelu Saksassa Rudolf Kolster: “Meillä vallitsi akateeminen vapaus jo 1870-luvulla, mutta siitä oli pakko luopua”

Sortovuodet 1899 Sortokausi – Suomen lainsäädäntö korvataan Keisarikunnan lainsäädännöllä Kv kulttuuriaddressi Pro Finlandia 1899 Pariisin maailmannäyttely 1900 Suomen kaartin lakkauttaminen ja tämän jälkeen vuosina 1902–1903 järjestetyt kutsunnat. Kansallismielisten laittomina pitämiin kutsuntoihin osallistui vain murto-osa asevelvollisista. Osa kutsuntalakkoon osallistuneista asevelvollisista oli Polyteknillisen Opiston oppilaita Venäjän – Japanin sota 1904 Maanmittari Aleksi Häyrynen vaihtoi sukunimeä vuosiksi 1910–1911, joten oppilaitos joutui kirjaamaan vuonna 1911 valmistuneeksi diplomi- insinööriksi Aleksi Japani -nimisen henkilön.

Opettajakunta myöntyväisyyslinjalla ”Piirustussaleissa, poikain siellä ahkerasti piirustellessa, kierrellessään tarkastelemassa töitä, rupesi, aluksi peitetymmin, pian julkisemmin vain muina puheina ylistelemään ”isoa isänmaata” ja sen oloja, painostaen, kuinka olisi isänmaallista ja maineikasta nuorten polyteikkarienkin, etenkin asevelvollisuusikäisten, liittyä vapaaehtoisina sotilaina Venäjän armeijaan… Yksimielisesti esittivät polyteekkarit, etteivät pidä Venäjää ollenkaan isänmaanaan eivätkä olleet tulleet Opistoon minkäänlaisen värväyksen kohteena ollakseen, vaan opiskellakseen rauhassa.” Pilkku Hjelmman ”palautettiin” vasta 1910-luvulla Opintolakkoja Mellakat Hakaniemessä Viaporin kapina 1906

Teekkarit ja opettajakunta 1905 ”Opiston oppilaskunnan valtuuttamina saamme allekirjoittaneet arvoisalle opettajakunnalle ilmoittaa seuraavaa: Ollen täysin sympaattiset Venäjän vapauden taistelijain kanssa keskeytämme me Opiston oppilaat opintomme kannattaaksemme heitä sekä pannaksemme vastalauseen mielivaltaa ja sortoa vastaan maassamme” ”Helmikuunmanifestin ja sen sovelluttamisen, diktaattoriasetuksen sekä monien muiden viime aikoina julkaistujen asetusten ja hallituksen toimenpiteitten kautta on se ankara laillisuus ja hyvä järjestys, joka ennen vallitsi Suomessa, tullut perusteitaan myöten järkytetyksi: kansalaisten persoonallinen vapaus on rajoitettu tai joutunut vaaraan. Sitä kansanliikettä, joka nyt on alkanut ja tahtoo hankkia takaisin yhteiskunnalle ja sen kansalaisille heidän luonnolliset oikeutensa ja vapautensa, tahdomme me polyteknillisen opiston opettajat osaltamme tukea ja vaadimme siis täydellisen laillisuuden palauttamista kaikille aloille. Me pidämme ehdottomasti välttämättömänä, että Säädyt viipymättä kutsutaan kokoon ja uusi kotimainen hallitus muodostetaan. …mainittujen vaatimusten pikainen täyttäminen on välttämätön ehto myöskin kaikelle säännölliselle työlle korkeakouluopetuksen alalla. Ja tahdomme me siis myöskin sanoa, että täydelleen hyväksymme opiston oppilaitten lausunnon ja päätöksen opintojen lopettamisesta.”

