700094P historian perusopinnot (2 op)

Esitys aiheesta: "700094P historian perusopinnot (2 op)"— Esityksen transkriptio:

1 700094P historian perusopinnot (2 op)
Suomen aatehistoria ti klo ja ke klo HU205 tentti ti klo HU106 700094P historian perusopinnot (2 op)

2 Uusi tilanne suuri Pohjan sota (1700-1721)
Ruotsin suurvalta-asema romahti uusi hallitusmuoto 1719 säädyille käytännössä kaikki valta kuninkaan valta muodollinen ja seremoniallinen ”vapaudenaika” yhteiskunnallisesti ei vapaata aikaa: poliittinen ja uskonnollinen sensuuri ankaraa yliopistollinen sensuuri väheni huomattavasti

3 Tapakulttuuri tavat säätysidonnaisia: kullekin säädylle suotavaa tietyt ulkoiset tavat 1700-luvulla alempisäätyisillä taipumus matkia ylempiään säätysidonnaisia rajoituksia ylellisyystavaroiden käytössä vaikutteet Ranskasta, Versaillesin hovista: enimmäkseen ulkoiset tavat ranskan kieli säätyläisten kieleksi

4 Lovisa Ulrika preussilainen prinsessa 1744 Adolf Fredrikin puoliso
ranskalaistyylinen hovi Drottningsholmiin 1753 Vitterhetsakademien 1753 Kinaslott 1766 teatteri Drottningholmiin

5 Muutokset yliopistossa
isoviha katkaisi Turun akatemian toiminnan väliseksi ajaksi professorit pakenivat Ruotsiin, josta useimmat hankkivat itselleen uuden viran → vain pari palasi takaisin Turkuun sukupolven vaihdos akatemiassa akateeminen sukuverkosto hajosi osittain uudet tieteelliset aatteet Turkuun

6 Uudet tieteelliset ajattelutavat
baconismi: Francis Bacon ( ) kokemusperäinen induktiivinen metodi: havainnot  tieto  teoria tieteen tehtävä uuden tiedon etsiminen tieteen kohde aistittava maailma → vaatimus tieteen ja teologian erottamisesta toisistaan tiede ei ole itseisarvo, vaan väline elämän palveluksessa

7 Uudet tieteelliset ajattelutavat
kartesiolaisuus René Descartes ( ) epäily: meidän tulee epäillä kaikkea: mikään ei ole ennalta varmaa auktoriteetteihin ei tule luottaa: tämä ei merkitse täydellistä skeptisismiä varmaa on vain oma olemassaolo: cogito ergo sum

8 hyöty 1600-luvun aikana uusia, hyötyä tavoittelevia aloja scientian piiriin yhteiskunta eräänlainen kone, jota voidaan vapaasti muokata kaikki on mitattavissa Tabelverket (1748) opiskelijoita ja pappeja kehotettiin keräämään tietoa kotiseudulta poliittinen aritmetiikka

9 POLIITTINEN ARITMETIIKKA
WOLFFILAISUUS LUONNOLLINEN TEOLOGIA OLEVAISEN SUURI KETJU HYÖTY POLIITTINEN ARITMETIIKKA MERKANTILISMI

10 Merkantilismi kehittynyt vähitellen 1500- ja 1600-luvuilla
Jean Baptiste Colbert ( ) Ruotsissa 1600-luvulta tapulikaupunkijärjestelmä 1724 tuoteplakaatti 1739 hattujen talouspolitiikan johtoajatukseksi

11 Merkantilismi valtiontalous positiiviseksi: tuontia vähennetään, vientiä lisätään kaupalliselle toiminnalle rajoituksia suojatullit, laatukontrollit, lainat, tukiaiset, palkinnot, privilegiot valtion etu yksityisen edun edelle Kotimaisten tuotteiden kulutuksen edistäminen Edistettiin erityisesti kotimaista yleellisyystavaroiden tuotantoa

12 Olevaisen suuri ketju kaikilla olevaisilla on oma paikkansa ja tarkoituksensa maailmassa olevaiset muodostavat ketjun, yhtenäisen systeemin yhdenkin olevaisen puuttuminen järkyttää järjestystä hierarkinen Jumalan luoma, ihmisiä varten

13 Olevaisen suuri ketju William Derham (1657-1735) Jumala luonut parhaan
mahdollisen maailman kaikki on ihmiselle hyödyllistä  ihmisen tulee löytää hyödyt mikään ei ole haitallista ihmiselle kaikki seudut, ajankohdat ja tilaisuudet ovat täynnä Jumalan hyvyyttä ja runsaskätisyyttä

