Alueisiin investoiminen: EU:n uudistettu koheesiopolitiikka kaudeksi 2014–2020 Esityksen laatija 1.

Esitys aiheesta: "Alueisiin investoiminen: EU:n uudistettu koheesiopolitiikka kaudeksi 2014–2020 Esityksen laatija 1."— Esityksen transkriptio:

1 Alueisiin investoiminen: EU:n uudistettu koheesiopolitiikka kaudeksi 2014–2020
Esityksen laatija 1

2 EU:n koheesiopolitiikan perusteet
2

3 Euroopan unioni on monimuotoinen…
BKT/asukas Kartta vuosilta 2007–2013. Mayottea ei ole rekisteröity NUTS 2 -alueeksi vuoden 2014 loppuun mennessä, joten sitä ei käsitellä kartassa. Eri jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on suuria eroavaisuuksia Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt huomattavasti vuonna 2004 tapahtuneen laajentumisen jälkeen – alueellisella tasolla tämä näkyy vielä selvemmin Valtava ero rikkaimpien alueiden (kuten Lontoon) ja esimerkiksi Romanian köyhimmän alueen välillä Suurin BKT/asukas Skandinavian maissa, Alankomaissa, Saksassa ja osissa Italiaa Pienin BKT/asukas Itä-Euroopan maissa 3

4 Euroopan unioni on monimuotoinen…
Työttömyys Kartta vuosilta 2007–2013. Mayottea ei ole rekisteröity NUTS 2 -alueeksi vuoden 2014 loppuun mennessä, joten sitä ei käsitellä kartassa. Työllisyysluvut vaihtelevat huomattavasti sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä Alankomaissa vaihtelua on kuitenkin vähän. Eri alueilla on suunnilleen sama työttömyysprosentti Suurimmat työttömyysluvut on Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa, Irlannissa, Etelä-Italiassa ja Baltian maissa (kriisimaissa) Matala työttömyys Itävallassa ja Saksassa 4

5 Euroopan unioni on monimuotoinen…
Korkea-asteen koulutus Kartta vuosilta 2007–2013. Mayottea ei ole rekisteröity NUTS 2 -alueeksi vuoden 2014 loppuun mennessä, joten sitä ei käsitellä kartassa. Eniten korkea-asteen koulutusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Suomessa. Vähiten korkea-asteen koulutusta Portugalissa ja Etelä-Italiassa. Alueiden väliset suuret erot vaarantavat Euroopan unionin kaksi tärkeää kasvupolitiikkaa, jotka ovat sisämarkkinat ja rahaliitto. 5

6 Mihin EU:n koheesiopolitiikkaa tarvitaan?
Suurin Pienin Suhde BKT/asukas (%, EU:n 28 jäsenvaltion keskiarvo) Luxemburg 266% Bulgaria 47% 5,7* Työllisyysaste (%, 20–64-vuotiaat) Ruotsi 79,8% Kreikka 53,2% 1,5 BKT asukasta kohti: vuoden 2011 tiedot Työllisyysaste: vuoden 2013 tiedot: suurin työllisyysaste on noin 50 prosenttia suurempi kuin pienin työllisyysaste. Koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää EU:n eri alueiden välisiä eroja tasapainoisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen aikaansaamiseksi. * Yhdysvalloissa ero on vain 2,5 ja Japanissa 2 6

7 Koheesiopolitiikka juontaa juurensa Rooman sopimukseen
Rooman sopimuksen (1957) johdanto-osan mukaan on vahvistettava talouksien yhtenäisyyttä ja varmistettava niiden tasapainoinen kehitys vähentämällä eri alueiden välisiä eroja ja vähemmän kehittyneiden alueiden syrjäytyneisyyttä. Lissabonin sopimuksen (2010) 174 artiklan mukaan Yleisen tasapainoisen kehityksen edistämiseksi unioni kehittää ja toteuttaa toimia, jotka vahvistavat sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään eri alueiden välisiä kehityseroja ja vähiten kehittyneiden alueiden syrjäytyneisyyttä. 7

8 Mitä alueella tarkoitetaan?
Eurostat on kehittänyt tilastollisten alueyksiköiden luokituksen (NUTS). Koheesiopolitiikassa huomioidaan NUTS 2 -alueet, joilla on 800 000–3 000 000 asukasta. Tällä hetkellä EU:ssa on 274 NUTS 2 -aluetta.

