Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007–2013

Esitys aiheesta: "Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007–2013"— Esityksen transkriptio:

1 Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007–2013
Katsaus EU:n koheesiopolitiikan tulevan ohjelmakauden 2007– valmistelutilanteeseen ja sen keskeisten prosessien etenemiseen

2 EU-asioiden käsittely

3

4 EU:n koheesiopolitiikan uudistuksen vaiheet
EU:n rahoituskehykset 1 EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskevat asetusehdotukset Yleisasetusehdotus ja rahastokohtaiset asetusehdotukset 2 Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 3 EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen strategia ja rahastokohtaiset toimenpideohjelmat 4

5 Koheesiopolitiikka 2007-2013 Suomen tavoitteita (1):
Suomi pitää kynnyskysymyksenä sitä, että sen pohjoiset ja itäiset erittäin harvaan asutut alueet saadaan korkeimman aluetuen piiriin myös jatkossa. Tehokkaan alue- ja rakennepolitiikan toimeenpano koko unionin alueella edellyttää riittävää rahoituksen tasoa kaikissa kolmessa tavoitteessa. Suomi pitää hyvin tärkeänä, että alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen rahoitustaso säilyy riittävänä. Euroopan kilpailukyky voi saavuttaa riittävän tason vain, jos kaikki Euroopan alueet pääsevät mukaan kilpailukykyä tukevan politiikan piiriin.

6 Suomen tavoitteita (2):
Suomi painottaa rajat ylittävää yhteistyötä uusilla ja vanhoilla sisärajoilla. Suomi tukee rakennerahastojen hallinnointimallin käyttöä ulkorajayhteistyössä. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen keinovalikoiman tulee olla monipuolinen. Rakennerahastojen osarahoitusta tulee voida käyttää alueellisten investointitukien vastinrahoituksena Suomi pitää tärkeänä, että alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteessa voidaan kehittää monipuolisesti osaamista ja innovaatioita

7 Luxemburgin 17.6. esitys rahoituskehykseksi 2007-2013
Esitys koheesiopolitiikan osuudeksi, Suomen tavoite 320 mrd. €

8 Konvergenssitavoite 254,781 mrd. € (82,30 %)
EU:n koheesiopolitiikka kaudella Luxemburgin esitys Rahoituskehys 309,594 mrd. € Ohjelmat ja välineet Rahoitus- kelpoisuus Ensisijaiset tavoitteet Määrärahat Konvergenssitavoite 254,781 mrd. € (82,30 %) Alueelliset ja kansalliset ohjelmat EAKR ESR Alueet, joiden BKT/asukas 75% EU-25:n keskiarvosta Phasing out: 75% EU-15:n ja >75% EU-25:n keskiarvosta Jäsenvaltiot, joiden BKTL/asukas 90% innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet infrastruktuuri inhimilliset voimavarat hallintovalmiudet kuljetus (TEN-verkot); kestävä kuljetus ympäristö uusiutuvat energianlähteet 70,34 % 4,79% 24,87 % Koheesiorahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite 47,313 mrd. € (15,28 %) Alueohjelmat ja/tai kansalliset ohjelmat (EAKR ja ESR) Jäsenvaltiot ehdottavat alueluettelon (NUTS1 tai NUTS2) "Phasing-in" Alueet, jotka kuuluvat tavoitteeseen 1 kaudella , mutta eivät konvergenssitavoitteen piiriin Innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet Euroopan työllisyys- strategia 79,51 % 20,49 % Alueellisen yhteistyön tavoite 7,5 mrd. € (2,42 %) Rajat ylittävät ja valtioiden väliset ohjelmat ja verkostot (EAKR) Rajaseutujen ja rajat ylittävien suur- alueiden välinen yhteistyö innovaatio ympäristö/ riskien ehkäisy kulkuyhteydet kulttuuri, koulutus

9 BKT/asukas, keskiarvo Koheesiopolitiikan maantieteellinen kohdentuminen tilastojen perusteella Huhtikuu BKT

10

11 Luxemburgin 17.6.2005 esityksen vaikutus Suomelle
Koko Suomi alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen piiriin Itä-Suomelle erityiskohtelu - Phasing in -alue phasing out -kohtelulla, mutta ei Suomen tavoittelemassa muodossa Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS II –alueille lisärahoitus 35 €/as./vuosi Eurooppalainen alueiden välinen yhteistyötavoite Alue- ja rakennepolitiikan rahoitus olisi laskenut kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna noin 24 %

