Sosialismi.

Esitys aiheesta: "Sosialismi."— Esityksen transkriptio:

1 sosialismi

2 Sosialismi = erilaisten ajatussuuntien yhteisnimitys, joissa omaisuus ja tulonjako halutaan pitää yhteiskunnallisen säätelyn alaisena yksilöiden tai markkinavoimien sijaan. Kommunismi = tavoittelee luokatonta, tasa-arvoista ja tuotantovälineiden, kuten tehtaiden ja maatilojen, yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi todellinen vapaus toteuttaa taipumuksiaan ja saada tarpeensa tyydytetyksi.

3 Utopistisosialistit tavoitteena konkreettiset parannukset yhteiskunnassa nimitys Marxin ja Engelsin lanseeraama pyrkimys ihanneyhteisön muodostamiseen kapitalismin sisällä keinot nykyisen yhteiskunnan sääntöjen mukaisia ei-vallankumouksellisia

4 Claude-Henri Saint-Simon (1760-1825)
vanhaa aatelia, eräänlainen seikkailija Du système industrial ( ) aatelisto ja papisto mennyttä aikaa 3-kamarinen parlamentti insinöörit, kirjailijat, taiteilijat, käsityöläiset tieteenharjoittajat lainsäädännöllinen yhteiskunnan perusta teollisuus keskeistä työn organisointi

5 Robert Owen (1771-1858) englantilainen tehtailija
ihmiset organisoidaan kyläyhteisöittäin yhteisöt omavaraisia; kaikille yhteinen peruskoulutus, terveydenhoito ja työsuojelu toteutti ajatuksiaan New Lanarkissa New Harmony, Indiana

6 Charles Fourier ( ) falangi: 1620 ihmisen muodostama omavarainen yhteisö falansteri: suuri rakennus, jossa kokonainen falangi asui falangit muodostivat laajemman federaation jäsenille taattiin elanto ylijäämä jaettiin annetun työpanoksen mukaan falangin jäsenet käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja oppineita jokainen sai tehdä sitä työtä mitä halusi Pohjois-Amerikkaan perustettiin falansteria (Albert Brisbane)

7 Étienne Cabet (1788-1856) Voyage en Icarie
puolifiktiivinen kuvaus kommunistisesta yhteisöstä sovelsi Owenin ajatuksia perusperiaatteena oli täydellinen tasa-arvo, yhteisomistus ja mahdollisimman demokraattinen päätöksenteko 1847 yhteisö Texasiin, epäonnistui 1848 Illinoisiin Icaria, vaikeuksista huolimatta säilyi vuoteen 1901 asti

8 Marx ja Engels Karl Marx (1818-1883) saksalaista alkuperää
1841 väitteli tohtoriksi filosofiassa Rheinische Zeitung: kiistakirjoituksia oikeistohegeliläisyyttä ja uskontoa vastaan → 1842 maanpakoon Ranskaan 1848 Kommunistisen puolueen manifesti 1867 Pääoma, 1. osa Friedrich Engels ( ) Marxin työtoveri 1844 lähtien johti sukunsa tehdasta Englannissa toimitti Pääoman 2. ja 3. osan Marxin kuoleman jälkeen Anti-Düring Luonnon dialektiikka Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä

9 Marxilaisuuden lähteet
klassinen saksalainen filosofia, erityisesti Hegel (historian kehityslait) brittiläinen klassinen kansantaloustiede, erityisesti Adam Smith, Robert Malthus ja David Ricardo (kapitalistisen talousjärjestelmän analyysi, esimerkiksi arvoteoria) varhainen utopistisosialismi ja työväestön kapinaliikkeet (yksityisomistuksen ongelmat, työläiset muutosvoimana)

10 Materialistinen historiankäsitys
yhteiskuntakehityksessä materiaaliset syyt ovat primäärisiä tuotantovoimat = työ, työvälineet, raaka-aineet, tuotantotekniikka jne. tuotantosuhteet: kuka omistaa, ketä varten työskennellään, mitä työstä maksetaan jne. tuotantotapa = tuotantovoimat + tuotantosuhteet tuotantovoimien kehitys edellyttää tiettyjä tuotantosuhteita näiden välinen ristiriita johtaa yhteiskuntajärjestelmän muutokseen tuotantotapa määrittää yhteiskuntajärjestelmän lisäarvo = tuotantokustannukset ylittävä työn arvo

11 Yhteiskunnan kehitys kommunismi tuotantovoimat kapitalismi
tuotantosuhteet feodalismi orjanomistusjärjestelmä alkuperäinen yhteiskunta

12 yhteiskunnan rakenne päällysrakenne perusta
hallintojärjestelmä, kulttuuri, koulutus, kirkko, oikeuslaitos, jne. perusta tuotantotapa (tuotantovoimat, tuotantosuhteet)

13 Anarkismi (αν = ilman; αρχειν = hallita)
Mikhail Bakunin ( ) aatelinen organisoi useita kapinoita Venäjällä 1849 Siperiaan, 1861 pakeni Pjotr Kropotkin ( ) maantieteilijä 1873 vangittiin propagandistina, 1876 pakeni lukuisia teoksia anarkismista

14 Anarkismin peruspiirteet
αν = ilman; αρχειν = hallita vastenmielisyys kaikkea ylivaltaa kohtaan; kaikenlainen alistaminen ja hierarkia tulee poistaa yksilöllä täytyy olla täydellinen vapaus osallista tai olla osallistumasta yhteiskunnan toimintaan (assosiaatio) paikallinen itsehallinto = kommuunit kaikilla samat oikeudet ja mahdollisuudet kilpailu on luonnoton asia sodat ja epäoikeudenmukaisuudet johtuvat hallitsevan luokan toimista

15 anarkistisia suuntauksia
sosiaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Kollektiivit ovat yhteiskunnan perusta. individuaalianarkismi = klassinen anarkismin laji. Yksilöt ovat yhteiskunnan perusta. agorismi = pyritään maanalaisilla markkinoilla hajottamaan talouselämän ja valtion rakenteet ja korvaamaan ne vapaaehtoisuuteen perustuvilla organisaatioilla. anarkafeminismi = normaalien valtarakenteiden lisäksi vastustetaan patriarkaattia. kristillinen anarkismi = ainoa hyväksyttävä auktoriteetti on Jumala. Siten myöskään ei hyväksytä kirkkoa. anarkomormonit vihreä anarkismi = tavoitteena ekologisesti kestävä yhteiskunta. On jakaantunut kahteen suuntaukseen: ekoanarkismi = teknologiaoptimistinen anarkoprimitivismi = sivilisaatio- ja teknologiakriittinen

16 syndikalismi Pierre-Joseph Proudhon ( ): ammattiyhdistyssosialismi tuotantovälineiden haltuunotto ammattiyhdistysten avulla Keinoina lakot, sabotaasit yms. Georges Sorel ( ) Paljon kannatusta Ranskassa, Etelä-Euroopassa, Amerikassa Anarkosyndikalismi Industrial Workers of the World (IWW)