Koheesiopolitiikka kaudella

Esitys aiheesta: "Koheesiopolitiikka kaudella"— Esityksen transkriptio:

1 Koheesiopolitiikka kaudella 2007 - 2013
Komission ehdotus uusiksi asetuksiksi 14. heinäkuuta 2004

2 Ehdotettu uusi säädösrakenne Yleissäädös EAKR:sta, ESR:sta ja
koheesiorahastosta Neuvoston yksimielinen päätös, EP:n lausunto EAKR, ESR: yhteispäätösmenettely Koheesiorahasto: kuulemismenettely EAKR-asetus ESR-asetus koheesiorahastoasetus Asetus eurooppalaisesta rajaseutuyhteistyöyhtymästä (ERY) Yksi komission asetus Tiedotus, julkistaminen, varainhoidon valvonta ja rahoituskorjaukset Uutta: Yleisasetusta sovelletaan koheesiorahstoon. Uusi, koheesiopolitiikasta riippumaton maaseudun kehitysrahasto. Yksi komission asetus viiden erityissäädöksen sijaan. Tukikelpoisuussäännöksiä on yksinkertaistettu ja sisällytetty ne yleisasetukseen ja rahastokohtaisiin asetuksiin.

3 Taustaa Vuodet : Komissio järjesti laajan keskustelun tulevista ensisijaisista tavoitteista ja hallinnoista jäsenvaltioiden, alueiden ja muiden toimijoiden kanssa. Helmikuu 2004: Komissio hyväksyi tiedonannon kauden rahoitusnäkymistä, joissa osoitettiin 336 miljardia euroa koheesiopolitiikkaan, ja kolmannen koheesiokertomuksen, jossa hahmoteltiin uuden politiikan puitteet. Toukokuu 2004: Kolmas koheesiofoorumi Brysselissä, jossa yli sidosryhmien edustajaa kannatti laajasti komission lähestymistapaa.

4 Koheesiopolitiikan vaikutus
Kasvu: Koheesiopolitiikan välineillä lisätään julkisia ja yksityisiä investointeja edunsaaja-alueille. Lähentyminen: Rahastoilla kasvatetaan jälkeenjääneiden alueiden BKT:tä. Työllisyys: Luodaan työpaikkoja ja hyödynnetään inhimillisiä voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti. Kasvatetaan fyysistä ja inhimillistä pääomaa. Parannetaan alueellista ja paikallista hallintotapaa. Rahoitusvakaus 7 vuodeksi

5 Koheesiopolitiikka kaudella 2000-2006
Tavoite Vahvistetaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja pienennetään alueiden välisiä eroja. Välineet Kolme tavoitetta ja neljä yhteisöaloitetta. 25 jäsenvaltion EU:ssa 49,5 prosenttia väestöstä elää tavoite 1 tai tavoite 2 –alueilla. Rahoitusresurssit Noin 233 miljardia euroa eli kolmannes EU:n kokonais-talousarviosta ja 0,45 prosenttia EU:n BKT:stä.

6 Alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite 17,2%
Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Lähentymistavoite ,5% sisältää syrjäisten alueiden erityisohjelman (264 miljardia euroa) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-25:n keskiarvosta Tilastovaikutus: 75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas 90% innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet infrastruktuuri inhimilliset voimavarat hallintovalmiudet kuljetus (TEN-verkot); kestävä kuljetus ympäristö uusiutuvat energianlähteet 67,34% = 177,8 miljardia euroa 8,38% = 22,14 miljardia 23,86% = 62,99 miljardia Koheesiopolitiikka kaudella kolme tavoitetta Talousarvio: 336,1 miljardia euroa (0,41% EU:n BKT:sta) Koheesiorahasto Alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoite ,2% (57,9 miljardia euroa) Alueohjelmat (EAKR) ja kansalliset ohjelmat (ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella mutta eivät lähestymistavoitteen piiriin Innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet Euroopan työllisyys- strategia 83,44% = 48,31 miljardia euroa 16,56% = 9,58 miljardia Yleisasetuksen ja rahoitusnäkymien 3-7 ja artikla Alueellisen yhteistyön tavoite 3,94% (13,2 miljardia euroa) Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet kulttuuri, koulutus 35,61% rajat ylittävä 12,12% ENI 47,73% valtioiden välinen yhteistyö 4,54% f. verkostot