TKK 2.4.1908 1905 – 1908 Suomen senaatti: Leo Mechelin. kenraalikuvernööri Nikolai Gerard keisarikunnan pääministeri kreivi Sergei Witte Suomen senaatti: Leo Mechelin. Senaattori K. J. Ståhlberg avustajana A. L. Hjelmman kirjoittivat korkeakoulun uudet säännöt Rehtori, professorit, ylioppilaat Tiukka opetusohjelma

Opettajat ja opiskelijat Arkkitehtiosasto (Onni Tarjanne) Insinööriosasto (Mikael Strukel) tie- ja vesirakennusosasto maanviljelystekniikka Koneenrakennusosasto (Uno Albrecht) koneenrakennus sähkötekniikka tehdasteollisuus Kemian osasto (Gustaf Komppa) Maanmittausosasto (Alfred Petrelius) Yleinen osasto (Hj. Robert Mellin)

Periaatteessa 20 professoria Lehtoreita neljä Viroista täytettynä 15 Lehtoreita neljä Ylimääräisiä lehtoreita kuusi Ylimääräisiä opettajia 19 Assistentteja aluksi kymmenen Opiskelijoita 341 Perustutkintoja 71

fysiikka, fil. tri Karl Fredrik Slotte siltarakennus sekä rakennuskonstruktsionien statiikka, insinööri Mikael Strukel matematiikka, fil. tri Robert Hjalmar Mellin arkitehturi, arkitehti, akatemikko Carl Gustaf Nyström rautatienrakennus sekä maa- ja tienrakennus, insinööri Carl Emil Holmberg rakennuskonstruktsionioppi, arkitehti Onni Alcides Tarjanne geodesia, Alfred Gustaf Petrelius mekaaninen teknologia, insinööri Anton Uno Albrecht kemia, fil. tri Gustaf Komppa deskriptiivinen ja projektiivinen geometria, insinööri Alexander Leonard Hjelmman sähkötekniikka, insinööri Johannes Sohlman turbinirakennus, insinööri Karl Axel Mauritz Ahlfors kemiallinen teknologia, insinööri Taavi Hirn mekaniikka, fil. tri Paul Rurik Bruno Malmström vesirakennus sekä pohjarakennus, Axel Werner Juselius

Opiskelijat ”Sisäänpääsyvaatimuksia tiukennettava. …sillä tänne tulikin jo paljon sellaisia oppilaita, jotka eivät kyenneet jatkamaan loppuun saakka, vaan heittivät kesken. Insinöörialalle älköön kukaan kykenemätön tai raihnainen antautuko.” Koneinsinöörikilta 1917

Avajaispuhe, Gust. Komppa ”Ettei tällöistä tutkimustyötä saata verrata luonnonfilosofien fantastisiin spekulatsioneihin käynee parhaiten selville siitä, että niin pian kuin jonkun aineen konstitutsioni tai konfiguratsioni on selville saatu, voidaan määrättyjä kokemuksellisia sääntöjä käyttämällä pakottaa atoomit ryhmittymään niin kuin tämmöinen kaava eli molekyylipiirustus näyttää, ja – tällöin saadaan kyseinen aine keinotekoisesti.” ”Itse Ra on varmaan syntynyt uranista parin väliaineen (metabolin) kautta ja hajoaa taas emanatsionin ja useamman metabolin (jotka tunnetaan) välityksellä poloniumiksi ja mahdollisesti lyijyksi. Ja näissä hajaantumisissa, kuten kemiallisissa reaktsioneissa tavallisesti, vapautuu energiaa – täten syntyy Ra – α-, β-, γ-säteilyt ja lämpö. Jos keksittäisiin keino kiiruhtaa tätä ”alkuaineiden” atomien hajaantumista, niin saisimme energianlähteen, jommoisesta emme ole osanneet uneksiakaan. Yksi ainoa kilo lyijyä tai uraanipikimalmia antaisi meille kyllin voimaa kulettaaksemme suuren postihöyrylaivan yli Atlantin.”

Tilakysymykset Uusi kemian laboratorio 1899 1904 laajennus Töölö tai Meilahti Suunnitelma valmis 1910 Maailmansodan syttyminen pysäytti hankkeen Laboratorio-ohjelma Tekniikkaa ei voikaan opettaa ilman laboratorioita

Pula tekniikan opiskelijoista TKK:lla numerus clausus vuodesta 1915. Fabianinkadun valmistava oppilaitos 1930-luvulla Maan lisääntyvän insinööritarpeen vuoksi uusien opiskelijoiden sisäänottoa kasvatettiin 1930-luvun alussa 170:een. Hakijoista hyväksyttiin vuosikymmenen alussa noin 2/3. Vuosikymmenen lopulle tultaessa hylättyjen määrä oli noussut 60 %:iin hakijoista. Maan teollisuuden kehitystä hidasti teknillisen korkeakouluopetuksen resurssien vähäisyys – enempää ei mahtunut seinien sisäpuolelle.

