Turun akatemian perustaminen

Esitys aiheesta: "Turun akatemian perustaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Turun akatemian perustaminen
kymnaasin muuttaminen yliopistoksi vaivatonta katolinen uhka (Braunsbergin jesuiittakoulu) kotimaisen akateemisen opetuksen tarve koulutuspoliittinen keskustelu 1630-luvulla aristotelismi (J.Rudbeckius, P.Brahe)  ramismi (A. Oxenstierna, J.Skytte) suomenkielisen virkamiehistön ja papiston tarve perustamisasiakirja annettiin korvasi Turun kymnaasin Turun kymnaasin opettajat suurelta osin professoreiksi Upsalan yliopiston statuutit (1626) voimaan myös Turussa

2 Turun Akatemian organisaatio
hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori konsistori oikeus- tieteellinen tdk lääke- tieteellinen tdk teologinen tdk filosofinen tiedekunta

3 Turun akatemian professorit
Filosofinen tiedekunta moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori kaunopuheisuuden professori logiikan ja runouden professori fysiikan ja kasviopin professori matematiikan professori pyhien kielten professori

4 Turun akatemian professorit
Teologinen tiedekunta I teologian professori II teologian professori III teologian professori Lääketieteellinen tiedekunta lääketieteen professori Oikeustieteellinen tiedekunta oikeustieteen professori

5 Muutoksia oppituoleissa
1655 logiikka ja runous erotettiin omiksi professuureiksi 1747 runouden professuuri muutettiin talousopin professuuriksi 1761 kemian professuuri 1778 anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professuuri oppihistorian professuuri ajoittain teologiassa neljäs professuuri

6 Harjoitusmestarilaitos
aateliskasvatukseen kuuluva collegium illustre 1500-luvulta 1600-luvulla liitettiin yliopistoon miekkailu, tanssi, ratsastus, modernit kielet opettajat Ranskasta ja Italiasta

7 yliopiston autonomia taloudellinen juridinen tieteellinen
muusta julkishallinnosta irrallinen talous juridinen oma tuomiovalta yliopiston jäsenet eivät ole pienissä rikkeissä muiden oikeusasteiden alaisia tieteellinen päättää itse tieteellisestä toiminnasta

8 Turun akatemian talous
säätiöpohjalla: omat veroläänitykset inspectores aerarii rehtorin palkka, lukukausimaksut, sakot 80% palkkaukseen, loput stipendeihin ja muihin menoihin prebenda-järjestelmä: palkkapitäjät: pitäjän verotulot professorille; velvollisuus hoitaa kirkkoherran tehtävät palkkatilat virka-aseman mukaisesti: tilan tuotto professorille

9 Juridinen autonomia peräisin Pariisin yliopistosta 1200-luvulta
akatemia erillään Turun oikeudenhoidosta henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä ja palkolliset, opiskelijat omat vartijat, karsseri konsistori tuomioistuimena sakot, vankeudet, kuolemantuomiot isommille tuomioille tuli hakea vahvistus hovioikeudesta opiskelijoilla opintomenestys vaikutti tuomioihin autonomia katosi vähitellen 1800-luvun loppuun mennessä

10 Tieteellinen autonomia
yliopisto määritteli itse statuuttien määräämissä puitteissa omasta tieteellisestä toiminnasta yliopisto oli vastuussa siellä tehtävästä tutkimuksesta voimakas itsesensuuri yksittäinen tutkija saattoi turvautua kollegiaaliseen tukeen 1700-luvulla pyrkimys ulkopuolelta vaikuttamiseen, mutta se kariutui yliopistojen vastustukseen

11 Varakansleri toimi käytännössä akatemian valvojana ja esimiehenä
vuoteen 1822 asti aina Turun piispa piispan intressit liittyivät pappiskasvatukseen piispa lähes aina entinen akatemian professori tunsi hyvin akatemian asiat piispan mieltymykset tunnettiin piispa Suomen korkeimmin palkattu henkilö

12 Opiskelijoiden sosiaalinen tausta (%)
Isän yhteiskunnallinen asema aatelinen 6 7 5 8 3 piispa, professori, kirkkoherra 15 20 26 21 36 alempi pappi, opettaja 14 virkamies 1 2 4 nimismies, pitäjänkirjuri pormestari, kauppias 9 11 upseeri talonpoika, torppari, sotilas muu tuntematon 61 55 46 40 45

13 Opiskelijoiden sosiaalinen tausta (%)
Isän yhteiskunnallinen asema aatelinen 4 5 3 6 piispa, professori, kirkkoherra 35 20 16 22 18 17 15 alempi pappi, opettaja 14 21 virkamies 2 8 nimismies, pitäjänkirjuri pormestari, kauppias 11 10 9 13 upseeri 1 talonpoika, torppari, sotilas 7 muu tuntematon 28 33 26 32 29

14 osakuntalaitos jo ensimmäisissä yliopistoissa Padovassa, Siennassa ja Bolognassa oli opiskelijoiden maakunnalliset osakunnat, jotka keskeinen olivat keskeinen osa yliopiston organisaatiota saksalaisissa yliopistoissa osakunnat irrallisia yliopistosta Turussa osakunnat muodostettiin ylhäältäpäin maakunnallinen jako ainoa mahdollinen halu kontrolloida opiskelijoita 1681 osakuntapakko 1700-luvun puolivälissä osakunnille velvollisuus valvoa yksitäisiä opiskelijoita

15 Turun akatemian osakunnat
Turkulainen osakunta Austraalinen osakunta Boreaalinen osakunta Uusimaalainen osakunta Pohjalainen osakunta Satakuntalainen osakunta Hämäläinen osakunta Viipurilainen osakunta Smoolantilainen osakunta Sveogoottilainen osakunta

16 Pennalismi pennaali = ensimmäisen vuoden opiskelija
depositio = uuden opiskelijan hyväksyminen yhteisön jäseneksi; sarvien poistaminen pennaali = ensimmäisen vuoden opiskelija absoluutio = pennalismista vapautuminen

17 stipendijärjestelmä lahjakkaimmille ja varattomille opiskelijoille
suullinen koe kaikkien professorien ja varakanslerin läsnä ollessa Yliopiston omista varoista 48 stipendiä 2 tynnyriä viljaa lukukaudessa 4 tynnyriä viljaa lukukaudessa 6 tynnyriä viljaa lukukaudessa 1700-luvulta lähtien myös yksityisiä stipendejä, joissa saattoi olla rajoituksia stipendiaattien luettelo tarkistettiin puolivuosittain stipendeillä tuettiin myös uusia professoreita, jotka eivät vielä saaneet akatemialta palkkaa