14 Christian Wolff (1679-1754) saksalainen filosofi
G.W. Leibnizin oppilas yksinkertaisti ja systematisoi Leibnizin oppeja sovitti yhteen teologian kanssa lukuisia massiivisia teoksia

15 ruumis  sielu kartesiolaisuudessa ongelmana ruumiin ja sielun dualismi Leibnizin monadioppi: ruumis ja sielu koostuvat jakamattomista monadeista  molemmilla sama perusta ruumis ja sielu harmoniassa keskenään, mutta eivät vaikuta toisiinsa; ei kausaalisuhdetta Jumala luonut tämän harmonian

16 Wolffilaisuus Leibnizin matemaattis-deduktiivisen filosofian populaarimuoto lievensi Leibnizin modaaliopin näkemyksiä sielu ja ruumis eivät täysin irrallaan toisistaan → teologien helpompi hyväksyä ei saanut Turussa puhdasoppisten luterilaisten varauksetonta vastaanottoa nuorempi sukupolvi omaksui

17 Wolffilaisuus kaikki johtopäätökset tulee johtaa deduktion avulla
ristiriidan periaate: mikään ei voi yhtä aikaa olla ja ei-olla tällä perusteella voitiin ratkaista, oliko jokin mahdollista. Mahdollinen ei merkinnyt, että jokin todella olisi olemassa. riittävän perustan periaate: kaikella mahdollisella tuli olla riittävä perusta filosofian tehtävä osoittaa tämä mahdollisuus tätä varten matemaattinen metodi = deduktio

18 Wolffilaisuus maailma on tarkoituksenmukainen, siinä on tietty järjestys koska Jumala on luonut maailman, niin Hänellä on ollut jokin tarkoitus luomisessa tieteen tehtävänä on löytää tämä tarkoitus maailma on loogisesti järjestetty → kaikki noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia → kaikkia ei tarvitse tutkia maailma on suljettu systeemi, jonka täydellinen paljastaminen ja kuvaaminen on mahdollista

19 Luonnollinen teologia
luonnontieteen avulla todistettiin Jumalan olemassaolo luotu puhuu luojastaan olevaisen suuri ketju fysikoteologia: William Derham Carl von Linné hydroteologia, insektoteologia, litoteologia, brontoteologia, astroteologia, iktyoteologia

20 Poliittinen aritmetiikka
John Graunt ( ) lyhyttavarakauppias tutki kuolleiden luetteloita osoitti, että tilastoista voitiin saada paljon informaatiota yhteiskuntaa voidaan tutkia samalla tarkkuudella kuin luontoa tietoja voitiin käyttää yhteiskunnallisessa suunnittelussa

21 Poliittinen aritmetiikka
William Petty ( ) kehitteli poliittisesta aritmetiikasta tehokkaan metodin Yhteiskunta voidaan optimoida tehokkaaksi Potentiaaliset voimavarat käyttöön Keskeisin voimavara on ihminen

22 Poliittinen aritmetiikka
Jumala on luodessaan mitannut kaiken maailmaa tulee tarkastella kvantitatiivisesti maailman esittäminen matemaattisena mallina (Kepler, Galilei) mitattavat asiat ovat primäärisiä, vain aistein arvioitavat sekundäärisiä (Galilei) johti luonnontieteiden suuntautumiseen kvantitatiivisiksi tämän soveltaminen yhteiskuntaan tarkoittaa, että mitattavat asiat tärkeimpiä mittaamalla yhteiskunnan potentiaalit saadaan käyttöön

23 Poliittinen aritmetiikka
kvantitatiivisten menetelmien soveltamista yhteiskuntaan ajoi Royal Society yhteiskunnan eri toiminnot piti optimoida keskenään mahdollisimman tehokkaiksi työvoiman käyttöä tuli tehostaa väestön lisääminen yhteiskunnan keskeisin tehtävä

24 Poliittinen aritmetiikka
kritiikkiä: tilastollista tietoa ei ollut tarpeeksi aukkokohdat täytettiin päättelemällä paikalliset tiedot yleistettiin käyttämällä mielivaltaisia kertoimia tilastojen avulla saatiin haluttu lopputulos