Jääkäriliike Jääkäripataljoona 27:n osallistuneiden teekkareiden lukumäärä ei ole tiedossa. Vuonna 1915 jolloin jääkäreitä oli hieman alle 200 todennäköisesti yli 30 Jääkäriliikkeen toiminta yliopistossa ja korkeakoulussa naamioitiin ylioppilaspolitiikaksi. Esimerkiksi huhtikuussa 1915 järjestettiin Polilla ”ylioppilaskunnan jakokysymystä pohtiva kokous” Maanalaisessa liikkeessä teekkarit saivat hoitaakseen tiedustelutoiminnan Maaliskuun 17. päivänä Teknillisen korkeakoulun ja Polyteknikkojen yhdistyksen talon lipputankoihin nostettiin leijonalippu vallankumouksen ja keisarivallan kukistumisen merkiksi Ylioppilasyhdistys lähetti Moskovan ja Pietarin teknillisille oppilaitoksille sähkösanomat: ”Vapauden ja oikeuden kallista voittoa juhliessanne lähettää Teille lämpimät tervehdyksensä Suomen Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilasyhdistys.” Vastaus: ”Lausumme lämpimän kiitoksen tervehdyksestä. Tunnuslauseemme on: yhteys, veljeys.”

1918 Kesällä 1917 maatalouslakot Suomi itsenäistyi 6.12.1917 Vallankumous/vapaussota/punakapina/luok- kasota/sisällissota/kansalaissota 27. - 28.1.1918 Teekkarit melkein 100% valkoiselle puolelle Pääosa Helsingissä, osa liittyi valkoisiin joukkoihin Konekiväärikomppania 6 töissä punaisissa organisaatioissa – erotettu määräajaksi ja ankara varoitus TKYy lakkautettiin ja perustettiin TKY: TF-TY Viljo Castrénin luoma Jämeräpartainen insinööri tempaisi 1924 Olympia-aatteen ja Suomen Olympiakomitean eduksi

Radikaaliliikkeet Saksan romahdus Kansallis-aatteellisten liikkeiden nousu 1920-luvulla Vienan ja Aunuksen sotaretket Itsenäisyyden liitto Akateeminen Karjala-Seura 1922 Akateeminen Sosialisti-Seura Vihan veljet Suomalaisuuden liitto Suomalais-saksalainen seura Suomen Valtakunnan Liitto Isänmaallinen kansanliike 1932 Turaanilaisten kansojen ystävyysliike

Kirous korkeakoulumme yllä Kieliriita ja poliittinen riita TKK pääasiassa suomenkielinen oppilaitos ”…professori pitäköön luentonsa joko osittain suomeksi ja osittain ruotsiksi, taikka ainoastaan suomeksi.” Ylioppilasliike luennoilla käytetyn kielen vaihtamiseksi syntyi syyslukukaudella 1903. Arkkitehtiylioppilas Vietti Nykänen laati suomenkielisen opetuksen laajentamista vaativan kieliadressin. Sen allekirjoitti noin 80 % fukseista Adressi luovutettiin lehtori A. L. Hjelmmanille, joka kevätlukukaudella 1904 vaihtoi luennoillaan käyttämänsä kielen suomeksi

Professori Yrjö Jahnsson Kansantaloustieteen professuuri 1908 – 1911 Hakijat Yrjö Jahnsson ja Heikki Renvall HR passiivisen vastarinnan keskuskomiteassa Haku muuttui kieliriidaksi - siirrettiin senaatille Yrjö Jahnsson riskisijoittaja Aiheutti tappioita yhdessä Aleksi Japanin kanssa Tammikuun lopulla 1911 kauppa- ja teollisuustoimituskunta päätti nimittää Renvallin kansantaloustieteen professorin viransijaiseksi Seyn nimitti 1911 Opiskelijoiden vastalause Säännönmukaista häirintää osin opettajakunnan hyväksymänä Aitosuomalainen liike nostaa päätään

1926 AKS ja Suomalaisuuden liitto aloittavat aktiivisemman toiminnan TKY pilottihankkeena Hj. V. Brotherus, Gust. Komppa, Carolus Lindberg, Jussi Paatela, E. A. Piponius, Onni Tarjanne, Kalle Väisälä ja Bernhard Wuolle AK-S:n seniorijäseniä Torsti Verkkola, Pentti Laasonen. I. A. Hallakorpi, V. A. Heiskanen, Pentti Kaitera A. L. Hjelmman puolustusministerinä 1926 Jahnsson yritetään savustaa ulos Osin talouspoliittinen tausta – pulaliike Arvo Ylinen, Ilmari Koskiala 1928 yliopiston suomalaistamisen vuosi Opettajakollegi puuttui ankarasti 1929. loppui Mäntsälän kapinaan Politiikka Pois Polilta!

