2000-2006 EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda 2000 1 Tehokkaampi keskittäminen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Advertisements

Suomen Pankki Euro & talous –lehti (4/2006) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2006) Tiedotustilaisuus
Juha Ikäheimo Pohjois-Savon ELY-keskus
Tilannekatsaus ja uuden ohjelmakauden valmistelu Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja Alueosasto
ESR AJANKOHTAISTA ESR –OHJELMASTA YTR:n HANKESEMINAARI ylitarkastaja Leena Uskelin, työministeriö.
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
Sivu VALINTAKRITEERIT. Ohjelman varojen kohdennus Sivu 2 Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella.
MYR:N TEHTÄVÄT 1.YHTEENSOVITTAA EU:n ja valtion rahoituksen kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille (MYAK) MYAK:n tarkistus budjetin hyväksymisen.
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
Maaseutualueiden kehittämishankkeiden rahoitus toiminnanjohtaja Kirsti Oulasmaa Rieska-Leader ry.
Päijät-Hämeen liitto Huonekaluteollisuus nousuun -
EU-rahoitus Järjestöpäivä Taneli Tiilikainen.
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Mopoilun suosio näkyy mopokannan voimakkaana kasvuna
Rakennerahastokausi Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään
Hanke- ja hakuinfo Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Uudet Europe Direct -tiedotuspisteet Komission paikallinen äänitorvi kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua varten Euroopan komission Suomen edustusto.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Työttömät* työnhakijat 1994–2014, syyskuu Yleisimmät.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007–2013
O PETUSMINISTERIÖ EU-Rakennerahastot, rakennerahastopäällikkö Merja Niemi Tavoite ykkösestä tulevaisuuteen – eloonjäävät EU-hankkeet? EU-ohjelmakauden.
Miten meni työeläkevakuuttajien sijoitusvuosi 2013 Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja Arvopaperin Aamuseminaari
Tukikelpoisuus alkaa Rakennerahastolaki tulee voimaan Rakennerahastoasetus tulee voimaa Tukikelpoisuusasetus tulee voimaa
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Kumppanuusjärjestelyt Hajautetumpi koheesiopolitiikka Jäsenvaltioissa: - kumppanuuden väljempi.
EAKR-seurantakomiteoiden kokoukset Etelä-Suomi & Länsi-Suomi Itä-Suomi & Pohjois-Suomi Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda EU:n suunnitelmat 2000–2006 Uudet rahoitusnäkymät 2000–2006 Lainsäädäntöehdotukset: - yhteinen.
EU:n alue- ja rakennepolitiikka ohjelmakaudella Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen Sisäasiainministeriö
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
EU KANSALLISEN KOULUTUSPOLITIIKAN SPARRAAJANA Jari Jokinen, projektijohtaja opetusministeriö.
Leader-rahoitus Yhdistysten hanke- ja rahoitusinfo
EAKR-toimenpideohjelmat Tilannekatsaus kevät 2014 Pohjois-Suomen EAKR-seurantakomitean kokous Kokkola, TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä.
Alueisiin investoiminen: EU:n uudistettu koheesiopolitiikka kaudeksi 2014–2020 Esityksen laatija 1.
MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN
Kehittämishankkeet kalastuselinkeinon tukena rakennemuutoksessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto.
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
FI Aluepolitiikka EUROOPAN KOMISSIO Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Helmikuu 2004 Lähentyminen, kilpailukyky ja yhteistyö.
EU:n koheesiopolitiikka 2014 – 2020
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
Koheesiopolitiikka kaudella
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Onnistuvat Opit –juurruttamishankkeen päätösseminaari Riitta Säntti Neuvotteleva virkamies.
Rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon tilannekatsaus Maakunnan yhteistyöryhmä
EU:n tulevan rakennerahastokauden valmistelu Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus EAKR-rahoituksen käyttämiseksi laajakaistahankkeissa.
Tilinpäätös 2004.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennetuki liittymistä valmisteleville maille liittymistä valmisteleva tuki vuodesta 2000:
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Koheesiopolitiikka ja
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013
Sosiaalimenot ja rahoitus 2011 Esa Arajärvi, Nina Knape
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Petri Matveinen Nina Knape.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toteumakatsaus
EU:N POLITIIKAN TOIMEENPANOELIN
EU-rahoitus kunnille ja maakunnille
Esityksen transkriptio:

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tehokkaampi keskittäminen

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennerahastojen ja koheesiorahaston vuotuiset menot, 1994/99 ja 2000/6

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Aluetuen määrä asukasta kohden vaihtelee alueittain

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoite 1 NUTS II -tason alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 % EU:n keskiarvosta (tiedot vuosilta 1994– 1996) Euroopan komissio tekee päätöksen alueluettelosta 22 % EU:n väestöstä 69,7 % varoista (136 miljardia euroa) erityisen syrjäiset ja entiset tavoite 6 - alueet luetaan tavoite 1 -alueisiin 6–7 vuoden siirtymäkausi tukikelpoisuutensa menettäville alueille tavoite 1 -varoja myönnetään myös PEACE-aloitteeseen ja Ruotsin rannikkoalueiden ohjelmiin

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoite 2 kokonaiskattavuus = 18 % EU:n väestöstä 11,5 % varoista (22,5 miljardia euroa) sosioekonomisesta rakennemuutoksesta kärsivät alueet neljän kohdealueen ohjeellinen kattavuus EU:n tasolla: -teollisuus- ja palvelualueet (10 %) -maaseutualueet (5 %) -kaupunkialueet (2 %) -kalastuksesta riippuvaiset alueet (1 %) 6 vuoden siirtymäkausi tukikelpoisuutensa menettäville alueille

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoite 2: menettely (1) Kokonaiskattavuus (väestöosuus) kussakin jäsenvaltiossa määritetään seuraavien tekijöiden perusteella: -väestö alueilla, jotka täyttävät koko yhteisössä sovellettavat ensisijaiset perusteet -rakenteellisten ongelmien vakavuus kansallisella tasolla (työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys muilla kuin tavoite 1 - alueilla) -turvaverkko: kohdeväestön määrä saa vähentyä suhteessa tavoitteiden 2 ja 5b kohdeväestöön vuonna 1999 enintään yhden kolmasosan aluksi tukikelpoiset teollisuus- ja maaseutualueet tunnistetaan yhteisön tasolla saatavien tilastotietojen perusteella

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoite 2: menettely (2) tämän jälkeen jäsenvaltiot tekevät ehdotuksen tukikelpoisten alueiden luettelosta koko yhteisössä noudatettavien ja muiden kansallisten perusteiden mukaisesti mahdollisuuksien mukaan vähintään 50 % alueista määritetään yhteisön tasolla noudatettavien perusteiden mukaisesti lopullinen luettelo vahvistetaan jäsenvaltioiden kanssa neuvotellen; lopullisen päätöksen tekee komissio

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoite 3 muut kuin tavoite 1 -alueet viitekehys kaikille henkilöresurssien kehittämiseen tähtääville toimille jäsenvaltion koko alueella 12,3 % varoista (24 miljardia euroa) koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien järjestelmien mukauttaminen ja nykyaikaistaminen: - taloudellisten ja sosiaalisten muutosten liitännäistoimet - elinikäinen oppiminen - aktiivinen työmarkkinapolitiikka työttömyyden torjumiseksi - sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ja tasa-arvo

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Yhteisöaloitteet Painotetaan lisäarvoa yhteisön tasolla Neljä toiminta-alaa: - INTERREG: rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö, jolla pyritään edistämään tasapainoista kehittämistä ja aluesuunnittelua (rahoitus: EAKR) - URBAN: kaupunkialueiden uudistaminen (rahoitus: EAKR) - LEADER: maaseudun kehittäminen (rahoitus: EMOTR-ohjausosasto) - EQUAL: valtioiden välinen yhteistyö työmarkkinoille pääsyyn liittyvän syrjinnän ja epätasa-arvon uusien estämistapojen löytämiseksi (rahoitus: ESR) Kokonaisvarat = 5,35 % rakennerahastojen varoista

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennerahastojen määrärahojen jakautuminen 69,7 % tavoitteeseen 1 (tuen asteittainen lopettaminen (phasing out) mukaan lukien) 11,5 % tavoitteeseen 2 (tuen asteittainen lopettaminen (phasing out) mukaan lukien) 12,3 % tavoitteeseen 3 5,35 % yhteisöaloitteisiin 0,40 % uutta luoviin toimiin 0,25 % tekniseen apuun 0,5 % KOR:lle tavoite 1 -alueiden ulkopuolella

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennerahastot: Jäsenvaltio- ja tavoitekohtainen jakautuminen kaudella 2000–2006* Miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina * kokonaismäärässä on otettu huomioon tuen asteittainen lopettaminen (phasing out) ja KOR tavoite 1 -alueiden ulkopuolella Tavoitteissa 1 ja 2 ei ole otettu huomioon tuen asteittaista lopettamista (phasing out) Yhteensä Tav. 1 Tav. 2

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoitteen 1 kohdeväestö kaudella 2000–2006* * tuen asteittaista lopettamista (phasing out) ei de huomiotu

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoite 1, Tavoite 1 -alueet Tavoite 1 -tuen asteittainen lopettaminen (phasing out) Erityisohjelmat

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Keskimääräinen vuotuinen tuki jäsenvaltiota kohti kausina 1994–99 ja 2000–2006 Miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina Keskimääräinen vuotuinen tuki 1994–99 Keskimääräinen vuotuinen tuki 2000–06

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Kunkin jäsenvaltion kohdeväestön enimmäismäärät tavoite 2 -alueilla kaudella 2000–2006*

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Tavoitteiden 1 ja 2 kohdeväestön enimmäismäärät: 1994–99 ja 2000– %

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rahoitusvälineiden suunnittelu ja käyttö Tavoite 1 1 yhteisön tukikehys ja 1 toimenpideohjelma aluetta kohti (tai yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jos < 1 miljardi euroa) rahoitus: EAKR, ESR, EMOTR-ohjausosasto, KOR Tavoite 2 1 yhtenäinen ohjelma-asiakirja aluetta kohti (NUTS II -taso) rahoitus: EAKR, ESR (EMOTR-tukiosasto) Tavoite 3 1 yhtenäinen ohjelma-asiakirja maata kohti rahoitus: ESR Yhteisöaloitteet: yksi rahasto aloitetta kohti

EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Siirtymäkauden järjestelyt Alueiden EU-tukea ei lakkauteta äkillisesti Entinen tavoite 1: 2000–2005: EAKR:n, ESR:n, EMOTR:n ohjausosaston ja KOR:n tukea vähennetään asteittain 2006: tavoitteen 2 perusteet täyttävät alueiden osat: ohjelman laajennus muut alueet: ESR:n, EMOTR:n ohjausosaston ja KOR:n rahoitus jatkuu saman ohjelman puitteissa (ei EAKR) Entiset tavoitteet 2 ja 5b: 2000–2005: asteittain vähenevää tukea ainoastaan EAKR:sta; lisäksi seitsemän vuoden ajan tuetaan horisontaalisen tavoitteen 3, maaseudun kehittämisen ja KOR:n ohjelmia.