OSTAREISTAKO ASUKASAREENAT? KVALITATIIVINEN ASUKASTILATUTKIMUS 15.4.2010 Kati Myrén Tutkimuspäällikkö, YTL.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suuri sosiaalinen innovaatio
Advertisements

AVARTTI – NUORET SEN TEKEVÄT THE INTERNATIONAL AWARD FOR YOUNG PEOPLE
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Työhönvalmennuksella työelämään
Nuorten liikuttamista vuodesta 2003 Jorma Fisk
Katja Mikkonen Kari Niklander
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
VESIKANSAFOORUMI YHTEISÖPROJEKTI LÄHIPALVELUALUEELLA.
Monikulttuurinen nuorisotyö Porvoon kaupunki Nuorisopalvelut
Ronnie Djupsund Miten käy monialaisilta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoilta rock’n roll.
Inno- opettajat ja pääkaupunkiseudun teknologiapolku
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Sosiaali- ja terveysala Satakunta University of Applied Sciences | Faculty of Social Services and Health Care Satakunnan.
Joulututkimus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten jouluun liittämiä ajatuksia Stressiä aiheuttavat tekijät Lahja toiveet ja ajatellut joululahjat.
Tietoa ja neuvontaa kohtaamispaikoista Helena Liimatainen Sirpa Sulku.
MTK-VIRRAT RY. Yhdistys •Perustettu 1917 •Jäsenet; virtolaiset maatalous- ja metsätalous- sekä maaseutuyrittäjät 485 henkilöä •Yhdistyksen tarkoitus,
Seurakunnan rooli maaseudun kehitystyössä Voimistuvat kylät-seminaari Seinäjoki Markku Ylinen Johtava kappalainen P eräseinäjoen kappeliseurakunta.
Joensuun kylien foorumi Teematyöskentely Joensuun kaupungin asukastoimintastrategia, miten voin vaikuttaa ja osallistua - Aktiivinen vuorovaikutus.
Nuorten Palvelu ry Archipelago-hankkeen esittely Nuoret nuorten tukena.
Meri Heinonen Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous
Työseminaari: erittäin vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat Hotelli Holiday Inn, Messukeskus
1 Päivi Moilanen Kulttuurienväliset toimijat Pohjois-Pohjanmaalla Oulu Hankkeilla räätälöityä toimintaa kuntiin.
Elämänkulku- lapsi ja nuori keskiössä
Tiedonkerääminen Tietoa kerätty (ei kattavasti):  olemassa olevista hankkeista ja ideoista  kirjallisuudesta  tutkimuksista  sekalaista:
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka: uudet yhteistyömallit.
Museoiden ja koulujen välinen yhteistyö Kymenlaakson museon koulutuspäivä Merikeskus Vellamo Marja Salmijärvi.
Sosiaalialan asiantuntijapäivät Vanha Satama
BPW Finland BPW ja samapalkkaisuus Samapalkkaseminaari, Leena Roivas BPW Finland Puheenjohtaja
Harrasteliikuntatuote Poweraction Nuorten liikuttamista vuodesta 2003 Liikuntapalvelukeskus Blomberginaukio 4, Turku Lasten ja nuorten.
Ruuti - nuorten vaikuttaminen Helsingissä. Ruuti-toiminnan päämäärä Jokaisella nuorella on vähintään yksi myönteinen kokemus vaikuttamisesta.
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Eviva-hanke Vertaistukea ja voimaa ryhmätoiminnoilla päivät Sanna Forsell Ikääntyvien ja iäkkäiden Hankekoordinaattori, Eviva-hanke Turun kaupunki,
LOIMAAN ASUKASMARKKINOINTI
Kansallisen käyttäjäkyselyn tuloksista yleisissä kirjastoissa Kirjastotoimen johtaja Pirkko Lindberg Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Viestintäsuunnitelma
Nuorisopalveluiden tavoitetila
Vertaisohjaajatoiminta - itsearviointi ja auditointi 3/29/2015Tommi Ripatti / Nuorisoasiainkeskus.
Ostareistako asukasareenat –seminaari
Uudistuva kylä kaupungissa –hanke Uudistuva kylä kaupungissa –hankkeessa etsitään uusia ja konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Sosiaalinen media ja sulautuvat ympäristöt Terhi-Maija Itkonen-Isakov - Miksi media sosiaalistuu ja miksi oppiminen sulautuu?
Esteettömyys päiväkodeissa koulutuspäivä
 Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa  Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä,
Verkko ja sosiaalinen media asiakastyössä
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
GÖTEBORGIN KAUPUNGIN NUORISOTILA (YLI 16 NUORILLE) Kaksi nuorisokäyttöön remontoitua koulurakennusta (yht. n m²) 3-4 nuoriso-ohjaajaa kaupunki ei.
Selvitys vammaisten opiskelijoiden koulutuspoluista Anna Niemelä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
Katri Arnivaara Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala Hankekoordinaattori 1.
MYNÄlife -asukashankintahanke Mynämäessä
Punaisen Ristin kummiluokkatoiminta
Jäsenhankinta lapset ja nuoret TYÖPAJA
Kokoomus Heinola Kuntavaaliohjelma
Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat
Huoltajien, henkilöstön ja yhteistyökumppanien ajatuksia yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa Luottamus huoltajien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä on.
Kohtaamisia pelimaailmassa
Music Against Drugs -päihdekasvatuskokonaisuuden kehittäminen
HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALA Kaupunginvaltuusto
Järjestöjen ja yritysten yhteistyöfoorumi -selvityshankkeen tuloksia Kari Kurkela, Ari Inkinen.
Tapahtuman järjestämisen työpaja Combo -hanke MORO!
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Uusi asukasvaikuttamisen toimintamalli Vantaalla
Nokian kaupungin liikuntapalvelut
Perhekeskus kevätseminaari 23. 5
Aikuissosiaalityön nuorten palvelut
Kestävän kehityksen projektit Espoossa
TAKKUINEN ARKI? KIUKKUA ILMASSA? Nopea perheohjaus Maksutonta ohjausta
Kuntoutussäätiön alueverkostotyö Malminkartanon alueella
Omavalvonta -työpaja THL:ssa
Perhekeskustoiminnan työpaja
Esityksen transkriptio:

