Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

HOITOSUHDEKONSULTAA- TIO PERHETERAPIAN TYÖNOHJAUKSEN MUOTONA

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "HOITOSUHDEKONSULTAA- TIO PERHETERAPIAN TYÖNOHJAUKSEN MUOTONA"— Esityksen transkriptio:

1 HOITOSUHDEKONSULTAA- TIO PERHETERAPIAN TYÖNOHJAUKSEN MUOTONA
Workshop Oulun perheterapiakongressissa la klo KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

2 A: MENETELMÄ 1.) Työnohjaaja, ohjattava(t) ja asiakas(systeemi) samassa huoneessa (2x45min) 2.) Työnohjaaja esittelee itsensä ja työtavan(5min) 3.) Työnohjaaja haastattelee työntekijää (5-15min) 4.) Työnohjaaja haastattelee asiakasta (30-50min) 5.) Työnohjaaja keskustelee työntekijän kanssa tai jos käytössä muuta työryhmää niin haastattelee sitä tai kuunnellaan työryhmän reflektointia (10-15min) 6.) Asiakkaan kommentit ja istunnon lopetus (5min) KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

3 ENNEN ISTUNTOA Ohjattavan (työryhmän) kanssa käydään läpi vaihtoehtoisia työtapoja: case-työnohjaus suora työnohjaus (useita variaatioita) reflektiivisen tiimin käyttö videoreflektointi hoitosuhdekonsultaatio OHJATTAVA(t) VALITSEE TYÖTAVAN JA NEUVOTTELEE ASIAKKAAN KANSSA, INFORMOI TYÖTAVASTA TT TEKEE ASIAKASSYSTEEMISTÄ FLÄPIN (perhekuva) K KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

4 ALOITUS Kuka kukin on? Onko tuttu vai uusi tilanne asiakkaalle? Erityisesti lasten huomiointi, jos paikalla Istunnon kulun ja työtavan kertaaminen. Istunnon tavoitteet: tilannearvio, missä mennään? turvata se, että kaikki tulisivat kuulluksi ja asiat mietityksi mahd. monesta näkökulmasta. jatkotyöskentelyn ideointi KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

5 Työntekijän haastattelu
Yhteistyön historian tiivis kuvaus Miten asiakkaan erityiset voimavarat ja ongelmat kuvautuneet työntekijälle? Mitkä työntekijän mielestä keskeisiä teemoja? Mitkä työntekijän tavoitteita, mitä/ketä haluaisi muuttaa ja mitä siitä seurannut? Miten ymmärtänyt asiakkaan tavoitteet, odotukset työntekijää kohtaan? Mitä muuta olet huomannut pohtivasi tästä työskentelystä? KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

6 ASIAKKAAN HAASTATTELU
Mitä ajatuksia/tunteita tt kertomus herätti, (”karahtiko jokin korvaan vai tuntuiko että oli hyvin kuultu ja ymmärretty”)? Jos lapsia, nuoria, useimmiten aloitan heistä. Mitkä asiakkaalle ajankohtaisia kysymyksiä juuri nyt? Mitkä asiakkaan tavoitteita? Mistä voisi tietää, että on etenemässä oikeaan suuntaan? Mitä odottaa työskentelyltä, tt:ltä, mikä osuus muutoksesta? Haastattelu etenee vapaamuotoisesti, ”maaston mukaan”. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

7 TYÖRYHMÄN KESKUSTELU/HAASTATTELU
Jos muut tt tottuneet toimimaan refl.tiiminä, pyydän heitä keskustelemaan keskenenään. Jos työtapa uusi tai vain yksi (tai kaksi) ”reflektoivan” tr jäsentä, usein haastattelen heitä Estettävä usein etteivät aloita asiakkaan haastattelua uudelleen Jos vain tt ja asiakas, haastattelen vielä lyhyesti työntekijää ennen lopetusta. Tilanteen mukaan työryhmä voi osallistua 1-2 kertaa istunnon aikana. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

8 LOPETUS Asiakkaan kommentit; Asiat & tunteet
Tuntuiko että käydyssä keskustelussa asiakas oli tullut kuulluksi ja ymmärretyksi vai hautautuiko tämän keskustelun alle jokin asiakkaalle olennainen, tärkeä kysymys, teema? Oliko istunto asiakkaalle hyödyllinen? Mistä ehkä seuraavalla kerralla haluaisi jatkaa? Asiakkaiden poistuttua olisi hyvä jos työntekijällä olisi mahdollisuus vielä lyhyesti keskustella omista ajatuksistaan ohjaajan/työryhmän kanssa. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

