Tietojärjestelmien laadunvarmistus ja testaus ostajan näkökulmasta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Gordion ja Primavista tiivistetysti
Advertisements

Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
2 Mitä? Valtakunnallinen pk-yritysten ja yksittäisten henkilöiden tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa tukeva asiantuntijapalvelu Yritys- tai hankekohtaisesti.
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Sinikka Hiidenmaa KHT Mikkelin Tilitoimisto Oy
Tietohallintomalli käytännössä – ICT-johtamisesta kilpailuetua
Suunnitelma ohjelmiston testaukseen
Toimittaja – Sovellusarkkitehtuuritas on pilkkominen Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Palveluhakemiston prosessit Marketvisio Oy1.
Avointa-hanke ja Prime Solutions Oy PlugIT-loppuseminaari
© 2012 Tieto Corporation Vaatimukset ja Testaus – Kokemuksia TestausOSYn seminaari , Tapiola Erkki Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, Enterprise.
Business Analytics and Optimization Framework for Mobile Telecommunication Operator Sector Diplomityöseminaari Kalle Tavakka 62780E
TTL Sosiaalisessa mediassa
Projektikatselmus Publicum Teknillinen korkeakoulu Publicum-ryhmä.
Testaus Tiptopissa draft Mats Lindstedt, Mika Rintala.
Kuukasjärvi Leena Nieminen Hanna-Mari Vänttilä Marika.
Mikko Arasmaa / Tietohallinto
Ketterä kehitys käytännössä – TFS & Meteor
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Riskien hallinta ketterissä prosesseissa ja Jämien laatuyhteenveto Team Jämät.
UKJ Työpakettien tilanne TukityöpaketitResurssitSisältöAikatauluHuom (Seuraava sivu) TP 1 Projektin hallinnointi OK, 1) TP 2 Resurssinhallinta.
Marja Toivonen gsm Tuumasta toimeen – seminaarin päätös Aktiivi
Suurten ja keskisuurten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Tausta, tavoitteet ja tulokset Oheisaineisto nro 2 Pela §
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
Muotoiluosaamisen kehittäminen suunnittelun näkökulmasta Ohjelma Aamupäivä Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu: trendit Kuinka muotoilija voi tuottaa.
UKJ Työpakettien tilanne TukityöpaketitResurssitSisältöAikatauluHuom (Seuraava sivu) TP 1 Projektin hallinnointi OK, 1) TP 2 Resurssinhallinta.
TRAPPAN Portaittain töihin välityömarkkinoiden kautta Projektipäällikkö Johanna Torppa Projektikoordinaattori Merja Virkkala.
Kontekstinhallinta ja muut rajapintatarpeet Mika Tuomainen Juha Mykkänen SerAPI-projekti, HIS-tutkimus Kuopion yliopisto, Tietotekniikkakeskus, Centek.
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy.
(mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29)
Jatkuvan parantamisen Jp-taulu
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Projekti käsitteenä Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta.
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
Kokemuksia sometyökaluista verkkopalvelun kehittämisessä – Case toimeksi.fi Saara Pajunpää, VVV-projekti, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys.
Heikki Salokanto Valvoja: prof. Jukka Manner Ohjaaja: DI Pekka Pajuoja, TEKES Sovelluskehitysympäristön virtualisoinnin tuomat edut ja haitat.
Viestintäsuunnitelma
Uudistuva intranet Henkilöstötoimikunta Riitta Lehtonen Juhani Lassander.
1 Arkkitehtuuriin liittyvien kuvien teko Sekvenssikaavio Komponenttikaavio Luokkakaavio Ohjausryhmän palaveri Toimitussisällön tarkastelu Vaatimusten läpikäynti.
T Loppudemo Kaffetauko eAuction
Tietojärjestelmäprojektin onnistuminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Oppijan verkkopalveluiden hyväksymistestaus – Miksi ja miten?
Uudet liiketoimintamallit Suomen EDI-leidit ry:n seminaari Levillä Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy1.
Harjoitustyö Rässe Ryhmä ja ajankohta Tässä harjoitustyössä suunnitellaan Yritys oy:n tilausjärjestelmä. Harjoitustyön tavoitteena on tehdä.