7 Lähentymistavoitteen
Koheesiopolitiikka Jaettu tavoitteiden mukaan miljardeina euroina (yhteensä: 336,1 miljardia euroa) Ulkorajat: 1.6 Rajat ylittävä yhteistyö: 4,7 Valtioiden välinen yhteistyö: 6,3 Tavoite 1 –alueiden « Phasing-in » kaudella Verkostot: 0.6 Lähentymistavoitteen ulkopuoliset alueet Alueet, joiden BKT on alle 75% keskiarvosta Syrjäisten alueiden erityisohjelma: 1.1 Koheesiorahasto Lähentyminen Alueiden kilpailukyky ja työllisyys Euroopan alueellinen yhteistyö Yleisasetuksen 15-18 artikla ja rahoitusnäkymät Tilastovaikutuksen piiriin kuuluvat alueet

8 Uudistuksen pääperiaatteet
Keskittäminen: Strategisemmalla lähestymistavalla vahvistetaan unionin ensisijaisia tavoitteita maantieteellisesti – n. 80 prosenttia rahoituksesta kohdennetaan kehityksessä jälkeenjääneille alueille – sekä aihealueiden osalta – pääpaino on Lissabonin ja Göteborgin asialistoissa. Yksinkertaistaminen: Asetukset vähenevät, samoin tavoin tavoitteet ja rahastot. Ohjelmasuunnittelussa ei ole enää vyöhykejakoa. Rahastokohtaiset ohjelmat. Entistä joustavampi taloushallinto. Suhteellisuusperiaate valvonnassa, arvioinnissa ja seurannassa. Menojen tukikelpoisuuden määrittely. Hajauttaminen: Alueiden ja paikallisten toimijoiden osuuden korostaminen.

9 Keskittäminen: strategisempi lähestystapa
Neuvosto hyväksyy yleisen koheesiopolitiikan strategia-asiakirjan ja pyytää lausunnon Euroopan parlamentilta ennen uutta ohjelmakautta: siinä määritellään jäsenvaltioille ja alueille selkeät ensisijaiset tavoitteet. Selkeä yhteys koheesiopolitiikan sekä Lissabonin ja Göteborgin strategioiden välillä lisää johdonmukaisuutta talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin ja Euroopan työllisyysstrategiaan nähden. Komissio antaa EU:n toimielimille vuosittain kertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden kehitystä, ja neuvosto käsittelee sen. Yleisasetuksen 23-30 artikla

10 Maantieteellinen keskittyminen
Alueet, jotka jäävät 75 prosentin rajan alle tai lähelle sitä BKT/asukas, keskiarvo alle 75% 25 jäsenvaltion EU:ssa tilastovaikutus: alle 75%:n rajan 15 jäsenvaltionEU:ssa, mutta yli sen 25 jäsenvaltionEU:ssa “luonnollisesti" yli 75 % kasvun ansiosta muut alueet Suhdeluku EU-25 = 100 Yleisasetuksen 5 ja 6 artikla. Lähde: Eurostat

11 Rahoitusresurssit: keskitetään kehityksessä jälkeenjääneille alueille
Lähentymistavoite: 78,5 prosenttia (264 miljardia euroa) kokonaismäärärahoista kohdennetaan jäsenvaltioille ja alueille NUTS II –tasolla; ne myönnetään tukikelpoisen väestön, alueen ja jäsenvaltion vaurauden ja työttömyyden perusteella. Alueiden kilpailukyky ja työllisyys: 17,2 prosenttia (57,9 miljardia euroa) kokonaismäärärahoista kohdennetaan jäsenvaltioille ja alueille NUTS I tai II –tasolla; ne myönnetään tukikelpoisen väestön, alueen vaurauden, työttömyyden, työllisyysasteen, työttömien koulutustason ja asukastiheyden perusteella. Euroopan alueellinen yhteistyö: 3,94% (13,2 miljardia euroa) kokonaismäärärahoista myönnetään jäsenvaltioille, perusteena tukikelpoinen väestö. Yleisasetuksen 16-18 artikla.

