Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Sortokaudet 1899 - 1917.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Sortokaudet 1899 - 1917."— Esityksen transkriptio:

1 Sortokaudet

2 Syitä Venäjän sisäpoliittinen tilanne
Itsevaltiutta ja keisariutta kritisoitiin Maaorjuus lakkautettu 1861, maaseudulla silti paljon ongelmia Salainen poliisi ohrana vahva Euroopan poliittisen tilanteen muutos Suomi suuntautui länteen päin, Venäjä sisäänpäin Aleksanteri II murhataan 1881, Aleksanteri III Saksa yhdistyi Venäjä epäluuloinen Ruotsi havittelisi Suomea

3 Nationalismi Venäjällä
Panslavismi: Yhteinen kieli, kulttuuri, uskonto ja keisari Slavofiilit: venäläinen kulttuuri, kirkko Keisari tuki nationalisteja, jotka vaativat otteen kiristämistä Suomesta Kysymys Suomen valtion oikeudellisesta asemasta Vanhoilliset pitivät Suomen asemaa vaarallisena 1881 K. F Ordin: ei oikeutta autonomiaan Danielson-Kalmari: autonomia annettu ja vahvistettu

4 Suomen asema ärsytti venäläisiä
Oma raha, postimerkki Venäläiset tarvitsivat luvan liiketoimintaan Suomessa Tulliraja Oma armeija Oma lainsäädäntö Postimanifesti 1890 Yhdisti Suomen ja Venäjän posti- ja lennätinlaitoksen Epäluottamus heräsi

5 Venäläistämissuunnitelmia
Venäjä halusi eroon markasta Kariutui teknisiin syihin Tulliraja hiersi välejä Suomalaisten tuotteiden tulo Venäjän markkinoille olisi vahingoittanut Venäjän kauppaa 1894 Aleksanteri III kuoli, tilalle Nikolai II Heikko ja altis vaikutteille

6 Helmikuun manifesti Suomen kenraalikuvernööriksi 1898 Nikolai Bobrikov
Salainen venäläistämisohjelma Helmikuun manifesti Yhteisvaltakunnallisten lakien valmistelu venäläisten virkamiesten vastuulla, suomalaiset saivat antaa vain lausunnon Yhteisvaltakunnallisista laeista ei luetteloa Puhtaasti paikalliset lait suomalaisten päätettävissä Rajanveto epäselvä ”Vallankumous”

7 Ensimmäinen sortokausi
Routavuodet Suomalaiset uskoivat, että keisari oli johdettu manifestiasiassa harhaan Suuri adressi keisarille Yli nimeä Keisari ei ottanut vastaan Kulttuuriadressi Pro Finlandia sai yhtä tylyn vastaanoton Yli 1000 eurooppalaista tiedemiestä ja poliitikkoa

8 1900 postimanifesti 1900 kielimanifesti 1901 asevelvollisuuslaki
Postimerkit venäläisiksi 1900 kielimanifesti Venäjä virkakieleksi Venäjän kielen, maantiedon ja historian opetusta 1901 asevelvollisuuslaki Lakkautti Suomen armeijan Suomalaiset palvelivat Venäjän armeijassa Kagaali vastusti lakia Organisoi kutsuntalakkoja Suomalaiset vapautettiin palveluksesta 1905 Maksettavaksi sotilasmiljoonat

9 Bobrikov sai rajoittaa paino- ja kokoontumisvapautta
Valtiollinen poliisi l. santarmilaitos ulotettiin Suomeen 1903 Bobrikoville diktaattorin valtuudet 3 vuodeksi Virkamiehiä erotettiin ja karkotettiin maasta Sai lakkauttaa lehtiä ja yhdistyksiä Eugen Schauman ampui Bobrikovin kesäkuussa 1904 Kenraalikuvenööriksi Ivan Obolenski Varovaisempi kuin Bobrikov

10 Venäläistäminen jakaa puoluekenttää
Aiemmin puoluekentän jakolinjana kielikysymys Myöntyväisyyslinja Suomalainen puolue jakaantui kahtia Vanhasuomalainen puolue Johdossa Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (G. Z. Forsman) ja J. R. Danielson-Kalmari Annetaan periksi pikkuasioissa, jotta autonomia säilyisi

11 Perustuslaillinen linja
Passiivista vastarintaa Ei noudateta määräyksiä Määräyksiä ei luettu Nuorsuomalaiset Muita perustuslaillisia Ruotsalainen puolue Sosialidemokraattinen puolue: kyse luokkataistelusta Johtohahmoja Leo Mechelin, K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud

12 Myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillisuus merkittävä jakolinja
Aktivistit Aktiivista vastarintaa 1904 maanalainen Suomen aktiivinen vastustuspuolue Johtajia mm. historioitsija Herman Gummerus Ruotsinkielistä sivistyneistöä, yhteistyössä Venäjän vallankumouksellisten kanssa Myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillisuus merkittävä jakolinja

13 Suurlakko 1905 Olot Venäjällä levottomat Yleislakko lokakuussa 1905
Kansalaiset tyytymättömiä vanhaan hallintomuotoon, vaativat kansan vallan lisäämistä tappio sodassa Japania vastaan 1904 – 1905 Yleislakko lokakuussa 1905 Perustuslaki, lisäsi duuman valtaa Lakko levisi Suomeen loka-marraskuun vaihteessa Suomessa työväestön ansiotulot olivat niukat ja asuinolot puutteelliset torppareilla ja maaseudun tilattomilla ongelmia SDP vaati uudistuksia työläisten oloihin Eri tahojen päämääränä Suomen autonomian palauttaminen työläisten punakaarteja ja ylioppilaiden suojeluskaarteja

14 Millaisia vaikutuksia marraskuun manifestilla oli Suomessa?

15 4.11.1905 marraskuun julistuskirja
Kumosi useimmat helmikuun manifestin nojalla annetut määräykset Valtiopäivät koolle päättämään uudesta valtiopäiväjärjestyksestä Kansanedustuslaitosuudistus (voimaan 1906) Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui yksikamarinen eduskunta Naisille äänioikeus ensimmäisinä Euroopassa Muutos Euroopan vanhakantaisimmasta edustuslaitoksesta moderneimpaan senaatti edelleenkin poliittisesti vastuussa vain keisarille


Lataa ppt "Sortokaudet 1899 - 1917."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google