12 Alueellisen yhteistyön tavoite
Luxemburgin esitys Rahoitusosuus 2,42 % koheesiorahoituksesta eli 7,5 mrd. euroa Komissio esitti 3,94 % eli 13,2 mrd. euroa Suomen osuus n. 110 milj. euroa Osuudet: Rajat ylittävä yhteistyö 77 %, Valtioiden välinen yhteistyö 19 %, Alueiden välinen yhteistyö 4 %

13 Rahoituskehysten 2007-2013 aikataulusta
Heinäkuu-syyskuu 2005: UK kävi bilateraalineuvotteluja Komission puheenjohtaja Barroson esitteli muistion rahoituskehyksiin liittyen Lokakuun epävirallisessa päämiestapaamisessa rahoituskehyksistä ei varsinaista keskustelua Pj:n Issues paper EU:n menorakenne Budjetin modernisointi Omat varat YAUN ja 21.11 Coreper käsittelyt Ylimääräinen ministerikonklaavi Eurooppa-neuvosto * * * Itävallan puheenjohtajuuskausi alkaa

14 Koheesiopoliittisten asetusehdotusten käsittely
UK:n välitysehdotusten käsittely - Neuvoston alainen rakennetoimien työryhmä, SAWP Lokakuussa käsittelyssä EAKR, ESR, ERY, Koheesiorahasto, yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat Marraskuussa yleisasetusehdotusta viimeistellään Rahoitusta koskevat asiat siirretty käsiteltäviksi rahoituskehysneuvottelujen yhteyteen UK:n tavoite on saada asetusehdotukset teknisesti valmiiksi odottamaan rahoituspäätöstä

15 Päätösmenettely EU-tasolla
Yleisasetus ja koheesiorahastoasetus: Neuvoston yksimielinen päätös Aluekehitysrahastoa, sosiaalirahastoa ja eurooppalaista rajaseutuyhteis-työyhtymää koskevat päätökset tehdään yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa

16 Yhteisön koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat (CSG)
Suuntaviivat määrittelevät yhteisön tavoitteet koheesiopolitiikassa vahvistaen synergiaa Lissabonin strategian kanssa Suuntaviivat koskevat vain niitä kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä ja investointeja, joita rahoitetaan rakenne- tai koheesiorahastosta. Suuntaviivoja tulee lukea asetusten rinnalla. Asetukset määrittelevät rahastosta maksettavan osuuden tarkoituksen ja laajuuden, kun taas suuntaviivat pyrkivät identifioimaan osa-alueet, joissa koheesiopolitiikalla voidaan kaikkein tehokkaimmin vaikuttaa yhteisön prioriteettien toteutumiseen. Suuntaviivojen tavoitteena on asetuksia tarkemmin kuvata toimia ja painopisteitä, joihin jäsenvaltioiden tulisi rakennerahastojen tukemissa toimissaan keskittyä.

17 Prioriteetit (CSG) 1. Jäsenmaiden, alueiden ja kaupunkien vetovoimaisuuden edistäminen parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla riittävän laadukas palvelutaso sekä suojelemalla ympäristöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. 2. Innovaatiotoiminnan, yrittäjyyden ja tietoyhteiskunnan edistäminen tutkimuksen ja innovaatioiden kautta mukaan lukien uudet informaatio- ja kommunikaatioteknologiat. 3. Useampien ja parempien työpaikkojen luominen houkuttelemalla lisää ihmisiä työelämään tai yrittäjiksi, kehittämällä työntekijöiden ja yritysten sopeutuvuutta sekä lisäämällä investointeja henkiseen pääomaan. LISÄTIETOA KOMISSION SIVUILTA INTERNETISTÄ

18 EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallisen strategian valmistelu
EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen strategiaryhmä Osallistuu yhteisön koheesiostrategian valmisteluun Tekee ehdotuksen Suomen alue- ja rakennepolitiikan kansalliseksi strategiaksi Tekee ehdotuksen ohjelmakauden alue- ja rakennepolitiikan hallinnointi- ja seurantamalliksi Alustava ehdotus kansalliseksi strategiaksi valmiina vuoden 2005 loppuun mennessä

19 Rakennerahastokausi 2007-2013 www. intermin. fi
Rakennerahastokausi => Alueiden kehittäminen => EU-ohjelmatyö => Ohjelmakausi Euroopan komissio julkaisi kolmannen koheesioraportin 18 helmikuuta 24 Se sisälsi esityksen unionin alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuudesta, eriarvoisuuden vähentämisestä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion edistämisestä. Heinäkuun 14 päivä komissio antoi neuvostolle uudistusta koskevat asetusehdotukset sekä julkaisi rahoitustiedonannon vuosille 2007 –2013. Yleisasetus: yleiset säännöt: politiikan sisältö, varojen jako ja hallinnointimenettelyt.