Libertarismi jn yksilöä ja äärimmäistä vapautta painottava liberalismin versio Tavoite: mahdollisimman laajat negatiiviset vapaudet ja loukkaamattomat.

Esitys aiheesta: "Libertarismi jn yksilöä ja äärimmäistä vapautta painottava liberalismin versio Tavoite: mahdollisimman laajat negatiiviset vapaudet ja loukkaamattomat."— Esityksen transkriptio:

1

2 Libertarismi jn yksilöä ja äärimmäistä vapautta painottava liberalismin versio Tavoite: mahdollisimman laajat negatiiviset vapaudet ja loukkaamattomat perusoikeudet Vain vahinkoperiaate rajoittaa vapautta ”Kukaan ei puutu tekemisiisi niin kauan kun et vahingoita muita.” Vastustaa paternalismia eli holhoamista Valtion roolin oltava mahdollisimman pieni, (Yövartijavaltio) Valtion tehtävä on taata vain yhteiskunnan turvallisuus ja omaisuuden suoja. Hyvän elämän edellytykset ovat yksilön vastuulla. Valtion ei tule puuttua eriarvoisuuteen.

3 Pohdittavaksi Mitä hyviä puolia Millin periaatteessa on? Pitäisikö kaikkien yhteiskuntien ja kulttuurien hyväksyä vahinkoperiaate? Saako yhteiskunta mielestäsi puuttua tai pyrkiä vaikuttamaan yksilön valintoihin ja arvoihin?

4 Sosiaaliliberalismi Pelkkä negatiivinen vapaus tai vahinkoperiaatteen noudattaminen eivät riitä hyvään yhteiskuntaan. Aito vapaus tehdä valintoja voi toteutua vain oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Vastustaa eriarvoisuutta Valtion rooli voi olla suuri, mikäli tavoite on positiivisen vapauden lisääminen. Hyvinvointivaltio Tulonsiirrot ilmainen koulutus vapaiden markkinoiden ongelmien korjaaminen esim. ympäristöongelmat kilpailun rajoittaminen laeilla ja säädöksillä esim. ammattiliitot ja työntekijän oikeudet

5 Talousliberalismi Talouden vapaus ennen kaikkea!
Vastustaa valtiollista talouden sääntelyä esim. merkantilismi uuden ajan Euroopassa Valtio ei saa puuttua markkinoiden toimintaan. Nykyään käytetään käsitettä uusliberalismi Politiikan keskeinen tavoite on puolustaa yksityisomaisuutta ja vapaata kauppaa sekä vähentää sääntelyä. Adam Smith (1723−1790): Vapaassa kilpailussa markkinoita ohjaa näkymätön käsi. Kun kaikki tavoittelevat omaa etuaan taloudessa, markkinoiden ”näkymätön käsi” pitää huolen, että kaikki hyötyvät. Vapaassa kilpailussa halvimmat, tehokkaimmat ja toimivimmat tuotteet sekä palvelut menestyvät parhaiten. Hinnat laskevat, tuotanto tehostuu ja talous kasvaa.

6 Arvoliberalismi Keskeistä ei ole talous, vaan yksilön oikeus valita omat arvonsa ja elää niiden mukaan. Yhteiskunnan pitää edistää vapaamielisyyttä ja suvaitsevaisuutta. tärkeitä aiheita esim: seksuaalisuus elämäntapa erilaiset uskonnot ja elämänkatsomukset Vastustaa ahdasmielisyyttä. Arvoliberaali yhteiskunta ei tyrkytä omia arvojaan, vaan pyrkii mahdollistamaan elämisen erilaisten arvojen mukaan. Arvoliberalismi ei suvaitse suvaitsemattomuutta.

7 sosialismi

8 Tehtävä Kuunnelkaa kappale ”Kenen joukoissa seisot” vuodelta 1970 ja lukekaa sen sanat. Analysoikaa laulun sanomaa ja pohtikaa, mitä sosialismin ja kommunismin piirteitä siinä esiintyy. Sanat seuraavalla dialla

9 Kenen joukoissa seisot Säv. Kaj Chydenius San. Aulikki Oksanen
Ei ystäväni, ei synny rakkaus maailmaan odottaessasi taivaan armoa, vallanpitäjien sääliä. Ei ystäväni, niin kauan kuin leivästä jää reikä leipojan käteen, jääköön rakkaudesta puhuminen pastorien houreiksi. Pitäkööt Leijonat makeiskorinsa, puolueettomat humanistit korulauseensa. Tätä vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin. Tätä verta ei pysäytä pehmeä myötätunto. Nälkäisten vatsat eivät suudelmista täyty. Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat? Ei synny rakkautta ilman oikeutta, ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa.

10 Pohtikaa parin kanssa tai pienryhmissä sosialismiin ja kommunismiin liittyviä stereotypioita.
Pohtikaa yhdessä, miksi aate herättää niin voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan?

11 Sosialismin aate syntyi teollistuvassa Euroopassa.
Työn tuottavuus kasvoi, mutta työläisten elinolot eivät parantuneet samaa tahtia. Ongelmia: pitkät työajat ja kehno palkka vaarallinen työ Lapsityövoima huonot asuinolot ja hygienia saasteet ja muut ympäristöongelmat Sosialismi vastasi työväenluokan avunhuutoon.

12 Karl Marx ja kommunistinen ihanne
Sosialistisen ja kommunistisen aatteen oppi-isä. Mistä johtuu työväenluokan ja omistavan luokan välinen eriarvoisuus? Marx: Se johtuu riistoon perustuvasta kapitalismista. Yksityisomistukseen perustuva sijoittajavalta tavoittelee vain sijoitusten arvon kasvattamista. Voitto syntyy työnpanoksen ja palkan välisestä epäsymmetriasta. ”Lisäarvoteoria” Eli omistava luokka riistää työväenluokkaa. ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävä on sen muuttaminen.” - Karl Marx ( )

13 https://www.youtube.com/watch?v=PZ4VzhIuKCQ Pohdi:
Millaisen työn sinä kokisit vieraannuttavana? Millainen työ on mielekästä? Onko mielekkyys tärkeämpää kuin hyvä palkka?

14 Miten kapitalismin riisto lopetetaan?
Marxin ratkaisu: Työtä tekevän luokan pitää ottaa valta omiin käsiinsä vallankumouksen kautta. Tuotantovälineet on siirrettävä omistavalta luokalta yhteiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi. Kun työläisten omistavat tuotantovälineet, riistäminen päättyy ja ihmisten välinen solidaarisuus palaa.  Kommunistinen ihanneyhteiskunta Vapaa riistosta. Työläisten itsensä hallitsema eli demokraattinen. Määrittävä periaate: Jokaiselta kykynsä mukaan, jokaiselle tarpeensa mukaan.