Rahan ja politiikan maailma
Sääty-yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan Sääty-yhteiskunta alkoi murentua jo 1700-luvulla: Rikastuvan porvariston ja aateliston säätyraja-aita alkoi murtua. Monet varakkaat kaupunkilaiset eivät kuuluneet enää mihinkään säätyyn (lakimiehet, lääkärit). Koulutus mahdollisti sosiaalisen nousun Maaseudun kasvava maaton köyhälistö putosi talonpoikaissäädystä.
Työväenliikkeen synty työolot kurjat teollistumisen alussa palkat pienet, erottamisia pitkät työpäivät elintaso kohosi ammattiyhdistyksiä Puolueita ammattitaidoton työväestö köyhtyi työväenliike syntyi ajamaan työväen taloudellisia ja poliittisia oikeuksia
taustalla tieteellinen sosialismi eli marxismi Karl Marx ja Friedrich Engel Kommunistinen manifesti 1848 Pääoma Das Kapital 1867: yhteiskuntateorian perusteet Halusi herättää työläiset taisteluun pääomanomistajia vastaan
marxismi sosialismi kommunismi Hallitseva luokka pitää hallussaan tuotantovälineitä Alistaa ja riistää työläisiä eli proletariaattia Luokkataistelu ja proletariaatin vallankumous = tuotantovälineiden ottaminen kansalle sosialismi sosialismi tuotantovälineet yhteisomistuksessa ei riistoa ihmisten välillä eroja, riippuu työn määrästä palkka työmäärän mukaan kommunismi toimeentulo ei riipu työpanoksesta ongelmat ratkaistaan yhdessä
Työväenpuolueiden synty Kommunistinen manifesti: “Kaikkien maiden proletariaatit - liittykää yhteen” ensimm. Sosiaalistinen internationaali 1864 tarkoitus edistää työväenpuolueiden yhteistyötä ja vallankumousideologiaa Työväenpuolueiden synty ensimm. Työväenpuolue Saksaan 1863 johtohahmoja Eduard Bernstein Tie sosialistiseen yhteiskuntaan rauhanomainen → Sosiaalidemokraattiset puolueet, Saksassa 1875 Britanniassa ammattiyhdistysliikkeitä jo 1700-l:n lopulla Suomen Työväenpuolue 1899 → SDP 1903 ensimm. sosialistinen yhteiskunta Venäjälle 1917