25 Tiedonkeruu Ruotsissa
1720-luvulla yleisluonteisia kehotuksia seurakunnille ja yliopistoille 1740-luvulla poliittinen aritmetiikka tunnetuksi Ruotsissa (Anders Berch)  tiedonkeruuseen ryhtiä isojako  maanmittareita kartoittamaan valtakuntaa 1747 ohjeet maanmittareille (Jakob Faggot) 1748 Tabelverket (taulustolaitos)

26 Hyötyajattelun soveltaminen
ulkomaisen tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla kotimaisen tuotannon lisääminen kotimaan resurssien kartoittaminen koko luomakunnan kartoitus

27 Kuninkaallinen tiedeakatemia
tieteellinen julkaisutoiminta Kongl. Swenska Wetenskaps Academiens Handlingar almanakat ( ) tieteellisten kokousten ja demonstraatioiden järjestäminen tutkimusmatkojen järjestäminen maailman kartoitus (Linné) uusien hyötykasvien etsintä luonnontieteellisen ja teknillisen tutkimuksen tukeminen

28 Pehr Kalm (1718-1779) talousopin ensimmäinen professori (1747-79)
Linnén oppilas Keskittyi puutarhanhoitoon ja hyötykasvien viljelyn kehittämiseen tutkimusmatka Pohjois-Amerikkaan: matkakertomus 28

29 Pehr Adrian Gadd (1727-1797) kemian ensimmäinen professori (1761-1787)
maanviljelyn kehittäminen kokeellisen kemian tutkimuksen perustaja Suomessa (salpietari) maatalouskemia: lannoitteet

30 Talousoppi käytännön elämän hyödyttäminen
pappien välityksellä tiedot kansalle talousopin alana käytännön luonnontiede teoreettinen luonnontiede fysiikan alaisuuteen puutarhanhoito, maa- ja metsätalous Pehr Kalm

31 Puutarhanhoito uusien hyötykasvien viljely
ulkomaisten kasvien tuonti kotimaisten kasvien hyödyntäminen korvikkeita ulkomaisille ylellisyystavaroille hedelmäpuut, tupakka, puuvilla, väriaineet

32 Silkin tuotanto Silkki välttämätöntä säätyläisten pukeutumisessa
merkantilistista ylellisyys-tavaroiden tuotantoa valtiovalta tuki toimintaa mulperipuut Amerikasta Kalm ja Gadd tuotanto mahdollista, mutta liian kallista

33 Anders Chydenius ( ) Alavetelin kappalainen, Kokkolan kirkkoherra valtiopäivämies vapaakaupan ja taloudellisen vapauden puolestapuhuja omalla esimerkillä pyrki valistamaan kansaa laaja valikoima hyötykasveja, merinolampaat, tupakka Lääkäritoimi: valistustoiminta: lastenhoito; lääkkeiden valmistus; silmäleikkaukset; terveelliset elintavat

34 Kriittinen historiankirjoitus Ruotsissa
Eric Benzelius d.y. ( ) Leibnizin oppilas Ruotsin historia alkaa 700-luvulta eKr. Jacob Wilde ( ) sovelsi Samuel von Pufendorffin teorioita historiaan Olof Dalin ( ) vedenvähenemisteoria Ruotsi asutettu 500-luvulla eKr. Johan Ihre ( ) hylkäsi saagat historian lähteinä

35 Historiankirjoitus Turussa 1700-luvulla
Algot Scarin ( ) Benzeliuksen oppilas kehitteli Wilden teorioita eteenpäin Johan Bilmark ( ) osittain palasi gööttiläisyyteen Henrik Gabriel Porthan ( ) 1700-luvun jälkipuoliskon akateeminen keskushahmo filologi, historioitsija, kansanrunouden tutkija etc.

36 historiankuvassa tapahtuneet muutokset
lähteiden uudelleenarvioiminen Pohjolan asuttaminen yhteiskuntakehitys suomen kielen alkuperä ja kehitys

37 Lähteiden uudelleenarvioiminen
Raamattu, antiikin auktorit ja gööttiläisen tradition historiat menettivät suosiota syynä kammo gööttiläisyyttä kohtaan vaikutteet ranskalaisilta oikeus-historioitsijoita kuningassaagojen merkitys kasvoi Snorri Sturluson: Heimskringla