12 Yksinkertaistaminen Yleisesti: kolme tavoitetta seitsemän sijaan, kolme rahastoa viiden sijaan, rahastokohtaiset ohjelmat, ei vyöhykejakoa lähentymistavoitetta lukuun ottamatta. Ohjelmasuunnittelu: kaksi vaihetta kolmen sijaan. Täydentävyys tarkistetaan ainoastaan lähentymistavoitteen yhteydessä. Rahoitushallinto ensisijaisten tavoitteiden mukaan lisää joustavuutta ohjelmien mukauttamiseksi. Menojen tukikelpoisuus määritellään kansallisten sääntöjen mukaan (muutamin poikkeuksin) Valvontajärjestelmä: suhteellinen, jos yhteisön rahoitusosuus on alle 33 prosenttia ja 250 miljoonaa euroa kokonaiskustannuksista. Yleisasetuksen 8-13 ja 73 artikla

13 Yleisasetuksen 12 artikla
Hajauttaminen Vahvempi rooli alueille: jaettu hallinnointi yhteisön, jäsenvaltion, alueen, kaupungin ja paikallisen tason kesken Kaikki alueet hyötyvät koheesiopolitiikasta Kaupunkikysymykset: delegointi kaupungin viranomaisille mahdollista Yleisasetuksen 12 artikla ja 58 artiklan 1 kohdan a alakohta

14 Tärkeimpien poliittisten periaatteiden ylläpitäminen (1)
Täydentävyys, johdonmukaisuus ja sääntöjenmukaisuus: rahoituksella täydennetään jäsenvaltion, alueen, paikallishallinnon ja yhteisön ensisijaisia tavoitteita, ja se on johdonmukainen strategisten puitteiden kanssa ja perustamissopimuksen mukainen. Monivuotinen ohjelmasuunnittelu varmistaa jatkuvuuden Kumppanuus: koskee politiikan strategisia ja toiminnallisia näkökohtia ja sisältää alue-, kapunki-, paikallis- ja muiden viranomaisten, taloudellisten ja sosiaalisten kumppaneiden, kansalaisyhteiskunnan sekä ympäristö- ja tasa-arvojärjestöjen panoksen. Yleisasetuksen 8, 9 ja 10 artikla

15 Tärkeimpien poliittisten periaatteiden ylläpitäminen (2)
Toissijaisuus ja suhteellisuus: rahoituksessa noudatetaan jäsenvaltion institutionaalista järjestelmää, ja hallinnointi suhteutetaan yhteisön rahoitusosuuteen valvonta-, arviointi- ja seurantavaiheissa. Jaettu hallinnointi: jäsenvaltiot ja komissio jakavat vastuun talousarvion valvonnasta. Täydentävyys: rakennerahastoilla ei saa korvata jäsenvaltion julkisia menoja (koskee lähestymistavoitetta). Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet: sovelletaan kaikissa rahaston hallinnointivaiheissa. Yleisasetuksen artikla Art Gen.Reg.

16 Rahoitusresurssit: palkitaan laatua ja joustavuutta
Laatu- ja suoritusvaraus: 3 prosenttia lähentymistavoitteen sekä alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen määrärahoista. Neuvosto päättää vuonna 2011 varauksen jakamisesta laatuperustein. Kansallinen varaus ennakoimattomia menoja varten: 1 prosentti lähestymistavoitteen ja 3 prosenttia alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen varoista osoitetaan odottamattoman taloudellisen ja sosiaalisen rakennemuutoksen tarpeisiin. Yleisasetuksen 20, 48, 49 artikla. Art. 35 and 36 Gen.Reg.

