PERHETERAPIAN HISTORIAA ja PERUSKÄSITTEITÄ Jukka Harmainen Seinäjoen peve-koulutus 11.09.2011 PERHETERAPIA AALTONEN (89) ”Ammatillinen ja tietoinen pyrkimys sekä psykoterapian menetelmä, jonka avulla tutkitaan, ymmärretään ja hoidetaan perheen sisäisen vuorovaikutuksen kokonaisuudessa tai myös yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä”
Historiaa ja peruskäsitteitä 2. PERHEKESKEINEN PSYKIATRINEN HOITO HAARAKANGAS (98) ”Hoitoa, jossa hoitoprosessin aktiivisina osallistujina potilaan ja hoitavan työryhmän lisäksi on potilaan omaisia ja jossa psykiatrisia ongelmia tarkastellaan perheen vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta”
Historiaa ja peruskäsitteitä 3. VERKOSTONÄKÖKULMA Asiakkaiden/potilaiden elämään liittyy usein olennaisesti hänen omaa sosiaalista verkostoaan ja viranomaisverkostoa, joka huomioitava työskentelyssä. Usein mahdollistaa monipuolisemman kuvan saamisen tutkittavien ilmiöiden luonteesta, tarjoaa mahdollisuuden tuen tarjoamiseen monen tahon yhteistyönä ja hoitopalveluille tilaisuuden ”vetäytyvään työskentelystrategiaan”
Perheterapian kehitysvaiheita: 50-LUKU: SCH-TUTKIMUS: SCH YHTEYS VUOROVAIKUTUSHÄIRIÖÖN PERHEESSÄ (BOWEN, ALANEN, WYNNE YM) CONJOINT FAMILY THERAPY/SATIR BATESON: ITSEOHJAUTUVUUS, KEHÄMÄINEN KAUSALITEETTI PERHEHOMEOSTAASIN KÄSITE
60-70-luku; koulukuntien kehittyminen STRUKTURAALINEN pt (S.Minuchin) STRATEGINEN (J. Haley) PSYKODYNAAMINEN (N. Ackerman) ONGELMANRATKAISUKESKEISET LYHYTTERAPIAT (MRI) VUOROVAIKUTUSKAAVOIHIN JA PERHERAKENTEISIIN KOHDISTUVAT INTERVENTIOT NS. ENSIMMÄINEN KYBERNETIIKKA, FUNKTIONALISTISET TEORIAT
80-LUKU; MILANOLAINEN SYSTEEMIS-STRATEGINEN PT USKOMUSJÄRJESTELMIIN KOHDISTUVAT INTERVENTIOT POST-MILANOLAISUUS RATKAISU-JA VOIMAVARASUUNTAUTUNUT TYÖ NS. TOINEN KYBERNETIIKKA: KOEVOLUUTION KÄSITE (yhteiskehitys) STRUKTURAALINEN DETERNIMISMI: TERAPEUTTI VOI VAIKUTTAA VAIN OMAAN TOIMINTAANSA. KONSTRUKTIVISMI: TERAPEUTIN ORIENTAATION MERKITYS SILLE MITÄ NÄKEE
90-LUKU; SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI: SOS. TODELLISUUS ON OLEMASSA, MUTTA VOIMME YMMÄRTÄÄ SITÄ VAIN KIELEN VÄLITYKSELLÄ. KIELI SYNNYTETÄÄN, SAA MERKITYKSENSÄ SIINÄ KONTEKSTISSA MISSÄ SITÄ KÄYTETÄÄN.
90-2000-luku;lähestymistapoja GALVESTON INSTITUUTTI: ONGELMA LUO SYSTEEMIN KIELESSÄ, ONGELMAA SYNNYTTÄVÄT JA ONGELMAA LIUOTTAVAT KIELELLISET SYSTEEMIT. EI TIETÄMISEN ASENNE. WHITE & EPSTON: KERTOMUKSELLISUUS, ONGELMAN KYLLÄSTÄMÄT JA KOMPETENNSSIKERTOMUKSET. NARRATIIVISUUS. TOM ANDERSEN: REFLEKTIIVINEN TIIMI – REFLEKTIIVISET TYÖTAVAT. KIELI ON INFORMATIIVISTA MUTTA ENNEN KAIKKEA FORMATIIVISTA (MUOTOA LUOVAA). IRTAUTUMINEN SYSTEEMISESTÄ (FUNKTIONAALISESTA) PARADIGMASTA
MITÄ TERAPEUTTINEN TOIMINTA ON? (Tom Andersen) PUHUMME MAHDOLLISISTA TAVOISTA PUHUA MUODOS- ERILAISILLA TAVOILLA (VAIHTOEH- TAAKSEMME TOISESTI) KERTOMUK- MUITA, VAIHTOEHTOISIA KERTOMUKSIA SEN TAPAHTU- MASTA
JARL WAHLSTRÖM TERAPIA EI OLE ENÄÄ PERINTEISESSÄ MIELESSÄ IHMISTEN MUUTTAMISTA VAAN PYRKIMYSTÄ LUODA SELLAINEN KONTEKSTI, JOSSA IHMISET VOIVAT TARKEMMIN TUODA ESILLE MITÄ HE OVAT JA MITÄ HE TEKEVÄT (Wahlström1992) HOITO, TERAPIA ON ERÄÄNLAISTA VÄLIAINETTA, JOSSA VOI MAHDOLLISTUA UUDENLAINEN KESKUSTELU ITSESTÄ JA SUHTEESTA ULKOMAAILMAAN.
TERAPEUTIN TEHTÄVÄNÄ DISKURSSISENSITIIVISYYS MISTÄ PUHUTAAN? MITEN PUHUTAAN SIITÄ MISTÄ PUHUTAAN? MITÄ SEURAA TÄSTÄ PUHETAVASTA? MITEN VOITAISIIN PUHUA TOISIN JA MITÄ SEURAISI TÄSTÄ VAIHTOEHTOISESTA PUHETAVASTA?