Muutos 1760-70-luvuilla 1765/66 myssyt enemmistöksi hyötyajattelu syrjään fysiokratismi tilalle 1772 Kustaa III:n vallankaappaus liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle teoreettinen luonnontiede nousuun
Fysiokratismi kehiteltiin Ranskassa 1700-luvun puolivälissä (Francois Quesnay) taloudesta kaikki rajoitukset pois, myös valtiolliset keskeinen varallisuuden lähde maa ja sen tuotteet positiivinen oikeus harmoniassa luonnonoikeuden kanssa
Vaikutus Turun akatemiassa painopiste puutarhanhoidosta maatalouteen teoreettinen luonnontiede ilman hyötynäkökulmaa talousoppi väistyi luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen tieltä käytännön sovellutuksista luonnontieteen perustutkimukseen 1777 kasvitieteen demonstraattorin toimi lääketieteen tarpeita varten
Carl Hellenius (von Hellens) (1745-1820) 1778 kasvitieteen demonstraattori 1780 akatemian puutarha hoidettavaksi luennoi luonnonhistoriaa 1792 talousopin professori keskittyi lajikuvauksiin, ei hyötykäyttöön
Johan Gadolin (1760-1852) opiskeli Upsalassa Torbern Bergmanin johdolla analyyttinen kemia; orgaaninen kemia 1785 ylimääräinen kemian professori 1789 kemian professori laski aineen ominaislämpöä yritti määrittää absoluuttista nollapistettä kannatti aluksi flogiston-teoriaa, mutta luopui siitä (Carl Wilhelm Scheele, Joseph Priestley, Antoine Lavoisier) analysoi yttriumin gadolinium
Anders Lexell (1740-1784) 1771 Pietarin tiedeakatemian jäseneksi astronomian professoriksi ja Leonard Eulerin apulaiseksi 1775 Turun akatemian matematiikan professoriksi; ei koskaan hoitanut virkaa 1783 akateemikoksi Pietariin Eulerin jälkeen Lexellin teoreema 1777 laski Lexellin komeetan radan todisti Uranuksen planeetaksi
Uushumanismi I Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa antiikki konkreettisesti läsnä Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää
Uushumanismi II humanismi uushumanismi antiikin jäljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka
Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) kotoisin Viitasaarelta 5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi 1760 maisteriksi 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi 1777 kaunopuheisuuden professoriksi
Porthanin tieteellinen toiminta kansanrunouden tutkimus De poësi Fennica (1766/68, 1778) ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta historiantutkimus Juustenin piispainkronikka (1784-1800), 56 väitöstä
Porthanin metodi ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen lainasanatutkimus
Aurora-seura aikaisemmin Ruotsin valtakunnassa mm. Kuninkaallinen tiedeakatemia ja Upsalan tiedeseura pikkuvihan jälkeen Turussa tiedeakatemian “alaosasto”: Carl Bielke (1709-1753) Aurora-seuran esikuvina Utile dulci ja Apollini sacra Per Jusleen (1739-94), C.F. Mennander (1748-1803) tarkoitus: suomen kielen, Suomen historian ja vapaiden taiteiden, erityisesti musiikin edistäminen oma lehti
luku- ja kirjoitustaito keskiajalla lähinnä papisto luku- ja kirjoitustaitoista keskitetty hallintojärjestelmä edellytti koulutettuja virkamiehiä lukutaito maallikoille (virkamiehet, kauppiaat) luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen nousun kirkon tavoite opettaa koko kansa lukemaan uskonkappaleiden hallinta Gezeliukset: Yxi lasten paras tawara
Kirjat Suomessa keskiajan käsikirjoitetut kirjat kalliita kirjapainotaito 1450-luvulla kirkon kirjastot 1600-luvulla aatelisilla ja korkeilla virkamiehillä yksityisiä kirjastoja: maallista kirjallisuutta Suomen ensimmäinen kirjapaino Turun akatemiaan 1642 Gezeliuksen kirjapaino 1669: yksinoikeudella suomenkieliset virsikirjat ja katekismukset 1700-luvulla kirjat yleistyivät Rahvaalla vain katekismus ja virsikirja
Muita tiedotuskanavia kuulutukset jumalanpalvelusten jälkeen arkkiveisut uutiskirjeet lentolehtiset ensimmäiset sanomalehdet 1500-1600-lukujen vaihteessa Rohrsbach 1597
Tidningar Utgifna Af et Sällskap i Åbo Aurora-seura julkaisijana tammikuusta 1771 lähtien C.G. Gjörwell (1731-1811) lehden toimitusvastuu seuran sihteerillä, Porthanilla 1782 Åbo Tidningar toimittajina: Porthan, Frans Michael Franzén ja Jacob Tengström
Suomenkieliset Tieto-Sanomat Anders Lizelius (1708-1795) ilmestyi vuoden ajan 1776 kohteena suomenkielinen papisto ja valistuneet talonpojat poikkeuksellisesti myös ulkomaan uutisia
Suomen talousseura perustettiin 1797 edistämään talouselämää ja erityisesti maataloutta ei samalla tavoin akateeminen kuin Aurora-seura esikuvia: Patriotiska samfundet, The Board of Agriculture valistustoimintaa, kilpailuja, palkintoja oma mallikokoelma