9 EU:n koheesiopolitiikka kaudeksi 2014–2020 1/3 EU:n budjetista
Kaudelle 2014–2020 sovituilla uudistuksilla maksimoidaan saatavilla olevan EU:n rahoituksen vaikutus. 1 082 mrd. euroa EU:n kauden kokonaistalousarvio Muut EU:n politiikat, maatalous, tutkimus, ulkoiset jne. 730,2 mrd. euroa 67,5% 32,5% 351,8 mrd. euroa Koheesiopolitiikan rahoitus Kasvu Älykäs Kestävä Osallistava Koheesiopolitiikalla toteutetaan Eurooppa strategian tavoitteet

10 Koheesiopolitiikalla toteutetaan Eurooppa 2020 - strategiaa
Käynnistetty maaliskuussa 2010: Lissabonin strategian seuranta (2000 ja 2005). Euroopan komission ”älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua” koskeva strategia seuraaviksi 10 vuodeksi. Älykäs ohjelma: innovointi, koulutus, digitaalinen yhteiskunta. Kestävyysohjelma: ilmasto, energia ja liikkuvuus. Osallistamisohjelma: työllisyys ja taidot, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen. EU:lla on kahdeksan kunnianhimoista tavoitetta vuodelle 2020: Työllisyys: 75% 20–64-vuotiaista on työssä Tutkimus ja kehittäminen: Innovointi: 3% EU:n BKT:stä (julkinen ja yksityinen osuus yhdessä) investoidaan tutkimus- ja kehitystyöhön / innovointiin Ilmastonmuutos/energia: kasvihuonepäästöt 20% pienemmät kuin vuonna 1990, 20% energiasta uusiutuvista energianlähteistä, 20% parannus energiatehokkuuteen Koulutus: Koulunkäynnin keskeyttämisasteen pienentäminen alle 10 prosenttiin, korkeakoulututkinto vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista Köyhyys / sosiaalinen syrjäytyminen: vähintään 20 miljoonaa köyhää ja syrjäytynyttä tai köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä vähemmän. 10

11 Kolme rahastoa kasvu- ja työllisyysinvestointeja varten
TOTEUTETAAN 3 RAHASTON KAUTTA EUROOPAN ALUEKEHITYS- RAHASTO EUROOPAN SOSIAALI- KOHEESIO- KOHEESIOPOLITIIKAN RAHOITUS 351,8 mrd. EUR KOHEESIOPOLITIIKAN RAHOITUS OLETETTU JULKINEN JA YKSITYINEN KANSALLINEN RAHOITUS KOHEESIOPOLITIIKAN TODENNÄKÖINEN VAIKUTUS Yli 500 mrd. EUR

12 Investoinnit kaikkiin EU-alueisiin
SUHTEESSA Kaikki EU:n alueet hyötyvät INVESTOINNIN MÄÄRÄ KEHITYSTASOON 182 mrd. euroa vähemmän kehittyneille alueille BKT < 75 % EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta 27 % EU:n väestöstä siirtymäalueille BKT 75-90 % EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta 12 % EU:n väestöstä 35 mrd. euroa kehittyneemmille alueille BKT > 90 % EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta 61 % EU:n väestöstä 54 mrd. euroa 50,5 % 9,9 % BKT/asukas 15,1 % 12

13 Koheesiopolitiikan rahoitus 2014–2020 (351,8 mrd. EUR)
182,2 mrd. euroa 35,4 mrd. euroa 54,3 mrd. euroa 10,2 mrd. euroa 0,4 mrd. euroa 3,2 mrd. euroa 63,3 mrd. euroa 1,6 mrd. euroa 1,2 mrd. Euroa Vähemmän kehittyneet alueet Siirtymäalueet Kehittyneemmät alueet Euroopan alueellinen yhteistyö Kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet Nuorisotyöllisyysaloite (täydennys) Koheesiorahasto Erityistuki syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille Tekninen tuki 13

14 Budjettimäärät jäsenvaltioittain (2014–2020)
AT 12.35 BE 22.84 BG 75.88 CY 7.36 CZ DE DK 5.53 EE 35.90 EL ES FI 14.66 FR HR 86.09 HU IE 11.89 IT LT 68.23 LU 0.60 LV 45.12 MT 7.25 NL 14.04 PL PT RO SE 21.06 SI 30.75 SK UK

15 Menetelmä: Ohjelmasuunnittelu, kumppanuus ja jaettu hallinto
Yhteinen strategiakehys Kumppanuus-sopimukset Toimenpide- ohjelmat Ohjelmien hallinnointi / hankkeiden valinta Seuranta / vuotuinen raportointi Yhteinen strategiakehys muuntaa Eurooppa strategian Euroopan rakenne- ja investointirahaston prioriteeteiksi Jaettu hallinto: Vastuiden jakaminen ensin komission ja jäsenvaltioiden välillä ja sitten valtion ja alueiden välillä (tarvittaessa). Komissio hallinnoi kaikkia ohjelmia vuoteen 1987 asti. Kumppanuussopimus: Yleinen strategia kansallisella tasolla Jäsenvaltio ehdottaa, komissio hyväksyy lopullisesti Kattaa Euroopan viisi rakenne- ja investointirahastoa Määrittää varojen suunnitellun käytön yhteisen strategiakehyksen mukaisesti vastaa Eurooppa strategiaa ja asiaankuuluvia maakohtaisia suosituksia koordinoidaan yhdennetyn lähestymistavan varmistamiseksi. Ydinelementit: strategiset valinnat = valitut temaattiset tavoitteet, määrärahat, tärkeimmät tulokset ohjelmaluettelo rahastojen ja muiden politiikkojen välinen koordinointi sitoutuminen hallinnollisiin valmiuksiin ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen Toimintaohjelmat: Yhdenmukaisen toimenpidestrategian luominen aluetta/aloja varten Temaattisten tavoitteiden, investointiprioriteettien, erityistavoitteiden, osuuksien ja tasauksen valinta – toimenpidelogiikka Rahoitussuunnitelma ja luettelo suurhankkeista Yhdennetty lähestymistapa alueelliseen kehitykseen, erityistarpeet ja väestörakenteen haasteet Ennakkoehdot Tuloskehys Lyhyet ja selkeät ohjelmat, joissa painotetaan tuloksia. Ennakkoehtojen pääfoorumi. Ohjelmien hallinnointi / hankkeiden valinta: Hankkeet, jotka jäsenvaltiot ja/tai alueet ovat valinneet jaettua hallintoa varten. Komissio päättää suurhankkeista (kokonaiskustannukset 50 miljoonaa EUR, liikennehankkeissa 75 miljoonaa EUR) Seuranta / vuotuinen keskustelu: Eurooppa-neuvosto kevääseen mennessä komission ja jäsenvaltioiden vuosikertomuksen perusteella 15

16 Kolme viranomaista panevat koheesiopolitiikan täytäntöön
Hallintoviranomainen panee toimenpideohjelman täytäntöön ja perustaa seurantakomitean valvomaan sitä. Sertifiointielin tarkistaa menotaulukon ja maksuhakemukset ennen niiden välittämistä komissiolle. Kunkin toimenpideohjelman tarkastuselin, joka valvoo hallinto- ja seurantajärjestelmän tehokasta toimintaa. Kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset.

17 EU:n uudistettu koheesiopolitiikka
VIDEO

18 Euroopan viisi rakenne- ja investointirahastoa tekevät yhteistyötä
KUMPPANUUSSOPIMUS Yhteiset säännöt ERI-rahastoille Yksinkertaistettua kustannusten korvaamista koskevat vaihtoehdot. Sähköinen hallinto. Tukikelpoisuussäännöt. Rahoitusvälineet. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalous-rahasto Koheesio-rahasto Euroopan sosiaalirahasto Euroopan aluekehitys-rahasto Euroopan meri- ja kalatalous-rahasto Yksinkertaistettua kustannusten korvaamista koskevat vaihtoehdot: Käytettäessä yksinkertaistettua kustannusten korvaamista hankkeen kustannusten tai koko hankkeen luokka lasketaan ennalta määritetyn menetelmän mukaisesti tuotosten, tulosten tai muiden kustannusten perusteella. Lähestymistapaa, jossa yhteisrahoitettujen menojen jokainen euro on voitava jäljittää yksittäisiin todistusasiakirjoihin, ei enää tarvita. Tämä keventää hankkeen hallinnosta aiheutuvaa kuormitusta huomattavasti. Sähköinen hallinto: Kaikessa edunsaajien ja hallintoviranomaisen, todentamisviranomaisen, tarkastusviranomaisen ja välittäjäelinten välisessä tietojen vaihdossa on käytettävä paperiasiakirjojen asemesta sähköisiä tietojenvaihtojärjestelmiä. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet: Maaseudun tai kaupunkien kehittämisväline, jossa hyödynnetään rakennerahastoja. Jo käytössä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa. Voidaan nyt käyttää kaikissa ERI-rahastoissa.

19 11 temaattista tavoitetta
Tutkimus ja innovointi Ilmastonmuutoksen torjunta Tieto- ja viestintätekniikka Pk-yritysten kilpailukyky Vähähiilinen talous Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus Kestävä liikenne Julkishallinnon kehittäminen Koulutuksen parantaminen Sosiaalinen osallisuus Työllisyys ja liikkuvuus 1 5 8 2 6 9 3 7 10 4 11 EAKR:n investoinneilla tuetaan kaikkia 11:tä tavoitetta, mutta tavoitteet 1–4 ovat investointien pääkohteita. ESR:n pääkohteita ovat tavoitteet 8–11, mutta rahasto tukee myös tavoitteita 1–4/6. Koheesiorahasto tukee tavoitteita 4–7 ja 11. Eurooppa strategian tavoitteet: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Muunnetaan 11 temaattiseksi tavoitteeksi kaikissa viidessä ERI-rahastossa (yksilöity yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa) Temaattiset tavoitteet jaetaan yksityiskohtaisempiin tavoitteisiin investointiprioriteettien avulla (yksilöity rahastokohtaisissa asetuksissa) Vastaavat erityistavoitteet (yksilöidään kussakin ohjelmassa) 19

20 Investointien keskittäminen neljään temaattiseen painopisteeseen (EAKR)
15% 20% 12% 50% 60% 80% Vähemmän kehittyneet alueet Siirtymä- alueet Kehittyneemmät alueet Vähähiilisen talouden (energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet) osalta on voimassa erillisiä EAKR:n rahoituksen kohdennusvelvoitteita (vähemmän kehittyneet alueet 12 prosenttia, siirtymäalueet 15 prosenttia ja kehittyneemmät alueet 20%). Pk-yritysten tuki: rahoitusvälineiden käytön lisääminen Tutkimus ja innovointi. Tieto- ja viestintätekniikka (TVT). Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukyky – rahoitusvälineiden käytön lisääminen. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen 2 (energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet). 1 2 3 4 20

21 Keskipisteenä tulokset
Indikaattorit Raportointi Seuranta Arviointi Päämäärät ja tavoitteet SELKEÄ AVOIN MITATTAVA Selitä suoritusvaraus tässä diassa: Ohjelmiin liittyviä asioita: Kuusi prosenttia kaikista toimenpideohjelmista on jäädytetty vuoden 2018 loppuun asti. Vuotuisen täytäntöönpanoraportin lähetyksen jälkeen (kesäkuun loppuun mennessä 2019) tai tilannekatsauksen yhteydessä Euroopan komissio päättää välitavoitteet saavuttaneista prioriteeteista eriteltyinä alueen/rahaston mukaan elokuun loppuun mennessä 2019 (ohjelmien tarkistus). Jos toimenpideohjelman toimintalinjoissa on saavutettu välitavoitteet ja tavoitteiden saavuttaminen kauden loppuun mennessä on siten mahdollista, jäädytetyt kuusi prosenttia vapautetaan. Jos toimintalinja ei edisty toivotulla tavalla, kyseiset kuusi prosenttia ovat toisen toimintalinjan käytettävissä, jos se on tarpeen toisessa hyvin toimivassa toimenpideohjelmassa. Tällöin ryhdytään tarvittavaan uudelleenohjelmointiin. Suoritusvaraus Vuonna 2019 kuusi prosenttia rahoituksesta myönnetään ohjelmille ja prioriteeteille, joissa on saavutettu 85 prosenttia välitavoitteista. 21