9 B: HOITOSUHDEKONSULTAATIO ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA HYÖTYJÄ HAASTEITA
ASIAKAS voi kuulla miten työntekijä hänen (heidän) asiansa on kuullut ja miten työntekijä kertomuksellistaa heidän tarinaansa ASIAKKAAN positio istunnossa erilainen; 1.Tasavertaisempi asema suhteessa työntekijään kun molempia haastatellaan, 2.Aktiivisen puhumisen ja kuuntelun positiot vaihtelevat istunnon kuluessa Mahdollisuus synnyttää uusia itseä koskevia merkityksiä oman tilanteen peilautuessa moneen kertaan (tt, to, refl.ryhmä) Mahdollisuus oman toimijuuden hahmottamiseen (voimaantuminen) ASIAKAS voi olla pelästynyt tai varautunut, jos tilanteen valmistelu ollut puutteellinen. Jos sos. jännittäminen asiakkaalle suuri ongelmaongelma, hoitosuhdekonsultaatio voi estyä tai ei pysty keskittymään siihen Pienten lasten läsnäollessa tilannetta rakennettava heidän ehdoillaan, saattaa hajottaa kokonaisuuden hahmottamista, keskittymistä. Aina ei synny hedelmällistä keskustelua ja uusia näkökulmia, tuottaa pettymystä; voi olla epäonnistumista tai tilanteen realisoitumista KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

10 OHJATTAVAN NÄKÖKULMA HYÖTYJÄ HAASTEITA
Kertoessaan asiakassuhteesta to:lle voi tulla selvemmin tietoiseksi omista käsityksistään ja merkityksenannoistaan ja omasta agendastaan. Alkuhaastattelun jälkeen mahdollista istua, kuunnella ja käydä sisäistä dialogia – ei tarvitse miettiä ”seuraavaa siirtoa”. Voi havainnoida asiakaan tavan rakentaa vuorovaikutusta ”ulkopuolelta” Mahdollisuus nähdä ohjaajan tapaa haastatella, rakentaa vuorovaikutusta oman asiakkaan kanssa Tilanteen peilautuminen monesta näkökulmasta Ei joudu vastuuseen ohjaajan tai muun tr ideoista, ehdotuksista – vapaus toimia jatkossa omalla tyylillä Jos ohjaaja ei ole osannut valmistella ohjattavaa riittävästi, tilanne voi olla ohjattavalle ahdistava ja esim. tt haastattelu jää liian niukaksi, koko sessio kärsii siitä Jos ei käytettävissä muita työntekijöitä tai reflektiivistä tiimiä, ideoita saattaa syntyä niukasti Työnohjaaja menee joskus jumiin asiakkaan kanssa – ei synny uusia ideoita tai tilanne realisoituu ”lohdullisesti” Jos ohjaaja ”loistaa” liikaa, voi viedä pohjaa tt-asiakas –suhteen jatkolta. Liian tiukka/hätäinen aikataulu –ei jää aikaa ohjattavan /työryhmän jälkitunnelmien purkuun. Tarjotaan ideoita, jotka ei sovi ”omaan repertuaariin” KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

11 TYÖNOHJAAJAN NÄKÖKULMA HYÖTYJÄ HAASTEITA
TALOUDELLISUUS; Säästetään aikaa, kun voidaan aloittaa kaikki yhdessä historian purkaminen Samalla toteutuvat asiakkaan osallistumista, tasavertaisuutta ja työyhteyttä, dialogisuutta, merkitysten yhdessä konstruoimista korostavat periaatteet Reflektiivisyyden monitasoinen hyödyntäminen Työnohjaajan rooli, tehtävä selkeä ja yksinkertainen Työnohjauksen kaikkien funktioiden (hallinnollinen, opetuksellinen, supportiivinen) toteutumiselle mahdollisuus Työnohjaaja oppii joka istunnossa jotain, luovia tilanteita. Oltava kokemusta erilaisten ja eri kokoisten ja ikäisten kokoonpanojen kanssa työskentelystä. Taitoa edistää rauhallisen, rennon ilmapiirin syntymistä Edellyttää oman työtavan julkaisemista Ei saa olla liian suurta painetta hallita ja ymmärtää kaikkea mitä tapahtuu Välttää liiallisen ekspertiisin kasautumista itselle – toimijuus asiakkaalle ja työntekijälle Pitää sietää sitä, ettei aina voi onnistua – tarvitaan hyvät ”mantrat” Formaattia muokattava tilanteen mukaan KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

12 TYÖRYHMÄN NÄKÖKULMA HYÖTYJÄ HAASTEITA
Tukee työryhmän kehittymistä (toistensa tunteminen, erityistaidot, orientaatiot, avoimuus) Vuorovaikutuksen lisääntyminen Sisäisen konsultaation, työparityöskentelyn lisääntyminen Käytettävä aikaa työnohjaustapaan perehtymiseen ja odotusten selkiyttämiseen – liian erilaiset odotukset voivat tuottaa pettymyksiä. Kaikille tt/tr ei sovi KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