17 Strategiset suuntaviivat, ohjelmasuunnittelu ja seuranta
Koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat Komissio ehdottaa, neuvosto hyväksyy, Euroopan parlamentti antaa lausunnon. 1 Kansallinen strateginen viitekehys Jäsenvaltio ehdottaa kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Heijastaa unionin suuntaviivoja ja määrittelee kansallisen strategian ja ohjelmasuunnittelun. Lopullinen päätös komissiolla. 2 Toimenpideohjelmat Yksi ohjelma rahastoa sekä jäsenvaltiota tai aluetta kohti, kuvataan ensisijaisesti tavoitteet, hallinnointi ja rahoituslähteet. Jäsenvaltio tai alue ehdottaa, lopullinen päätös komissiolla. 3 Ohjelman hallinnointi ja hankkeiden valinta Jäsenvaltiot ja alueet hoitavat. Periaatteena “jaettu hallinnointi“ eli yhteisymmärryksessä komission kanssa. 4 5 Strategian seuranta ja vuotuinen keskustelu Kevään Eurooppa-neuvostossa, perustuu komission ja jäsenvaltioiden vuosikertomuksiin. Yleisasetuksen 23-29 artikla Art and 28 Gen.Reg.

18 Jaettu hallinnointi ja valvonta
Yleisesti: jäsenvaltioiden on perustettava tehokkaat menojen hallinnointi, todennus- ja valvontajärjestelmät. Toimenpideohjelmat: hallintoviranomainen panee ohjelman täytäntöön, varmennusviranomainen varmentaa menot ja valvontaviranomainen suorittaa tilintarkastukset kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Komissio: on edelleen vastuussa yleisen talousarvion toteutumisesta ja siihen liittyvistä omista tilintarkastuksista. Suhteellisuus: jos yhteisön rahoitusosuus on alle 33 prosenttia tai 250 miljoonaa euroa, kaikkia säännöksiä ei sovelleta. Yleisasetuksen 12, 57-59, 69-73 artikla Art and Gen.Reg.

19 Yhteisön tukiosuuksien määrittely
Tukiosuuden määrä vaihtelee taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten ongelmien mukaan, ja se lasketaan osuutena julkisen sektorin menoista: 85 prosenttia koheesiorahaston, syrjäisten alueiden ja Kreikan syrjäisten saarien yhteydessä 75 prosenttia lähentymisohjelmien yhteydessä (poikkeus: koheesiorahaston jäsenvaltioissa 80 prosenttia) 50 prosenttia alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevissa ohjelmissa 75 prosenttia Euroopan alueellista yhteistyötä koskevissa ohjelmissa +10% alueiden väliseen yhteistyöhön +5% (enintään yhteensä 60 prosenttia) alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeviin ohjelmiin luonnonhaitoista kärsivillä alueilla (saaret, vuoristot, tiheään asutut alueet ja alueet, jotka olivat ulkorajoja ennen ) Yleisasetuksen 51 ja 52 artikla

20 Lähentyminen ja alueiden kilpailukyky (1)
Euroopan aluekehitysrahaston (ERDF) tukea myönnetään seuraavasti: Lähentymistavoite: Tutkimus ja tekninen kehitys, innovaatiot ja yrittäjyys, tietoyhteiskunta, ympäristö, riskien ehkäisy, matkailu, liikenne. ja TEN-verkot, energiaverkot ja uusiutuvat energialähteet, koulutus- ja terveydenhuoltoinvestoinnit, suorat tuet pk-yrityksille. Alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva tavoite: Innovaatiot ja tietotalous (tutkimus ja tekninen kehitys, teknologian siirto, innovaatiot pk-yrityksissä) Ympäristö- ja riskien ehkäisytoimet (saastuneiden maa-alueiden ennallistaminen Natura 2000:n puitteissa, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen) Pääsy – kaupunkialueiden ulkopuolelta – yleistä taloudellista etua palveleviin liikenne- ja viestintäpalveluihin. EAKR-asetuksen 4 ja 5 artikla