Länsipohja Ruotsissa ja Norjassa asuvan suomenkielisen väestön kouluolosuhteista nousi voimakassanainen keskustelu Suomen yliopiston ylioppilaskunnan aloitteesta helmikuussa 1926. Myös TKY otti voimakkaasti kantaa pohjoismaisten ylioppilaskuntien väliseksi kiistaksi nousseeseen kysymykseen. Vienan-retkeen osallistunut tekniikan ylioppilas Juho Smolander esitti Tekniikan Ylioppilaat -osakunnan kokouksessa määrärahan myöntämistä retkikunnan lähettämiseksi tutustumismatkalle Finnmarkeniin Norjalainen ylioppilaslehti Minerva uskoi alueen joutuvan joka tapauksessa suomalaisten ”mongolien” uhkaamaksi

Sulo Viljo Hintikka TKK:n väitöskirja N:o 2 1912 Kamfenilonitutkimuksia Ankara kritiikki yliopiston puolelta Orgaanisen, erikoisesti puun kemiallisen teknologian professorin virka 1923 Teknillisen aikakausilehden toimittaja Kuoli 20.3.1925

Gunnar Nordström Fysiikan professori Slotten jälkeen vasta 29. lokakuuta 1918. Suoritti Polyteknillisen Opiston koko kurssin diploomilla koneenrakennusosastolta 1903. Pakollisen harjoittelunsa jälkeen Suomen Valtion Rautateiden viilarinverstaalla jatkoi opintojaan Aleksanterin Yliopistossa. Valmistui filosofian maisteriksi 1907 Lisensiaatintutkimus Die Energiegleichung für das elektromagnetische Feld bewegter Körper 1908. Filosofian tohtori 1910. Jatko-opintojaGöttingenin yliopiston fysiikan ja fysikaalisen kemian laboratorioissa. Physicalische Zeitschriftissä Zur Relativitätsmechanik deformierbarer Körper (1911) ja Relativitätsprinzip und Gravitation (1912).

Teknikern-lehdessä 1912 artikkeli hyrräteoriasta, kiista vanhan opettajansa Hjalmar Tallqvistin kanssa. Tallqvist oli tuottelias auktoriteetti, joka kykeni vaientamaan nuoremman tutkijan. Osallistui syksyllä 1913 Saksan luonnontieteilijöiden kokoukseen Wienissä. Albert Einstein esitelmöi painovoimateoriasta viitaten Nordströmin artikkeliin. Einsteinin suhteellisuusteorian vuonna 1916 tapahtuneeseen julkaisemiseen asti Nordströmin teoriat kulkivat painovoimakysymyksen tutkimuksen eturintamassa. Nordström jatkoi työskentelyään ensimmäisen maailmansodan vuosina Leidenissa, missä hän julkaisi sähkövarauksisen pallosymmetrisen massan vetovoimakentän energiaa koskevan tutkimuksen. Teoria jäi elämään osana suhteellisuusteoriaa Nordströmin-Reissnerin metriikkana. Nimitettiin 1920 TKK:n mekaniikan professoriksi. Haki edelleen 1923 teoreettisen sähkötekniikan ynnä radiotekniikan professuuria, mutta uran katkaisi sairastuminen anemiaan ja kuolema 24. joulukuuta 1923.

Tohtorintutkinnot

Sähkölaboratorio 1926 Onni Tarjanne Imatran voimalaitos1926 Siemensin kalustama Suomen yleisradio 1926

Päärakennuksen laajennus 1927 - 29 Armas Lindgren

Konelaboratoriot - - 1935 Onni Tarjanne

Kaivosteollisuus ja kemian tutkimus Kansalliset teollisuudet Ketjuteollisuus Valtionyhtiöt Outokumpu Petsamon Nikkeli Suomen Malmi Oy Outokumpu Oy:n säätiö Polttoainekysymys Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto

Sotilastekninen tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulu Laivasto-ohjelma Lentokonetekniikka PIK Arvo Ylinen