OSTAREISTAKO ASUKASAREENAT? KVALITATIIVINEN ASUKASTILATUTKIMUS Kati Myrén Tutkimuspäällikkö, YTL

Johdanto Kvalitatiivinen selvitys kaikille avoimista yhteisistä tiloista. Tutkimuksen aineisto on kerätty syvähaastatteluin ja ryhmäkeskusteluin seuraavasti: 8 syvähaastattelua (noin 1 tunti per haastattelu) 2 ryhmäkeskustelua (noin 2 tuntia per ryhmä, yhteensä 13 osallistujaa)  Kokonaisvastaajamäärä 21 Tutkimuksen kohderyhmä oli seuraava: Syvähaastatteluihin osallistui 8 asiantuntijaa, jotka joko vastaavat yhdestä tai useammasta asukastilasta tai ovat muuten ns. asiantuntijaroolissa liittyen kaikille avoimiin yhteisiin tiloihin. Ryhmäkeskusteluihin osallistui asukastilojen ja asukasyhdistysten edustajia sekä kaupunkien tilavastaavia ja järjestötiloista ja niiden toiminnasta vastaavia henkilöitä. Syvähaastattelut toteutettiin – välisenä aikana. Ryhmäkeskustelut pidettiin Helsingissä Ryhmäkeskustelut ja osan haastatteluista veti tutkimuspäällikkö Kati Myrén. Yksilöhaastatteluja teki myös Katriina Pasanen. | |2Kati Myrén, t-5799

Johdanto Tutkimuksessa käsiteltävät aihealueet olivat: Mielikuvat ja näkemykset kaikille avoimista yhteisistä tiloista (asukastiloista) Asukastilojen ulkoiset puitteet Asukastilojen sisältöön liittyvät teemat Kehitysehdotukset ja tulevaisuudennäkymät | |3Kati Myrén, t-5799

Mielikuvat kaikille avoimista yhteisistä tiloista - Spontaanit ajatukset Kaikkia kaupunkilaisia palvelevia – ”vauvasta vaariin”, kaikenikäisille Usein kaupungin hallinnoimia ja/tai ylläpitämiä Helposti lähestyttäviä, avoimia, matalan kynnyksen paikkoja Paikallisia Maksuttomia Kukin voi saapua vapaasti omalla ajallaan Mahdollisuus verkostoitumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen Tapaamis-, opiskelu- ja harrastustiloja Toiminnallisia kohtaamispaikkoja, joissa on toimintaa laidasta laitaan. Toiminnan järjestäjinä yleensä seurat ja järjestöt, jotka vuokraavat tiloja toimintaansa.  Käsite ’kaikille avoimet yhteiset tilat’ on laaja sisältäen monenlaisia ja toiminnaltaan monipuolisia tiloja.  Tiivistäen: maksuttomia kohtaamis- ja harrastuspaikkoja kaikille asukkaille. | |4Kati Myrén, t-5799

Mielikuvat kaikille avoimista yhteisistä tiloista – ominaisuudet Palvelee kaikkia kaupunkilaisia Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toiminnallisuuteen Positiiviset kohtaamiset Mielekäs tekeminen Myönteinen ympäristö Paikallisuus ja tilan läheisyys Saavutettavuuden helppous Paikallisidentiteetin luominen ja ylläpitäminen Maksuttomuus Esimerkkeinä kirjastot, nuorisotilat, koulut, päiväkodit, asukaspuistot, taloyhtiöiden asukastilat ja museot | |5Kati Myrén, t-5799

Asukastilojen ulkoiset puitteet - nykyiset olosuhteet ja haasteet Sijainti, paikallisuus Tilojen sijainti ja kulkuyhteydet tuovat haasteita, kun kaupunkirakenne on hajanainen (Espoo)  tilan läheisyys usein tärkeää Korostuu erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten kohdalla Merkitys paikallisidentiteetille Käyttöaste Olemassa olevia tiloja voisi käyttää aktiivisemmin ja monipuolisemmin  haasteena resurssit ja organisointi (esim. sähköinen ”tilapörssi”, sähköinen laskunmaksu) Toiminnan tulee olla tilaa kunnioittavaa Viihtyisyys, kunto ja kunnossapito Tilojen tulee olla viihtyisiä, muunneltavissa olevia ja turvallisia Perusasiat toimivat ja ovat kunnossa  esim. ei homeongelmaa, lämmin, kunnostettu, kommunikointi eri osapuolten välillä toimii (”talohenkilökunta, käyttäjät, siivous, huolto jne.) Esteetön kulku tärkeää Kestävä kehitys Merkitys kasvaa koko ajan  perusasiat kunnossa, mutta moni haluaisi tehdä enemmän  haasteet: aika- ja resurssipula Järjestöjen rooli ja tiivis yhteistyö tiloja vuokraavien tahojen kanssa merkityksellistä | |6Kati Myrén, t-5799

Asukastilojen ulkoiset puitteet - asukastilojen toiminta ja asiakkaat Kohderyhmät Kaikki Kohdennettu, esim. nuoret Toiminta: vapaata oleilua vs. Kirjastot Olohuoneet järjestettyä toimintaa Toimijoina yleensä seurat ja järjestöt  Toiminta vaikuttaisi yleisemmin olevan järjestettyä  Kohdennettuun ja/tai järjestettyyn toimintaan voidaan tulla kauempaakin  Paikallisuus korostuu erityisesti vapaassa toiminnassa Tempaukset, avointen ovien tapahtumat, teemalliset yleisötapahtumat Tavoitteena markkinoida toimintaa ja edistää järjestävälle taholle tärkeitä asioita sekä saada mukaan uusia aktiiveja Oma ryhmä: taloyhtiöiden hallinnoimat asukastilat Tarkoitettu yleensä taloyhtiössä asuville asukkaille | |7Kati Myrén, t-5799

Tulevaisuuden kuva - haasteita ja kehitysehdotuksia Haasteet Tilojen aktiivinen käyttö Turvallisuus Resurssit Yhteiset pelisäännöt Yhteistyö yli rajojen Markkinointi ja tiedottaminen Tiheän verkoston säilyttäminen Paitsioon jäävien ryhmien huomioiminen Kysynnän ja tarjonnan yhteen saattaminen Avoimuus | |8Kati Myrén, t-5799

Lopuksi  Kaikille avoimista tiloista puhuttaessa ja niiden toimintaa ja vetovoimaa pohtiessa tulee miettiä kokonaisuutta. Tilan houkuttelevuus koostuu mm. sijainnista, aktiviteeteista ja viihtyisyydestä, mutta myös ilmapiiristä. Kaikille avoimeen tilaan pitää olla mukava ja helppo mennä – jokainen haluaa tuntea itsensä tervetulleeksi.  Kaikille yhteisten tilojen toiminta on tärkeää; toiminnan avulla voidaan luoda sosiaalisia verkostoja ja kokea yhteenkuuluvuudentunnetta sekä pystytään ilmaisemaan ja toteuttamaan itseä positiivisessa ja kannustavassa ympäristössä. Kaikille yhteisten tilojen tärkeänä tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä ja edistää sosiaalista pääomaa. Tästä syystä haastateltavien yhteinen vetoomus oli, että toimintaedellytykset ja tilat on turvattava. | |9Kati Myrén, t-5799