21 Euroopan alueellinen yhteistyö
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea myönnetään seuraavasti: rajat ylittävä taloudellinen ja sosiaalinen toiminta: yrittäjyys ja pk-yritysten kehittäminen, matkailu ja kulttuuri, ympäristönsuojelua, paremmat liikenneyhteydet ja parempi pääsy tieto- ja viestintäverkkoihin ja –palveluihin sekä vesi- ja energiajärjestelmiin, erityisesti terveys- ja koulutusalojen sosiaaliset ja kulttuuriset infrastruktuurit. valtioiden välinen yhteistyö ja integroitu aluekehitys: vesi- ja rannikkoalueiden hoito, kulkuyhteydet, edistynyt viestintä- ja tietotekniikka, meriturvallisuus, riskien ehkäisy, tutkimus ja tekninen kehitys sekä teknisen kehityksen verkostot jne. alue- ja paikallisviranomaisten keskinäinen verkostuminen ja kokemusten vaihto: yhteistyöverkosto-ohjelmat, tutkimukset, tiedonkeruu, unionin alueella vallitsevien suuntausten tarkkailu ja kehityksen analysointi sekä yhteisön kehityssuuntauksien analysointi. EAKR-asetuksen 6 artikla Art. 5 ERDF Reg.

22 Pääpaino työllisyyteen
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea myönnetään seuraavasti: Lähentymistä ja alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva tavoite: Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuutta. Laajennetaan mahdollisuuksia työllistymiseen ja työmarkkinoihin osallistumiseen. Lujitetaan muita heikommassa asemassa olevien ihmisten sosiaalista osallisuutta ja torjutaan syrjintää. Pannaan alulle uudistuksia työllisyyden ja osallistumisen aloilla (sopimuksia, kumppanuuksia). Alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä koskeva tavoite: Laajennetaan ja tehostetaan investointia inhimilliseen pääomaan (koulutukseen, ammattikoulutukseen, jatkokoulutukseen). Vahvistetaan institutionaalisia valmiuksia sekä julkishallinnon ja muiden organisaatioiden tehokkuutta (tutkimukset, rakennerahastojen toimijoiden koulutus). ESR-asetuksen 3 artikla Art. 2 ESF Reg.

23 Yleisasetuksen 3 artikla
Pääpaino liikenteen ja ympäristön infrastruktuureihin: Koheesiorahasto Monivuotinen ohjelmasuunnittelu: Koheesiorahaston ohjelmasuunnittelu tapahtuu nyt yhdessä EAKR:n kanssa liikenteen ja ympäristöalan toimenpideohjelmissa. Yhteisrahoitettavat hankkeet: Euroopan laajuiset liikenneverkot, ympäristön ja kestävän kehityksen alan ensisijaiset hankkeet, joissa suositaan raide- ja meriliikennettä, monimuotokuljetuksia ja kestävän kaupunpiliikenteen yhteyksiä, sekä energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet. Ehdollinen tuki: tuki on riippuvainen jäsenvaltion julkistalouden vajeen hallinnasta. Yleisasetuksen 3 artikla ja koheesiorahasto- asetuksen 5 artikla Art CF Reg.

24 Eurooppalainen rajaseutuyhteistyö (ERY)
Taustaa: vaikeudet hallinnoitaessa rajat ylittäviä, valtioiden ja alueiden välisiä ohjelmia ja hankkeita, syynä jäsenvaltioiden erilaiset säädöspuitteet, lait ja menettelyt. Lähestymistapa: perustetaan viranomainen, joka on oikeushenkilö, jäsenvaltion ja/tai alueiden välisen vapaaehtoisen “sopimuksen“ perusteella hoitamaan rajat ylittäviä, valtioiden ja alueiden välisiä hankkeita ja ohjelmia EY:n perustamissopimuksen 159 artiklan 3 kohdan nojalla. Rahoitusvastuuta yhteisön varoista ei voi siirtää ERY:lle. ERY-asetuksen 1, 2 ja 3 artikla

25 Seuraavat vaiheet Vuoden 2005 loppu: neuvoston ja Euroopan parlamentin päätökset. Vuoden 2006 alku: neuvosto hyväksyy koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat. 2006: ohjelmien valmistelu kaudelle 1. tammikuuta 2007: täytäntöönpano alkaa.