38 Yhteiskuntakehitys 1600-luku: yhteiskunta staattinen, ollut aina olemassa, Jumalan säätämä Samuel von Pufendorf ( ): yhteiskunta kehittynyt hitaasti alkukantaisesta luonnonoikeuden periaatteiden mukaisesti; yhteiskunta perustuu sopimukseen  ruotsalainen yhteiskunta muodostunut luvuilla eKr.  hallitusmuoto ihmisten luoma (sosiaalinen tilaus)

39 Pohjolan asuttaminen Leibniz: Pohjolan ensimmäiset asukkaat suomalaisia ja saamelaisia; kielitieteelliset perusteet Benzelius toi ajatukset ruotsalaiseen historiankirjoitukseen ruotsalaiset polveutuneet suomalaisista Scarin omaksui myös tämän ajatuksen Yhdessä kielitieteellisten tutkimustulosten kanssa tästä kehittyi ajatus suomalais-ugrilaisten kansojen hitaasta vaelluksesta pohjoiseen

40 Historiankirjoitus 1700-luvun alkupuolella
irtautuminen gööttiläisestä historiankäsityksestä: lähteiden uudelleenarviointi: Raamattu, antiikin auktorit ja goottilaiset lähteet syrjään saagoista kuningassaagat nousivat merkittäviksi etymologiset todistelut säilyivät pitkään, mutta niiden merkitys todisteina väheni loistavan menneisyyden rippeistä haluttiin pitää kiinni historiankirjoitus Suomessa oli Algot Scarinin varassa Suomen historia tutkimuksen kohteeksi: syynä aiheen neitseellisyys ja se että se oli vapaa menneisyyden painolastista paikalliskuvaukset kukoistukseen

41 Paikalliskuvaukset I 1600-luvun oraatiot
kotiseutuylistystä liittyivät gööttiläiseen antikvaariseen tutkimustapaan historiallis-maantieteelliset paikallishistoriat 1731 kansliakollegion kehotus paikallishistorioiden tutkimiseen liittyivät vielä osittain varhaisempaan antikvaariseen suuntaukseen historiallinen osuus keskeinen, lähdettiin muinaishistoriasta yleensä 2-osaisia; eri preesekset Scarin: Ahvenanmaa 1730, Oulu 1737, Mynämäki 1738, Naantali suuntaus säilyi koko 1700-luvun ajan

42 Paikalliskuvaukset II
taloudelliset paikalliskuvaukset Jacob Faggot (1741): ohjeet paikalliskuvauksiksi maanmittauskomission maanmittarit kuvausten tekijöinä tilastolliset tiedot: taulustolaitos maantieteellinen ja taloudellinen kuvaus keskeistä; historiallinen osuus keskittyi lähihistoriaan

43 Muutos 1760-70-luvuilla 1765/66 myssyt enemmistöksi
hyötyajattelu syrjään fysiokratismi tilalle 1772 Kustaa III:n vallankaappaus liian yhteiskunnallinen tutkimus syrjään ja uushumanismi tilalle teoreettinen luonnontiede nousuun

44 Fysiokratismi kehiteltiin Ranskassa 1700-luvun puolivälissä (Francois Quesnay) taloudesta kaikki rajoitukset pois, myös valtiolliset keskeinen varallisuuden lähde maa ja sen tuotteet positiivinen oikeus harmoniassa luonnonoikeuden kanssa

45 Vaikutus Turun akatemiassa
painopiste puutarhanhoidosta maatalouteen teoreettinen luonnontiede ilman hyötynäkökulmaa talousoppi väistyi luonnonhistorian, kasvi- ja eläintieteen tieltä käytännön sovellutuksista luonnontieteen perustutkimukseen 1777 kasvitieteen demonstraattorin toimi lääketieteen tarpeita varten

46 Carl Hellenius (von Hellens) (1745-1820)
1778 kasvitieteen demonstraattori 1780 akatemian puutarha hoidettavaksi luennoi luonnonhistoriaa 1792 talousopin professori keskittyi lajikuvauksiin, ei kasvien hyötykäyttöön

47 Johan Gadolin ( ) opiskeli Upsalassa Torbern Bergmanin johdolla analyyttinen kemia; orgaaninen kemia 1785 ylimääräinen kemian professori 1789 kemian professori laski aineen ominaislämpöä yritti määrittää absoluuttista nollapistettä kannatti aluksi flogiston-teoriaa, mutta luopui siitä (Carl Wilhelm Scheele, Joseph Priestley, Antoine Lavoisier) analysoi yttriumin gadolinium