13 C: TEOREETTISET PERUSTEET
SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI Peruskysymykset: 1. Mistä puhutaan? 2. Miten puhutaan siitä mistä puhutaan? 3. Mitä seuraa tästä tavasta puhua? 4. Voisiko puhua jotenkin toisin? (Jarl Wahlström) Menetelmä tarjoaa tavan järjestää keskustelu uudella tavalla ja tutkia erilaisten ”puhetapojen” tuottamia erilaisia merkityksiä KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

14 TEORIASTA jatkoa TYÖYHTEYTEEN PERUSTUVA TERAPIA/TYÖNOHJAUS (Harlene Anderson) Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden luoda tilaa eri osapuolten agendoille. (Gale ja Kogan&Gale) Asettaa osapuolet tasavertaisempaan asemaan. Luo tilaa erilaisille kielille Luo näyttämön tutkivalle yhteistyölle KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

15 TEORIASTA jatkoa 2 NARRATIIVISUUS (White & Epston)
Luo näyttämön kertomuksellistamiselle, eri versioille (työntekijän, asiakkaan, työryhmän, työnohjaajan) Kertomukselllistamattomia puolia voi nousta esiin Uusia avautumia voi nousta esiin Toimijuuden (työntekijän/asiakkaan selkiytyminen ja usein palauttaminen asiakkaalle) KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

16 TEORIASTA jatkoa 3 REFLEKTIIVISYYS (Tom Andersen)
Monitasoinen reflektiivinen prosessi. Mahdollistuu eri positioissa oleminen (puhuja, kuuntelija, haastattelun kohde- havainnoitsija) DIALOGISUUS (Jaakko Seikkula) TUTKIVA SUHDE (Arnkil & Erikson) Kun eri osapuolille tulee mahdollisuus hahmottaa omaa ja toisten positiota, he alkavat hahmottaa omia toimintamahdollisuuksiaan paremmin – toimijuuden vahvistuminen ja koordinointi yhteen toisten kanssa. KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh

17 LÄHTEET Andersen, Tom (1987) The General Practioner and Consulting Psychiatrist as a Team with ”Stuck” Families. Family Systems Medicine Vol. 5, No 4, 1987 ( ) (1990) The Reflecting Team. Dialogues and dialogues about dialogues. New York: Norton, 1990 Anderson, H & Goolishian, H.A. (1988) Human Systems as Linguistic Systems: preliminary and evovolving ideas about the implications for clinical theory. Family Process 27: , 1988 (1992) Från påverkan till medverkan. Terapi med språksystemiskt synsätt. Stocholm: Mareld. Anderson, H. (1997) Conversation , Language and Possibilities. A postmodern approach to therapy. New York: Basic Books Arnkil, T.E., Seikkula, J., Eriksson, E. (2001) Avoimet dialogit ja ennakointidialogit; sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa työssä. Yhteiskuntapolitiikka 66 (2001):2 ( ) Epston, D., White, M. & ”Ben” (1995) Consulting Your Consultants; A means to the co-construction of new knowledges. Teoksessa Friedman, S. (toim) The Reflecting Team in Action; collaborative practice in family therapy. New York: The Guilford Press Gale, J.,E. (1991) Conversation Analysis of Therapeutic Discourse: The Pursuit of a Therapeutic Agenda. New Jersey: Ablex Publishing Corporation, 1991 Kalilainen,P., Kolari,H., Rantasila,L.& Wahlström,J. (1998) Videoreflektointi – kuva-äänikirje ryhmätyönohjauksen tuotoksena. Perheterapia 4/98 (s 26-41) Kogan, S.,M. & Gale, J.,E. (1997) Decentering Therapy: Textual Analysis of a Narrative Therapy Session. Fam. Proc. 36: , 1997 Wahlström, Jarl (1992) Merkitysten muodostuminen ja muuttuminen perheterapeuttisessa keskustelussa. Diskurssianalyyttinen tutkimus. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research No 94. Jyväskylän yliopisto. (1997) Developments in Family Therapy – from Systems to Discourse. Teoksessa P.J Hawkins & J.N. Nestoros (toim) Psychotherapy; New Perspectives on Theory, Practice and Research. Athens: Ellinika Grammata (s ) KM Jukka Harmainen, vaativan erityistason perheterapiakouluttaja/Primtask Oy puh


Lataa ppt "HOITOSUHDEKONSULTAA- TIO PERHETERAPIAN TYÖNOHJAUKSEN MUOTONA"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google