OPPISOPIMUKSEN TULEVAISUUS –SEMINAARI 28. – 29.10.2009 Oppisopimuskoulutuksen rahoituksesta Lea Juhola erityisasiantuntija Opetushallitus

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN YKSIKKÖHINNAT VUONNA 2010 Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen alviton yksikköhinta 10 452,48 € Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta (63,13 % amm. perusk. keskim. yksikköhinnasta) yksityiset 6 941,78 € kunnat ja kuntayhtymät 6 598,65 € Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Tutkintotavoitteinen (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) 3 223,16 € Muu lisäkoulutus (ei tutkintotavoitteinen) 2 327,84 €

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN YKSIKKÖHINNAT VUONNA 2009 Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen alviton yksikköhinta 10 181,46 € Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta (63,13 % amm. perusk. keskim. yksikköhinnasta) yksityiset 6 761,79 € kunnat ja kuntayhtymät 6 427,56 € Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Tutkintotavoitteinen (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) 3 223,16 € Muu lisäkoulutus (ei tutkintotavoitteinen) 2 327,84 €

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN YKSIKKÖHINNAT VUONNA 2008 Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen alviton yksikköhinta 9 623,04 € Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta (77 % amm. perusk. keskim.yksikköhinnasta) yksityiset 7 795,05 € kunnat ja kuntayhtymät 7 409,74 € Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus Tutkintotavoitteinen (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) 3 027,38 € Muu lisäkoulutus (ei tutkintotavoitteinen) 2 186,44 €

Oppisopimuskoulutuksen kustannukset vuonna 2008 Ammatillinen peruskoulutus, kustannus euroa/opiskelija alviton 5 379 alvillinen 5 663 poistot 74 Ammatillinen lisäkoulutus, alviton 3 185 alvillinen 3 206 poistot 31

Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä vuosina 2005 - 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Ammatillinen peruskoulutus 12 656 14246 17 970 22 103 20 236* Ammatillinen lisäkoulutus 22 601 22 500 24 483 27 210 27 597* tilastointipäivien keskiarvo - vuosi 2009 alustava*

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN PERIAATTEET 1. RAHOITUKSEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN SIDONNAISUUS Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on ollut korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. 2. LASKENNALLISUUS Rahoituksen perusteet määritellään laskennallisesti euroa/oppilas, euroa/opetustunti tai euroa/asukas –periaatteella. Yksikköhinnat määrätään keskimääräisten toteutuneiden kustannusten perusteella, joten laskennallisesta rahoitusperusteesta muodostuva mahdollinen hyöty tai haitta kohdistuu kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle palveluja ylläpitävälle yhteisölle. 3. YHDENMUKAISUUS Rahoituksen perusteet ovat yhdenmukaiset kaikille opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoaville yhteisöille omistajayhteisöstä riippumatta. 4. VALTION/KUNTIEN RAHOITUS Valtion ja kuntien rahoitusosuudet eivät järjestelmän uudistuksesta johtuen muutu. 5. VALTIONOSUUKSIEN MYÖNTÄMINEN/MAKSAMINEN Valtionosuudet myönnetään ja maksetaan palveluja ylläpitävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 § 44 Oppilas-, opiskelija- ja tutkintomäärien laskeminen - opiskelijamäärät varainhoitovuoden rahoituksen laskennassa - opiskelija voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi vain yhdessä RahL:n soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa - opiskelijat, joita ei ole ilmoitettu valtioapuviranomaiselle säädetyssä ajassa, voidaan jättää rahoituksen perusteena olevia opiskelijoita laskettaessa huomioon ottamatta - säädetään tarkemmin asetuksella

Opetushallituksen perustietokysely 20.1 ja 20.9 - Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 54 §:n ja asetuksen (806/1998) 19 §:n mukaan kuntien ja koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien ja rahoituksen laskemista ja määräämistä varten tarvittavat tiedot tulee ilmoittaa tilastointipäivän (20.1 ja 20.9.) tilanteen mukaisesti kymmenen päivän kuluessa tilastointipäivästä. - Tietoja käytetään kuluvan vuoden rahoituksen tarkistamiseksi todellisen opiskelijamäärän mukaiseksi, oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen ennakollisen valtionosuuden laskemiseksi, kustannus- ja tulotietojen keruuseen ja tulosrahoituksen laskemiseen.  

- Tietoja ilmoittavat ne koulutuksen järjestäjät, jotka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 §:n mukaisesti järjestävät oppisopimuskoulutusta ja vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 7 §:n mukaisesti oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta. Mikäli koulutuksen järjestäjien kesken on tehty yhteistyösopimus, opiskelijamäärätiedot ilmoittaa vain vastuulliseksi sovittu koulutuksen järjestäjä. - Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että laskentapäivän tiedot oppisopimusten voimassaolosta ovat ajan tasalla.

- Ilmoitetaan koulutusaloittain ne oppisopimukset, jotka ovat voimassa laskentapäivänä - Syksyn 20.9 tilastointipäivän yhteydessä ilmoitetaan lisäksi ne oppisopimukset, jotka ovat olleet kestoltaan vähintään 4 kk pituisia ja joiden voimassaoloaika on ajoittunut välille 21.1.20xx – 19.9.20xx - Vähintään kahdeksan kuukauden päätoimisia opintoja vastaavassa koulutuksessa olevat opiskelijat voidaan ilmoittaa kahtena laskentapäivänä

- Tallennusajan päätyttyä tilastointipäivän tietoja korjataan tietojärjestelmään Opetushallituksen toimesta. Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto tilastointipäivän lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi. Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin ja mahdollisiin liitelomakkeisiin. - Oikaisumenettely ja muutoksenhaku (RahL 56 §)

Pohdittavaksi … Miten seurataan opiskelijan opintojen etenemistä? - Opiskelija opiskellut esim. 8 kk – 2 v ilman opintosuorituksia - Tulevatko purkuilmoitukset viiveellä? Miten koulutuksen järjestäjän vastuu opetuksen järjestämisessä näkyy? Miten koulutuskorvauksia on maksettu? Miten rahoitus määräytyy; opiskelija vaihtaa työnantajaa ja oppisopimus puretaan ja solmitaan uusi sopimus? Miten on noudatettu henkilökohtaistamismääräystä?

- Miten opiskelija on ilmoitettu rahoitukseen oikeuttavaksi opiskelijaksi? - Miten toimitaan; tutkinto on suoritettu ja tutkintotodistus on saatu mutta oppiaikaa on vielä jäljellä, päätetäänkö oppisopimus? - Miten rahoituksen osalta toimitaan, jos oppisopimus keskeytetään määräajaksi?

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 § 18 Työntekijöitä koskevan lainsäädännön soveltaminen oppisopimuskoulutuksessa - oppisopimus voidaan purkaa välittömästi opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella - yksipuolisesti, kun työnantaja lopettaa liikkeensä, joutuu konkurssiin tai kuolee - koulutuksen järjestäjä voi purkaa perusteilla, jotka oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen - koulutuksen järjestäjä voi purkaa kuultuaan opiskelijaa ja työnantajaa, jos työpaikalla ei noudateta lain ja asetuksen säännöksiä ja koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä