Kirjapaino ja joukkoviestintä Painoviestinnän valtakausi n. 1500-1920.

Esitys aiheesta: "Kirjapaino ja joukkoviestintä Painoviestinnän valtakausi n. 1500-1920."— Esityksen transkriptio:

1 Kirjapaino ja joukkoviestintä Painoviestinnän valtakausi n. 1500-1920

2 Kirjan valtakausi (n. 1500–1830) kirjallisuus (ja siitä kehittyvä aikakauslehdistö) yhteiskunnan muovaajana muita samanaikaisia kehityssuuntia: kapitalismin kehittyminen kansallisvaltioiden muotoutuminen luterilaisuus valistusfilosofia lukutaidon leviäminen yleisen mielipiteen merkitys kasvaa

3 Kirja ja aikakauslehti painotuotteissa aluksi paljon puhutun ja kirjoitetun kielen välimuotoja (näytelmät, ääneen luetut lentolehtiset, painetut arkkiveisut jne.) kirjallisuuden ja journalismin raja kauan häilyvä: kirja oli sanomalehden esikuva (aluksi lehdellä ei ollut omaa muotokieltä, esim. palstoja) 1800-luvulla useat merkittävät kirjailijat julkaisivat teoksensa ensin lehtien jatkokertomuksina (Dickens, Dostojevski, Harriet Beecher-Stove/Setä Tuomon tupa)

4 Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 1 1456 ensimmäinen painettu Raamattu (Gutenberg) 1467 ensimmäinen kirjapaino (Roomaan) 1500 ensimmäiset painetut etsaukset 1517 Lutherin teesit painettiin 1522 Lutherin Uuden Testamentin saksannos 1544 ensimmäinen kiellettyjen kirjojen lista (Pariisissa)

5 Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 2 1605 Cervantes, Don Quijote 1609 viikoittaiset uutis-lehdet Relation ja Avisa (Saksa) 1615 useita eri uutisia sisältävä lehti Frankfurter Journal 1620 Courante uyt Italien, Duytsland, etc. (Amsterdam) 1622 Weekly News (Lontoo) 1631 Gazette, Ranskan (hallituksen) virallinen lehti 1637 ensimmäinen julkinen teatteri (Venetsia) 1644 Milton, Areopagitica (liberalistisia ideoita) 1650 ens. päivittäin ilmestynyt Einkommende Zeitung 1672 Mercure Galant (naistenlehti)

6 Sanomalehden valtakausi (n. 1830-1920) LEHDISTÖN KEHITYSVAIHEET: 1. Painetut uutiskirjeet (1500-luvulla) 2. Eliittilehdistö (1600-luvulla) 3. Politisoituva lehdistö (1700-luvulta lähtien) 4. Kaupallistuva lehdistö (1800-luvulta alkaen)

7 1.Painetut uutiskirjeet (1500-luvulla) levitys 1500-luvulla markkinoiden ja messujen yhteydessä (epäsäännöllisesti) nimet viittasivat uutisiin ja loivat jatkuvuutta: Relatio, Mercurius, Nouvelles, Aviso; Gazette = uutiskirje maksoi Venetsian tasavallassa yhden gazzetten

8 2. Eliittilehdistö (1600-luvulla) sodat (30-vuotinen sota) ja siirtomaavalloitukset lisäävät ulkomaanuutisten kysyntää (virkamiehet, kauppiaat, pankkiirit) kasvava kapitalismi tarvitsee foorumin myynnin edistämiselle (ilmoitukset) lehtien kustantajina usein postimestarit (virkasuhde valtioon!) ei jyrkkää eroa kirjan, aikakauslehden ja sanomalehden välillä Courante uyt Italien, Duytsland, etc. (Amsterdam 1618) Weekly News (Lontoo 1622) Gazette de France (1631); yksityinen, sopimus kuningas Ludvig XIII kanssa Ordinari Post Tijdender (Tukholma 1645)

9 3. Politisoituva lehdistö 1700-l.alk. porvariston painoarvo kasvaa (uusi eliitti) liberalismi: a) yhteiskunta yksilöä varten b) yhteiskunta menestyy parhaiten mahdollisimman suuren vapauden vallitessa lehdistö aletaan mieltää valtiovallan vahtikoiraksi lehtien painaminen postimestareilta kirjanpainaja-kustantajille lehdistönvapaudesta/painovapaudesta taistellaan 1600-1800-luvuilla (ennakkosensuuri, kirjapainojen luvanvaraisuus, verot) aaltoliikettä: lehdistön politisoituminen laajensi aluksi sensuuria, välillä oli vapaampia kausia, sitten palattiin tiukempaan kontrolliin eri maissa kehitys etenee eri tahtiin: Britanniassa sensuuri lakkautettiin 1693 Yhdysvaltain perustuslaissa 1787-88 lehdistönvapaus Suomessa sensuurilait voimaan 1829 (-1905)

10 Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 3 1703 vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Wiener Zeitung 1711 ’sitoutumaton’ The Spectator 1721 poliittinen New-England Courant (P-Amerikka) 1751-65 valistusfilosofien Encyclopédie 1771 Tidningar Utgifne af Et Sällskap I Åbo 1775 höyrykone 1787-88 USA:n perustuslaki (sananvapaus!) 1788 The Times 1789 Ranskan vallankumous! 1798 paperikone

11 Kirjapainovallankumouksen merkkivuosia 4 1811 höyryllä toimiva painokone 1824 Åbo Underrättelser 1829 kirjoituskone, Suomessa ennakkosensuuri (-1905) 1830 rautatie Liverpool-Manchester 1835 sensaatiolehti New York Herald 1847 ens. laajalevikkinen suomenkielinen Suometar 1850 lennätin yleisön käyttöön 1876 ensimmäinen puhelinyhteys 1883 Pulitzerin New York World (ns. massalehti) 1895 Hearstin Journal (& NYW: ns. keltainen lehdistö) 1896 Daily Mail (Lontoo), brittiläinen populaarilehti

12 4. Kaupallistuva lehdistö 1800-l.alk. A.Teollinen vallankumous kirjapainossa B.Uutistoimistot ja uudet nopeat viestintäteknologiat C.Massayleisö syntyy

13 A. Teollinen kirjapainovallankumous painoteknologia kehittyy rullarotaatiokone 1865, latomiskoneet 1822-1893 höyryvoima, sähkövoima → edellyttää yrittäjiltä entistä suurempia investointeja → suuremmat painosmäärät mahdollistuvat paperin raaka-aine halpenee (sulfiittiselluloosa 1860-luvulla) → suuremmat voitot tulevat mahdollisiksi

14 B. Uutistoimistot ja uudet nopeat viestintäteknologiat 1800-luvun sodat lisäsivät uutisten kysyntää uutistoimistot syntyvät: Havas (Pariisi) 1835, Wolff (Berliini) 1849, Reuter (Lontoo) 1851 kyyhkysistä (6 h Lontoo-Pariisi) rautatiehen, langalliseen lennättimeen ja radioaaltoihin

15 C. Massayleisö syntyy lukutaito leviää: lehtien lukumäärä kasvaa: huippuvuonna 1914 Saksa 4 200, Yhdysvallat 2250 kpl lehtien levikit kasvavat: New York Sun 1835 ’maailman suurin’, levikki 19 000 New York Herald 1877 ’maailman suurin’, levikki 77 000 rahvaan(kin) elintaso kohoaa, massakulutus: → mainosten merkitys kasvaa (aluksi Yhdysvalloissa) → lehtien poliittiset sidonnaisuudet siirtyvät taka-alalle (poikkeuksena työväenlehdet!) jako massa- eli populaarilehtiin ja laatulehtiin