1 © NOKIA 2000 projektikatselmus_ PPT/ / Tapani Tarri Projektikatselmus Esitykset Esitys projektin tilasta Esitys toiminnallisesta.
Käytettävän käyttöliittymän suunnittelu ITKP 103 Ihminen ja tietojärjestelmä Kimmo Wideroos
TIPTOP Palvelumallit Mats Lindstedt Tausta Tiptopin tuotokset ovat vapaasti käytettävissä projektin jälkeen ja voidaan integroida jo olemassa.
T Ryhmä ”Tete” Henkilökohtainen SE-harjoitus Marko Nikula (Assesment of Architecture) Arkkitehtuurin arviointi.
Pakkanen * * * Komponenttipohjaisen sovellustuotannon menetelmäpilotti PlugIT-seminaari Annamari Riekkinen ja Kirsi Karvinen FixIT-DoIT / HIS-tutkimusyksikkö.
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Liiketoimintaprosessit ja MS Visio 2010
Tutkimusprojektin hallinta Miten projektia johdetaan? Tutkimus- ja innovaatiopalvelut/Kirsi Murtosaari.
Valtorin Virtu- tunnistuspalvelun käyttöönotto Tullissa Jari Kokko Kehityspäällikkö Tulli.
jew1 Systeemityön eteneminen opintojaksolla Ohjelmiston suunnittelutaito Opintojakson eteneminen.ppt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja palvelutiedon hallinta
Jarmo Toivanen ja Erkki Rämö
Liite PALVO II hankeorganisaatio ja projektit
Ketterä ohjelmistokehitys
Ketterä ohjelmistokehitys
Tietopaketti tuoteomistajalle
Ketterä ohjelmistokehitys
Korkeakoulujen ja CSC:n välinen puitesopimus
(mukaellen Haikala & Mikkonen 2011, 29)
Production line simulation model
Harjoitustyö -työkirja MS-Project
KOKONAISARKKITEHTUURIN ARVIOINTI
Esityksen transkriptio:

Tietojärjestelmien laadunvarmistus ja testaus ostajan näkökulmasta Kokemuksia ketterien menetelmien soveltamisesta Suomen EDI-leidit ry:n seminaari Levillä 18.1.2013 'merja.mattsson@fortum.com'; 'elina.jyvasjarvi@logica.com'; 'sarianne.reinikkala@finncontainers.fi'; Ahonen, Sirpa; 'eilakumen@gmail.com'; 'kati.lappalainen@upk.fi'; 'paula.miinalainen@aborvitae.fi'; Mikkola, Tuuni; 'tuija.rikkonen@saunalahti.fi'; 'kati.suvanto@qw.fi'; 'paivi.virkki@fi.dsv.com'; 'anne-mari.pohjanlehto@gs1.fi' 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy Kokemustausta Paula Miinalainen, tj, senior konsultti, Oy Arbor Vitae - Finland Ltd Riippumaton konsultti Certified Scrum Product Owner (CSPO) Konsulttina projektien valvontatehtävissä eri vakuutusyhtiöissä yli 10 vuotta Kokemusta ketteristä menetelmistä yli 10 vuotta 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Konsulttina monitoimittajaympäristöissä muutosten keskellä Toimittaja A Asiakas (vakuutusyhtiö) Vesiputous/Ketterä Kieli Uudet välineet Kehitys- tai talousjohto Konsultti Paula Toimittaja B Suunnittelu B:n alihankkija Toimittajan palvelulupaus Asiakkaan odotus ICT yksikkö Infra Toimittaja C Käyttöpalvelu- toimittaja 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy 3

Esityksen lähtökohdat Tämä esitys perustuu ketteristä menetelmistä (RUP, Scrum) saatuihin kokemuksiin eri vakuutusyhtiöissä 10 vuoden ajalta. Asioita tarkastellaan tilaajan liiketoiminnan – lähinnä tuoteomistajan (PO = Product Owner) näkökulmasta. Toimittajan rooleja scrummaster ja kehitystiimi (Scrum Master, Development Team) ei käsitellä. Tarkoituksena on nostaa esille erityispiirteitä, jotka tilaajan tulee huomioida silloin kun käytetään Scrum-viitekehystä. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Keskustelua aiheuttavia Scrum-piirteitä Scrumissa hyödynnetään iteratiivis- inkrementaalista (toistuvaa ja lisäävää) lähestymistapaa. Työ etenee 2-4 viikon mittaisissa sprinteissä. Kukin sprintti tuottaa ”valmiin” julkaisukelpoisen version. Ensi näkemällä nämä piirteet eivät lainkaan sovellu vakuutusjärjestelmien rakentamiseen, mutta hyötyjä on saavutettavissa käyttämällä Scrum-viitekehystä soveltaen. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Vakuutusyhtiöissä järjestelmien toiminnallisuuden määrittelee Lait Vakuutusyhtiön vakuutusehdot Vakuutusyhtiön tarjoamat palvelut Vakuutusyhtiön prosessit Organisaatioiden välisen tiedonsiirron rajapintakuvaukset Yhtiön sisäiset rajapintakuvaukset 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Tilaajan vastuu/ tuoteomistajan (PO) vastuu The Product Owner is the one and only person responsible for managing the Product Backlog and ensuring the value of the team performs. This person maintains the Product Backlog and ensures that it is visible to everyone.( Scrum Guide, Ken Scwaber 2009) Tuoteomistaja (PO) on tilaajan organisaatiosta. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy Sopimukset ja Scrum IT2010 sopimusehdoista ketterät menetelmät on rajattu pois. Hanselin Tietohallinnon hankinnat –yksikkö ylläpitää ja kehittää valtionhallinnon yhteisiä tietoteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen sopimuksia - JIT-sopimusehtoja. Nämä sopimukset eivät kata ketteriä menetelmiä. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy JIT-sopimusehdot Tieken Businestreffeillä 11.5.2012 Hanselin lakimies Outi Jousi sanoi, että ketteryyttä ei ole otettu mukaan ehtoihin, koska haasteena on Asiakkaiden ajankäyttö toteutuksen aikana Asiakkaiden Scrum-osaaminen Asiakkaiden päätöksenteon nopeus Budjettiriski Hanselin lakimies Outi Jousi Tieken Businestreffeillä 11.5.2012 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Tuoteomistaja (PO) ja tilaajan resurssit Usein tilaajalla ei ole yhtä henkilöä, jolla olisi riittävä ja kattava liiketoiminta osaaminen PO:n tehtävään. PO:n taustaryhmäksi tällöin voidaan nimetä tilaajan puolelta tarvittavat liiketoiminta- asiantuntijaresurssit, jotka pystyvät (= on aikaa) tekemään toteutusprinttien aikana scrumtiimin kanssa yhteistyötä. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Projektisuunnitelma ja Scrum 1 Projektisuunnitelmassa tai sen liitteessä kuvataan projektikohtaisesti, miten Scrum-viitekehystä sovelletaan tässä projektissa. Kuvataan roolit: tuoteomistaja, scrummaster ja scrumtiimi. Kuvataan Scrumin tapahtumat: sprintti, sprintin suunnittelupalveri, päiväpalaveri ja sprinttikatselmus sekä sprintin retrospektiivi Kuvataan työn eteneminen Projektisuunnitelman yksityiskohdat täydentyvät sprintti kohtaisesti. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Projektisuunnitelma ja Scrum 2 Kuvataan tilaajan ja toimittajan vastuut kiinnittäen erityistä huomiota tuoteomistajan (PO) valtaan ja vastuuseen. Varmistetaan, että tarvittava liiketoimintaosaaminen on saatavilla. Sovitaan hyväksymismenettely. Pieni vaiva tässä vaiheessa, iso etu jatkossa!!! 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Projektisuunnitelma ja Scrum 3 Testaussuunnitelma on osa projektisuunnitelmaa. Testaussuunnitelmassa kuvataan testausympäristö Kuvataan tarvittavat testiaineistot. Kuvataan tarvittaessa testitapaukset. Näistä kuvauksista tulee ilmetä, mitä asioita odotetaan tilaajan puolelta. Tiedotussuunnitelma on osa projektisuunnitelmaa. Suunnitelmat täydentyvät sprinttien edetessä. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy Testaus ja Scrum Kukin sprintti tuottaa toimittajan puolelta valmiiksi testatun version dokumentteineen ja ohjeineen. Tilaajan tekemä hyväksymistestaus voidaan tehdä sprinttikohtaisesti. Usein on kuitenkin järkevää kerätä sprinttien tuotokset liiketoiminnallisesti testattaviin kokonaisuuksiin, jotka vastaavat tuotantoon menevää kokonaisuutta. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy Käyttöönotto ja Scrum Vakuutusyhtiöissä on tavallisesti vuodessa 4- 6 tuotantoon vientipäivää, jotka on kiinnitetty kalenteriin kuukausia jopa vuosia etukäteen. Srummin käytön yhteydessä on tunnistettu ohjelmistomuutoksia, joita on järkevää viedä tuotantoon tiheämpää tahtiin. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Ylläpitoprojekti ja Scrum Scrummista on hyötyä myös ylläpitoprojekteissa. On saatu enemmän aikaan pienemmässä ajassa Scrum-tiimin tehokkaan työtavan ansiosta. Muutosvaatimuksien priorisointia on voitu muuttaa joustavasti projektin aikana. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Tilaajan katselmoinnit Projektisuunnitelma liitteineen Tiedotussuunnitelma Testaussuunnitelma Mitä testausta tarvitaan? Hyväksymistestaussuunnitelma Testitapaukset? 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Tiedonkulku ja läpinäkyvyys 1 Infoja ja koulutusta tarvitaan kaikille projektiin osallistuville jo ennen projektin aloitusta. Siirtyminen vesiputousmallista iteratiivis- inkrementaaliseen (toistuvaa ja lisäävää) lähestymistapaan on suuri muutos tilaajan määrittelijöille ja liiketoiminta-asiantuntijoille. Syntyy luonnollinen muutosvastarintatilanne, jolle tulee antaa tarvittava sulatteluaika. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Tiedonkulku ja läpinäkyvyys 2 Projektin aikana sprinttien tuotokset tulee olla läpinäkyvästi esillä kaikille. Projektin lopputuloksesta tulee tiedottaa tarkoin ja laajasti tilaajan organisaatiossa. PUUTTEELLINEN KOMMUNIKOINTI JA TIEDOTTAMINEN ON OLLUT SUURIN SYY SCRUM-PROJEKTIEN TUOTOKSEN HYLKÄÄMISEEN. Tarkoitushan oli, että jokaisen sprintin jälkeen on mahdollisuus korjaavaan liikkeeseen. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy Kun Scrum ei käy 1 Sprintit ovat lyhyitä. Ei voida niin usein viedä tuotantoon. Tunnistetaan ominaisuudet, joilla on sovittu tuotantoon vienti päivä. Näitä on esim. rajapintamuutokset, joiden tuotantoon vienti on sovittu kuukausia tai jopa vuosia aiemmin. PO määrittelee, miten tuotantoon vienti tehdään järkevästi. Käytännön havainto. Scrum-lähestymistavan myötä on opittu havaitsemaan ominaisuuksia, jotka voidaan viedä tuotantoon nopealla aikataululla ja näin voidaan parantaa asiakaspalvelua 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy Kun Scrum ei käy 2 Liiketoimintasisältö on niin laaja, ettei ole PO:ta, joka hallitsisi kokonaisuuden. Kootaan PO:ta tukemaan asiantuntijaryhmä. Scrum- tiimiin päin PO:lla on edelleen kaikki valta ja vastuu. ”Scrummissa” ei dokumentoida, mutta me tarvitsemme dokumentteja. Tarvittavat dokumentit ovat tehtäviä (task), jotka PO:n toimesta sisällytetään tuotteen kehitysjonoon (Product Backlog). Sprinttiä ei hyväksytä valmiiksi ellei siihen liittyvät dokumentit ole myös hyväksytty valmiiksi. 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

Oppaita vapaasti netistä Ken Schaber & Jeff Sutherland The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt http://scrumwell.files.wordpress.com/2012/01/scrum-guide-2011-fi-v1.pdf Jarkko Järvenpää & Pasi Kovanen Ohjelmistokehityksen pikaopas http://67.prosenttia.fi/?p=743 16.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy