EU:n alue- ja rakennepolitiikka ohjelmakaudella 2007-2013 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen Sisäasiainministeriö

Esitys aiheesta: "EU:n alue- ja rakennepolitiikka ohjelmakaudella 2007-2013 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen Sisäasiainministeriö"— Esityksen transkriptio:

1 EU:n alue- ja rakennepolitiikka ohjelmakaudella 2007-2013 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen Sisäasiainministeriö anu.nousiainen@intermin.fi www.intermin.fi

2 VALTIONEUVOSTO -tavoitteet MINISTERIÖT -aluekehitystavoitteet -erityisohjelmat MAAKUNNAN LIITTO -maak. suunnitelma MUUT OHJELMAT ERITYISOHJELMAT - aluekeskus - osaamiskeskus - maaseutu - saaristo RAKENNERHASTO- OHJELMAT MAAKUNTAOHJELMA - koonto kaikista MAAKUNNAN LIITTO TOTSU MYAK MYR VALTION VIRANOMAISET ALUEIDEN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ

3 Strategiset suuntaviivat, ohjelmatyö ja seuranta Koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat Komissio ehdottaa, neuvosto hyväksyy, Euroopan parlamentti antaa lausunnon. 1 Kansallinen strateginen viitekehys Jäsenvaltio hyväksyy, tiedoksi komissiolle. Heijastaa unionin suuntaviivoja ja määrittelee kansallisen strategian ja ohjelmasuunnittelun. 2 Toimenpideohjelmat Yksi ohjelma rahastoa sekä jäsenvaltiota tai aluetta kohti, kuvataan ensisijaisesti tavoitteet, hallinnointi ja rahoituslähteet. Jäsenvaltio ehdottaa, lopullinen päätös komissiolla. 3 Ohjelman hallinnointi ja hankkeiden valinta Jäsenvaltiot ja alueet hoitavat. Periaatteena “jaettu hallinnointi“ eli yhteisymmärryksessä komission kanssa. 4 5 Strategian seuranta ja vuotuinen keskustelu EU:ssa Kevään Eurooppa-neuvostossa, perustuu komission ja jäsenvaltioiden vuosikertomuksiin. Yleisasetuksen 23-46 artikla

4 Koheesiopolitiikan maantieteellinen kohdentuminen tilastojen perusteella Huhtikuu 2005 BKT 2000-2002 BKT/asukas, keskiarvo 2000-2001-2002

5 EU:nkoheesiopolitiikkakaudella2007-2013Eurooppa-neuvoston17.12.2005sopimarahoituskehys-ratkaisu(19.12.2005,15915/05)Rahoituskehys 307,619 mrd. € Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Alueellisen yhteistyön tavoite 7,5 mrd. € (2,4%) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys 48,789 mrd. € (15,8%) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR Koheesiorahasto Alueet, joiden BKT/asukas  75% EU-25:n keskiarvosta Phasing out: Alueet, joiden BKT/asukas  75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas  90% EU-25:n keskiarvosta innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet infrastruktuuri inhimilliset voimavarat hallintovalmiudet kuljetus (TEN-verkot); kestävä kuljetus ympäristö uusiutuvat energianlähteet 70,5% 5,0 % 24,5 % Alueohjelmat ja/tai kansalliset ohjelmat (EAKR ja ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella 2000-2006, mutta eivät konvergenssitavoitteen piiriin Innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet Euroopan työllisyys- strategia 78,7 % 21,3 % Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet kulttuuri, koulutus Konvergenssitavoite 251,330 mrd. € (81,7%)

6 EUROOPPA-NEUVOSTON 17.12.2005 SOPIMAN RATKAISUN VAIKUTUS SUOMELLE  Suomelle koheesiopolitiikan osalta Eurooppa- neuvoston ratkaisu vastaa lähes Luxemburgin esitystä (Suomen kokonaissaanto 1,526 mrd. €, 218 milj. €/v.)  Koko Suomi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen piiriin  Itä-Suomelle siirtymäkauden erityisratkaisu - Phasing in -alue phasing out – kohtelulla. Muun Suomen rahoituksen kohdentamisesta päätetään kansallisesti.  Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS II –alueille lisärahoitus 35 €/as./vuosi  Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyötavoite: painopiste rajat ylittävässä yhteistyössä  Alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus laskee kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna noin 26 %

7 Rakennerahastorahoituksen (EU-osuus) jakautuminen Suomessa 2007 - 2013 Lähde: Euroopan komissio 23.1.2006 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite 779 M€ Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Ahvenanmaa Pohjois-Suomen erityisrahoitus 154 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Siirtymäkauden rahoitus, Itä-Suomi 325 M€ Itä-Suomen erityisrahoitus 165 M€ 35 euroa/asukas/vuosi Eurooppalainen alueellinen yhteistyö 104 M€ YHTEENSÄ1 526 M€ LUVUT OVAT ALUSTAVIA; VIRALLISET JA LOPULLISET LUVUT SAADAAN, KUN TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS SEKÄ RAKENNERAHASTOASETUKSET ON HYVÄKSYTTY.

8 Rahoituksen (EU-osuus) jakaantuminen Suomessa 2007-2013 Itä-Suomi489 M€ Pohjois-Suomi* 361 M€ Länsi-Suomi190 M€ Etelä-Suomi184 M€ Ahvenanmaa 5 M€ ESR, valtakunnallinen osuus** 193 M€ YHTEENSÄ 1422 M€ * sis. Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan rahoitusosuuden ** rahoitus kohdistuu alueille valtakunnallisten teemojen/hankkeiden toteutuksessa toteutuksessa

9 Suomen rakennerahastorahoitus 2007 – 2013 Lähde: Euroopan komissio 23.1.2006 LUVUT OVAT ALUSTAVIA, VIRALLISET JA LOPULLISET LUVUT SAADAAN KUN TOIMIELINTEN VÄLINEN SOPIMUS ON HYVÄKSYTTY JA RAKENNERAHASTOASETUKSET ON HYVÄKSYTTY

10

11

12

13

14 Suomen alue- ja rakennepolitiikan strategia; taustaa  Lissabonin ja Göteborgin strategiat  EU:n koheesiopoliittinen strategia ja asetukset  Kehityksen nykytila ja näkymät  Nykyisen ohjelmakauden kokemukset ja johtopäätökset

15 Strategia vuosille 2007 - 2013  Strategiana on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia.  Toimenpideohjelmilla edistetään Lissabonin strategian kansallisten tavoitteiden toteutumista. Alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet otetaan huomioon.

16 Strategialla selvät tavoitteet:  Vastataan menestyksekkäästi kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoidaan ja reagoidaan maailmantalouden muutoksiin sekä toimitaan houkuttelevina yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöinä  Toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisimmille alueille

17 Strategian painopisteet ja toimintalinjat (EAKR, ESR) 1.Yritykset ja innovaatiot 2.Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 3.Kilpailukykyiset toimintaympäristöt

18 (1) Yritykset ja innovaatiot  Yritystoiminnan edistäminen  Pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen  Yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen

19 (2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys  Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen  Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen  Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen  Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

20 (3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt  Alueellisten ja kansallisten innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen  Alueiden saavutettavuuden parantaminen  Luonnon ja kulttuuriympäristöjen parantaminen

21 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite  Tavoitteessa keskitytään ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen  Inhimilliseen pääomaan tehtävillä investoinneilla suuri merkitys sopeutumisessa taloudelliseen muutokseen ja rakennemuutokseen  75 % rahoituksesta kasvun ja työllisyyden edistämiseen Lissabonin strategiaa tukien

22 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen toimenpideohjelmat (EAKR)  Länsi-Suomen toimenpideohjelma  Etelä-Suomen toimenpideohjelma  Pohjois-Suomen toimenpideohjelma  Itä-Suomen toimenpideohjelma  Ahvenanmaan toimenpideohjelma

23 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyys –tavoitteen toimenpideohjelmat (ESR)  Manner-Suomen toimenpideohjelma, jossa 4 suuralueosiota (NUTS II)  Ahvenanmaan toimenpideohjelma

24 Itä- ja Pohjois-Suomen toimenpideohjelmat  Itä-Suomelle oma sitova rahoituskehys; myös manner-Suomen ESR-ohjelmaan  Pohjois-Suomessa sovelletaan eriytyvää tukitasoa tavoite 6 –alueiden ja muiden alueiden välillä  Harvaan asutukseen perustuva EAKR-erityisrahoitus (35 euroa/as./v.)  Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite: perusrahoituksesta EAKR:ESR / 50:50  Ohjelmiin reserviä äkillisten ongelmien ratkaisuun

25 Etelä- ja Länsi-Suomen toimenpideohjelmat (I)  Rahoitusta suunnataan merkittävimmin haasteellisimmille alueille; myös suuralueteemoihin ja suurten kaupunkiseutujen kehittämiseen;  Rahoitussuhteet ja haasteellisimmat alueet ohjelmien sisällä määritellään maaliskuun loppuun mennessä  Ongelma-aluetarkastelu ohjelmakauden aikana; v. 2010  EAKR-ESR rahoitus 50:50 suhteessa  Ohjelmiin reserviä äkillisten ongelmien ratkaisuun  Saarijärvi-Viitasaari: oma rahoituskehys (Pohjois-Suomen kehyksestä; korkein tukitaso)

26 ESR-toimenpideohjelman alueelliset osiot  ESR-rahoituksesta kohdistetaan 50 % suuralueosioihin (4 NUTS II -aluetta)  Sitova rahoituskehys Itä-Suomelle, indikatiiviset rahoituskehykset Pohjois- Suomelle, Länsi-Suomelle ja Etelä-Suomelle  Käsitellään maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakunnan liitoissa ennen niiden toimittamista työministeriöön

27 Ohjelmavarojen budjetointi ja allokointi alueille (I)  MYR- ja MYAK -menettelyt säilyvät niiden roolia edelleen vahvistaen  Ao. alueviranomaiset myöntävät rahoituksen hankkeille  EAKR- ja ESR –varat kootaan hallintoviranomaisen (SM ja TM) pääluokkaan yhdelle momentille

28 Ohjelmavarojen budjetointi ja allokointi alueille (II)  Ohjelmareservimenettelyä kehitetään edelleen ohjelmien sisällä (instrumentti helpottaen ylimaakunnallisten hankkeiden päätöksentekoa)  Ohjelmareserviin sisältyy myös suoritusvaraus sekä ennakoimattomien menojen varaus (alustavasti)

29 EAKR-toimenpideohjelmien laatiminen  Toimintalinjat noudattavat kansallisen strategian painopisteitä  Toimenpideohjelmissa toimintalinjojen keskinäinen painotus ja sisältö määräytyvät ja täsmentyvät alueellisten erityispiirteiden mukaan  Yhtenäisillä toimintalinjoilla varmistetaan kansallisen strategian toteutuminen ja seuranta sekä helpotetaan ohjelmien tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja raportointia

30 EAKR-toimenpideohjelmien laadinnan organisointi  Ohjelmat laaditaan kumppanuusperiaatetta noudattaen  Maakunnan liitot huolehtivat kumppa- nuusperiaatteen toteutumisesta alue- ja paikallistasolla  Maakunnan liitot organisoivat ohjelmatyön maakunnissa ja suuralueilla  Kansallinen strategiatyöryhmä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle

31 EAKR-toimenpideohjelmien laadinnan aikataulu  Valtakunnallinen ”Uuden ohjelmakauden 2007 – 2013 käynnistysseminaari” 7.3  SM:n ohjekirje maakunnan liitoille maaliskuun alussa  Ennakkoarvioinnin käynnistäminen huhtikuussa (SM)  Suuralueittaiset ohjelmaesitykset SM:lle 31.8.2006 mennessä  Kansallinen strategiatyöryhmä viimeistelee ohjelmaesitykset yhdessä kansallisen strategian kanssa valtioneuvostolle syys-/lokakuussa 2006

32 Euroopan alueellinen yhteistyö ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti 2007-2013  Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen (Tavoite 3) ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rajayhteistyöosion avulla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä  Tavoite 3:a toteutetaan EU:n sisärajoilla ja ENPI:ä EU:n ulkorajoilla  Yhdessä ne korvaavat nykyisen INTERREG-yhteisöaloitteen (INTERREG- ja naapuruusohjelmat)  Tavoite 3:n rahoitus yhteensä 7,5 mrd euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)  77,61 % rajat ylittävään yhteistyöhön (crossborder)  18,49 % valtioiden väliseen yhteistyöhön (transnational)  3,89 % alueiden väliseen yhteistyöhön (interregional)  EU:n ulkorajayhteistyölle (ENPI ja IPA) osoitetaan 12,12 % rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön osuuksista, lisäksi EU:n ulkorajayhteistyölle osoitetaan varoja ulkosuhdebudjetista  Suomen osuus Tavoite 3:n EAKR-rahoituksesta yhteensä noin 104 milj. euroa, ulkosuhdebudjetista tulevan rahoituksen osuus vielä avoin

33 Euroopan alueellisen yhteistyön ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin ohjelmat Suomessa 2007 - 2013  4 rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaa, perustuen nykyisiin INTERREG IIIA –ohjelmiin (Pohjoinen, Merenkurkku- MittSkandia, Saaristo, Etelä- Suomi - Viro)  Valtioiden välisessä yhteistyössä komissio määrittelee erikseen yhteistyöalueet Perustuu nykyiseen INTERREG IIIB – yhteistyöhön, Suomi mukana Itämeren ja Pohjoisen Periferian ohjelmissaPerustuu nykyiseen INTERREG IIIB – yhteistyöhön, Suomi mukana Itämeren ja Pohjoisen Periferian ohjelmissa

34 Euroopan alueellisen yhteistyön ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin ohjelmat Suomessa 2007 - 2013  Yhteistyö Suomen ulkorajalla siirtyy ulkosuhdeinstrumentti ENPI:n piiriin (sisältää sekä EAKR- että ulkosuhderahoitusta) ENPI-ohjelmia tulee olemaan 1 – 3, perustuen nykyisiin naapuruusohjelmiin (Kolarctic, Euregio Karelia, Kaakkois-Suomi - Venäjä)ENPI-ohjelmia tulee olemaan 1 – 3, perustuen nykyisiin naapuruusohjelmiin (Kolarctic, Euregio Karelia, Kaakkois-Suomi - Venäjä)  Alueiden välisessä yhteistyössä mukana kaikki EU:n alueet Perustuu nykyiseen INTERREG IIIC -yhteistyöhönPerustuu nykyiseen INTERREG IIIC -yhteistyöhön Alueiden välisestä yhteistyöstä rahoitetaan myös verkosto-ohjelmia, perustuen nykyisiin INTERACT, URBACT ja ESPON -ohjelmiinAlueiden välisestä yhteistyöstä rahoitetaan myös verkosto-ohjelmia, perustuen nykyisiin INTERACT, URBACT ja ESPON -ohjelmiin