22 Kumppanien vahvempi rooli suunnittelussa ja täytäntöönpanossa
Kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt Joukko yhteisiä vaatimuksia, joilla parannetaan kumppaneiden kuulemista, osallistumista ja keskustelua niiden hankkeiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa, valvonnassa ja arvioinnissa, joita Euroopan rakenne- ja investointirahasto (ERI) rahoittaa. Kumppanit: Viranomaiset, ammattiliitot, työnantajat, kansalaisjärjestöt ja elimet, jotka vastaavat sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Miten se toimii: Kumppanit voivat toimia täysimittaisina jäseninä ohjelmien seurantakomiteoissa Asianmukainen kuulemisprosessi edellyttää, että kumppaneille annetaan tietoja etukäteen Tuki kumppanien valmiuksien vahvistamiselle Foorumien luominen hyvien käytäntöjen jakamiselle 22

23 EU:n tehokkaat investoinnit edellyttävät ennakkoehtoja
Temaattiset ennakkoehdot Liittyvät koheesiopolitiikan temaattisiin tavoitteisiin ja investointiprioriteetteihin, sovelletaan suhteessa kyseessä olevan temaattisen alueen investointeihin: strategiset, sääntelyyn liittyvät ja institutionaaliset ennakkoehdot, hallinnolliset valmiudet. Yleiset ennakkoehdot Liittyvät ohjelman täytäntöönpanon horisontaalisiin näkökohtiin, sovelletaan kaikissa ERI-rahastoissa: syrjintää torjuva politiikka, sukupuolten tasa-arvoa koskeva politiikka. Temaattiset ennakkoehdot: Strategia: Alueiden on määritettävä strategiat älykästä erikoistumista (innovointia), tutkimusinfrastruktuuria koskevia investointeja, tieto- ja viestintätekniikan kasvua ja laajakaistan kehittämistä, ilmastonmuutoksen riskien ennaltaehkäisyä sekä kuljetus- tai energia-infrastruktuuria varten. Sääntely: Jäsenvaltioiden on täytynyt panna toimeen direktiivit rakennusten energiatehokkuudesta, yhteistuotannosta, uusiutuvista energialähteistä sekä investoinneista vesi- ja jätealoille Institutionaalinen/hallinnollinen: Alueiden on täytynyt ottaa käyttöön yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä Yritysten perustamiseen ja lupien hankkimiseen liittyvän ajan lyhentäminen ja kustannusten pienentäminen Pk-yrityksiä koskevan aloitteen seurantamekanismi Yleiset ennakkoehdot Syrjinnän torjuntaa koskevan politiikan, sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan ja vammaisten syrjintää torjuvan politiikan täytäntöönpano Euroopan julkisia hankintoja ja valtiontukia , ympäristövaikutuksia ja strategista ympäristöarviointia koskevan lainsäädännön soveltaminen Arviointien tilastollisen pohjan ylläpitäminen tulosindikaattoreiden avulla. Huomautus: Ne eivät koske Euroopan alueellista yhteistyötä. 23

24 Esimerkkejä EU-rahoituksen ennakkoehdoista
Kansallinen liikennestrategia Ympäristölain-säädännön noudattaminen Julkinen hankinta-järjestelmä Yritysmyönteiset uudistukset Älykkäät erikoistumis-strategiat INVESTOINNIT Kaikki ehdot eivät koske kaikkia ohjelmia Miksi rahoituksella on ennakkoehto? Investointien tehostamista varten Sen varmistaminen, että EU:n tukien tehokasta käyttöä varten on olemassa tarvittavat yleisehdot Nämä ehdot ovat seuraavat: asianmukainen sääntelykehys tehokkaat toimintapoliittiset kehykset (strategiat) riittävät hallinnolliset/institutionaaliset valmiudet.

25 Euroopan sosiaalirahaston korostunut rooli
Koheesiopolitiikassa määritetään ESR:lle ensimmäistä kertaa vähimmäisosuus, joka on 23,1 prosenttia kaudelle 2014–2020 Perusteet: kansalliset ESR-osuudet kaudella 2007–2013; ja jäsenvaltioiden työllisyystasot; todellinen osuus määritetään kumppanuussopimuksissa tarpeiden ja haasteiden perusteella; ESR:n kokonaissumma EU:n 28 jäsenvaltion osalta: 80,3 miljardia EUR. (nykyisinä hintoina).

26 ESR:n temaattinen keskittäminen
20 prosenttia ESR:n varoista kussakin jäsenvaltiossa sosiaalisen osallisuuden edistämiseen sekä köyhyyden ja kaikenlaisen syrjinnän torjuntaan. Rahoituksen keskittäminen enintään viiteen neljän temaattisen tavoitteen investointiprioriteettiin: työllisyys/liikkuvuus, koulutus, sosiaalinen osallisuus ja julkishallinnon kehittäminen. 60% Vähemmän kehittyneet alueet 70% Siirtymä- alueet 80% Kehittyneemmät alueet Jos yleisö esittää kysymyksiä: Kehittyneemmillä alueilla 80 prosenttia ESR:n rahoituksesta on käytettävä enintään viiteen investointiprioriteettiin (19:stä), jotka koskevat työllisyyttä/liikkuvuutta, koulutusta, sosiaalista osallisuutta ja institutionaalisia valmiuksia. Siirtymäalueilla 70 prosenttia ESR:n rahoituksesta on käytettävä enintään viiteen investointiprioriteettiin (19:stä), jotka koskevat työllisyyttä/liikkuvuutta, koulutusta, sosiaalista osallisuutta ja institutionaalisia valmiuksia. Vähemmän kehittyneillä alueilla 60 prosenttia ESR:n rahoituksesta on käytettävä enintään viiteen investointiprioriteettiin (19:stä), jotka koskevat työllisyyttä/liikkuvuutta, koulutusta, sosiaalista osallisuutta ja institutionaalisia valmiuksia. Esimerkkejä temaattisen tavoitteen "Kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen" investointiprioriteeteista: - Työnhakijoiden ja passiivisten henkilöiden, myös pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoista etääntyneiden henkilöiden, työllistäminen myös paikallisten työllisyysaloitteiden ja työvoiman liikkuvuuden tukemisen kautta - Nuorten kestävä integrointi työmarkkinoille. Tämä koskee erityisesti nuoria, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa, myös sosiaalisesti syrjäytymisvaarassa olevia ja syrjäytyneistä yhteisöistä tulevia nuoria. Keinona käytetään muun muassa nuorisotakuuta - Itsenäinen ammatinharjoittaminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen, mukaan lukien innovatiiviset mikro- ja pk-yritykset - Työmarkkinalaitosten modernisointi, esimerkiksi julkiset ja yksityiset työllisyyspalvelut. Tehokkaampi työmarkkinoiden tarpeisiin vastaaminen muun muassa toimenpiteillä, jotka helpottavat työvoiman liikkuvuutta eri valtioiden välillä, liikkuvuusjärjestelmillä sekä tehostamalla laitosten ja sidosryhmien välistä yhteistyötä Esimerkkejä temaattisen tavoitteen "Sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta" investointiprioriteeteista: - Syrjäytyneiden väestöryhmien, esimerkiksi romanien, sosioekonominen integrointi - Sosiaalisen yrittäjyyden ja ammatillisen integraation edistäminen sosiaalisissa yrityksissä sekä sosiaalisen ja solidaarisen talouden edistäminen työllistymisen helpottamiseksi Paikallisyhteisöjen omat kehittämisstrategiat Esimerkkejä temaattisen tavoitteen "Investoiminen koulutukseen, myös ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen" investointiprioriteeteista: - Koulun varhaisen keskeyttämisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy. Yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen varhaislapsuuteen, peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen, mukaan lukien viralliset ja epäviralliset oppimispolut, jotka johtavat takaisin koulutuksen piiriin Yhtäläiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen Esimerkkejä temaattisen tavoitteen "Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantaminen ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen" investointiprioriteeteista: - Investoinnit julkishallinnon ja julkisten palvelujen institutionaalisiin valmiuksiin ja tehokkuuteen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Huomion kiinnittäminen uudistuksiin, sääntelyyn parantamiseen ja hyvään hallintotapaan (koheesiorahaston maat) - Valmiuksien luominen kaikille sidosryhmille koulutuksella, elinikäisellä oppimisella sekä koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla. Tähän sisältyvät toimiala- ja aluekohtaiset sopimukset, joita uudistetaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

27 Nuorisotyöllisyysaloite
Kokonaisbudjetti on 6,4 miljardia EUR (3,2 miljardin euron erityisbudjetti ja 3,2 miljardin euron ESR-budjetti). Alueilla, joilla nuorisotyöttömyyden taso on yli 25 prosenttia. Kohderyhmä: Alle 25-vuotiaat tai vaihtoehtoisesti alle 30-vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat: passiiviset tai työttömät (myös pitkäaikaistyöttömät); työnhakijoiksi ilmoittautuneet tai ilmoittautumatta jättäneet; tukikelpoisten alueiden asukkaat. Toimenpideohjelmien, myös nuorisotyöllisyysaloitteen, hyväksyminen. Miksi tämä aloite? Useampi kuin yksi viidestä nuoresta eurooppalaisesta työnhakijasta ei löydä työtä. NEET: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat. 7,5 miljoonaa Euroopassa Yli 50 prosenttiyksikön ero pienimmän nuorisotyöttömyyden jäsenvaltion (Saksa, 7,7 prosenttia) ja suurimman nuorisotyöttömyyden jäsenvaltion (Kreikka, 58,2 prosenttia) välillä 27

28 Kaupunkialueiden kestävä kehitys: Prioriteetti kaudeksi 2014–2020
Vähintään viisi prosenttia EAKR:n määrärahoista on investoitava kaupunkialueiden kestävään kehitykseen kansallisella tasolla Kaupunkien kehittämät yhdennetyt kaupunkien kehittämisstrategiat pannaan täytäntöön yhdennettyinä alueellisina investointeina, moniteemaisina ensisijaisina toimintalinjoina tai erityisinä toimenpideohjelmina. Kaupungit valitsevat hankkeet strategioiden mukaisesti. Kaupunkien ja maaseudun väliset yhteydet on otettava huomioon. Paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden lähestymistapoja voidaan käyttää. Paikallisten kansalaisjärjestöjen kuuleminen. Yhdennetty kaupunkialueiden kehittämisstrategia: kehitetty kaupungeissa, joissa on taloudellisia, ympäristöön liittyviä, ilmastollisia, väestöllisiä ja sosiaalisia haasteita. Toteutetaan seuraavassa muodossa: 28

29 ITI: Rahastojen ja ohjelmien yhdistelmä
Alueellinen EAKR:n toimenpideohjelma Kansallinen EAKR:n toimenpideohjelma ESR:N TOIMENPIDEOHJELMA VÄLITTÄVÄ ELIN + Täydentävä rahoitus maatalousrahastosta ja/tai meri- ja kalatalousrahastosta Yhdennetyt alueelliset investoinnit voidaan rahoittaa eri toimenpideohjelmista ja rahastoista. Tätä rahoitusta hallinnoi välittäjäelin, joka voi olla kaupunki. (kaupunki) alue I T I 29

30 Muut kaupunkikehityksen välineet
Kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevat innovatiiviset toimet (vuodesta 2015) 0,37 mrd. EUR seitsemäksi vuodeksi innovatiivisten ja kokeilullisten hankkeiden edistämiseen. Vuotuiset kiinnostuksenilmaisupyynnöt. Vähintään 50 000 asukasta osallistuu. Kaupunkialueiden kehitysverkosto Suora vuoropuhelu Euroopan komission sekä yhdennettyjä kaupunkialueiden kehittämistoimia ja innovatiivisia toimia toteuttavien kaupunkien välillä. Euroopan komission hallinnoima. URBACT jatkuu (URBACT III) Euroopan alueellisen yhteistyöohjelman sisältämä ohjelma, kaikki kaupungit voivat hakea. URBACT: Useiden jäsenvaltioiden kaupungit tekevät yhteistyötä yhden hankkeen puitteissa. 30

31 Rajat ylittävää yhteistyötä lisätään
3 vaihtoehtoa: Rajat ylittävä yhteistyö. Valtioiden välinen yhteistyö. Alueiden välinen yhteistyö. Budjetti 2014–20: 10,2 mrd. EUR 2,9 prosenttia koheesiopolitiikan määrärahoista.

32 Valtioiden välinen yhteistyö
32

33 Rajat ylittävä yhteistyö
EAKR:n yhteisrahoittamien rajat ylittävien ohjelmien alueet. Kukin ohjelma-alue näkyy tietyn värisenä. Viivoitetut alueet kuuluvat vähintään kahteen ohjelma-alueeseen samanaikaisesti. 33

34 Makroaluestrategiat EU:n strategia itämeren aluetta varten;
tonavan aluetta varten; adrianmeren ja Joonianmeren aluetta varten (Euroopan komissio ehdottanut kesäkuussa 2014). Makroaluestrategia on Eurooppa-neuvoston hyväksymä yhdennetty ohjelma, jota voidaan tukea muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Sen tarkoituksena on käsitellä tiettyihin jäsenvaltioihin ja samalla maantieteellisellä alueella sijaitseviin kolmansiin maihin liittyvän tietyn maantieteellisen alueen kohtaamia haasteita. Alue hyötyy yhteistyön vahvistumisesta, mikä puolestaan edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. 34

35 EU:n koheesiopolitiikka: Uudistuksen pääkohdat
Yhteys EU strategiaan. Euroopan viiden rakenne- ja investointirahaston koordinoitu käyttö. Resurssien suuntaaminen keskeisille kasvualoille. Selkeiden tavoitteiden asettaminen ja tulosten mittaaminen. Oikeanlaisten investointiedellytysten luominen. Euroopan sosiaalirahaston korostunut rooli. Kumppanien vahvempi rooli suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja valvonnassa. Yhdennetty lähestymistapa alueelliseen kehitykseen. Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen.

36 Koheesiopolitiikan saavutuksia…
Tähän mennessä vuosina 2007–2013: työpaikkaa luotiin, joista vähintään 1/3 pk-yrityksissä. 200 000:ta pk-yritystä tuettiin. 1 800 km uusia tai kunnostettuja rautateitä. 25 000 km uusia tai kunnostettuja teitä. Laajakaistayhteys viidelle miljoonalle asukkaalle. Puhtaan juomaveden saatavuus 3 miljoonalle asukkaalle. ESR: 15 miljoonaa osallistujaa vuodessa. 940 rahoitusvälinettä 25 jäsenvaltiossa myöntävät 8,36 miljardin euron rahoituksen pääomaa, lainoja ja takuita vastaan. 36

37 EU:n koheesiopolitiikka ja solidaarisuus
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna Keski-Euroopan vakavien tulvien jälkeen. Taloudellinen tuki jälleenrakennusta varten. Luonnonkatastrofeista toipuminen ja EU:n solidaarisuuden osoittaminen tuhoalueita kohtaan. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on toiminut tähän mennessä 56 luonnonkatastrofin yhteydessä (metsäpalot, maanjäristykset, myrskyt, kuivuus, tulvat). 23 Euroopan maata ovat saaneet tähän mennessä yli 3,58 miljardia EUR tukea.

38 Esimerkkejä hankkeista
38

39 Kiitos mielenkiinnostasi!
DG REGIO -yhteistoimintafoorumi plus.google.com/+EuropeanCommission Tilaa REGIOFLASH-tiedotteemme