48 Anders Lexell ( ) 1771 Pietarin tiedeakatemian jäseneksi astronomian professoriksi ja Leonard Eulerin ( ) apulaiseksi 1775 Turun akatemian matematiikan professoriksi; ei koskaan hoitanut virkaa 1783 akateemikoksi Pietariin Eulerin jälkeen Lexellin teoreema 1777 laski Lexellin komeetan radan todisti Uranuksen planeetaksi

49 Uushumanismi Herculaneum 1713, kaivaukset 1737
Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa antiikki konkreettisesti läsnä Johann Gesner ( ), Göttingenin yliopiston professori antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

50 Uushumanismi II humanismi uushumanismi antiikin jäljittely
paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka

51 Henrik Gabriel Porthan (1739-1804)
kotoisin Viitasaarelta 5-vuotiaana Kruunupyyhyn enonsa Gustaf Jusleniuksen kasvatettavaksi 1760 maisteriksi 1762 kaunopuheisuuden dosentiksi 1772 akatemian kirjastonhoitajaksi 1777 kaunopuheisuuden professoriksi

52 Porthanin tieteellinen toiminta
kansanrunouden tutkimus De poësi Fennica (1766/68, 1778) ensimmäiset osat perinteistä akateemista runotutkimusta jälkimmäiset osat historiallista runotutkimusta historiantutkimus Juustenin piispainkronikka ( ), 56 väitöstä

53 Porthanin metodi ero primääri- ja sekundaarilähteiden välillä
lähteen totuusarvo tuli selvittää vastusti skeptisyyttä De scepticismo historico (1792) ulkoinen todennäköisyys: tarkasteltava lähteen kirjoittajan luotettavuutta sisäinen todennäköisyys: tutkittavassa asiassa ei saanut olla ristiriitaisuuksia ajan ja paikan suhteen lainasanatutkimus

54 Aurora-seura aikaisemmin Ruotsin valtakunnassa mm. Kuninkaallinen tiedeakatemia ja Upsalan tiedeseura pikkuvihan jälkeen Turussa tiedeakatemian “alaosasto”: Carl Bielke ( ) Aurora-seuran esikuvina Utile dulci ja Apollini sacra Per Jusleen ( ), C.F. Mennander ( ) tarkoitus: suomen kielen, Suomen historian ja vapaiden taiteiden, erityisesti musiikin edistäminen oma lehti

55 luku- ja kirjoitustaito
keskiajalla lähinnä papisto luku- ja kirjoitustaitoista keskitetty hallintojärjestelmä edellytti koulutettuja virkamiehiä  lukutaito maallikoille (virkamiehet, kauppiaat) luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen nousun kirkon tavoite opettaa koko kansa lukemaan uskonkappaleiden hallinta Gezeliukset: Yxi lasten paras tawara

56 Kirjat Suomessa keskiajan käsikirjoitetut kirjat kalliita
kirjapainotaito 1450-luvulla kirkon kirjastot 1600-luvulla aatelisilla ja korkeilla virkamiehillä yksityisiä kirjastoja: maallista kirjallisuutta Suomen ensimmäinen kirjapaino Turun akatemiaan 1642 Gezeliuksen kirjapaino 1669: yksinoikeudella suomenkieliset virsikirjat ja katekismukset 1700-luvulla kirjat yleistyivät rahvaalla vain katekismus ja virsikirja

57 Muita tiedotuskanavia
kuulutukset jumalanpalvelusten jälkeen arkkiveisut uutiskirjeet lentolehtiset ensimmäiset sanomalehdet lukujen vaihteessa Rohrsbach 1597

58 Tidningar Utgifna Af et Sällskap i Åbo
Aurora-seura julkaisijana tammikuusta 1771 lähtien C.G. Gjörwell ( ) lehden toimitusvastuu seuran sihteerillä, Porthanilla 1782 Åbo Tidningar toimittajina: Porthan, Frans Michael Franzén ja Jacob Tengström

59 Suomenkieliset Tieto-Sanomat
Anders Lizelius ( ) ilmestyi vuoden ajan 1776 kohteena suomenkielinen papisto ja valistuneet talonpojat poikkeuksellisesti myös ulkomaan uutisia

60 Suomen talousseura perustettiin 1797 edistämään talouselämää ja erityisesti maataloutta ei samalla tavoin akateeminen kuin Aurora-seura esikuvia: Patriotiska samfundet, The Board of Agriculture valistustoimintaa, kilpailuja, palkintoja oma mallikokoelma