Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 Eurooppalainen kielitaidon arviointi- ja testausjärjestö
Advertisements

Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto
Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun
Henkilötiedot Täytä tälle sivulle henkilötietosi
Vieraskielisen opetuksen politiikkatasot: vieraskielinen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallitus.
S2-tiimin muistiinpanot
Kielitestaus ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa
Opiskelijan arviointi työpaikalla
AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN VASTUUOPETTAJIEN TAPAAMINEN ANNELI AIROLA ESR AHOT-KATSAUS.
Osaaminen näkyväksi ja tunnistetuksi EU-tason käytännöt ja suomalaiset sovellukset Kumppanuusfoorumi Helsinki Anni Karttunen.
Mohammed Kertoo itsestään:
Zahra Kuuntele Zahran tarina Tehtäviä Lue Zahran tarina.
Kielipääoma 1 Kielitaitoa tarvitaan kaikkialla Kielipääoma.
Kielisalkku verkossa Tuija Dalmo, Eeva Regan Anne-Marie Grahn-Saarinen.
Tervetuloa 9.Lk jatkokoulutusvanhempainiltaan. Aikataulu 2009 Elokuu –Ohjauskeskustelut alkavat Syyskuu –Työpaikan hankkiminen ja valmistautuminen työelämään.
CEFLING Yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen lingvistinen perusta: toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin yhdistäminen Suomen Akatemia.
Oulun aikuislukio 2014.
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus
FIPSU Eettisyyttä ja edunvalvontaa -seminaari FM, VTK Johanna Komppa suomen kielen ja viestinnän lehtori Metropolia AMK, Terveys- ja hoitoala.
Kokonaisnäkökulma oppimistuloksista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto
Tervetuloa!.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi MAAHANMUUTTAJAN KIELITAITOVAATI- MUKSET JA OPETUSKIELEN OSAAMINEN Tilanne normeissa ja opetushallituksen selvityksissä.
Kielitaito on kilpailuetu
Valmentajan osaamisen eurooppalainen viitekehys The European Framework for the recognition of coaching competence and qualifications VOK-messut
 Tärkeä ja arvokas asia  Hyödyttää matkoilla, jatko-opinnoissa, ihmissuhteissa yms.  Työelämä edellyttää yhä parempaa kielitaitoa.  Oppimisherkkyys.
Oppilaan päättöarviointi perusopetuksessa. 2 Nykyiset linjaukset…  Oppilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että päättöarvosanat on annettu samoin.
TIETOA VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN (SAKSA, RANSKA) VALINTAAN LIITTYEN
Kieliopintojen tavoitteet Perusopintoihin kuuluvien pakollisten kieliopintojen tavoitteet on määritetty ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa.
Yhteiset opinnot  * Toteutus 1. vuoden keväällä * Laajuus 3 op * Valtakunnallisesti yhteneväiset sisällöt - Svenska för turism- och kosthållsbranschen.
Ylioppilastutkinnon rakenne  Tutkintoon on sisällyttävä vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen.  Kolme muuta pakollista.
Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet Seija Jeskanen
Ulla Lappalainen1 Suomi toisena kielenä -opetuksesta Mistä kielitaito koostuu? Mitä suomi toisena kielenä -opetus tarkoittaa? Suomi äidinkielenä.
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
Kielivalintailta Etelä-Hervannan koulu. Valinnan paikat A1A2B1B P A K O L L I N E N V A P A A E H T O I N E N Perusopetus.
Liedon kunta : A2-kielen valinta A2-kielen valinnan vaikutukset perusopetuksen luokilla 4-9 Uuden 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman tuntijako on.
Tuuleta Osaamistasi Euroopassa  Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla  Näin kokoat Europassin: mistä.
Tuuleta Osaamistasi Euroopassa  Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla  Näin kokoat Europassin: mistä.
Kieliopinnot KyAMKissa Svenska? Ja, tack! English? Yes, please!
OPS 2016 Pedagoginen kahvila Porin kaupungin perusopetuksen tuntijako Sivistyslautakunta
Vieraat kielet Opetussuunnitelmassa Kieltenopetus Pöljän koululla Englantia opettaa Juhamatti Kalima, ruotsia Sari Korhonen. Saksan hoitavat etäopetuksena.
ARVIOINNISTA 3. luokan taide- ja taitoaineiden valinnaiset TUNNIT luokan valinnaiset AINEET 8. ja 9. luokan taide- ja taitoaineiden valinnaiset TUNNIT.
YLIOPPILASTUTKINTO Lukiolaki (766/2004, 18, 18a ja 18b §) Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) Asetus ylioppilastutkinnosta (915/2005) YLEISTÄ.
Toinen kotimainen kieli Tutkintoon voit liittää ylimääräisiä kokeita:
Kaksoistutkintoilta Ylioppilastutkinto
Tervetuloa kielivalintailtaan
Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
TIEKARTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto
Ilmoittautuminen syksyn 2016 kirjoituksiin, info
Ilmoittautuminen kevään 2017 kirjoituksiin, info
Ammatillisen perustutkinnon rakenne
Toinen kotimainen kieli Tutkintoon voit liittää ylimääräisiä kokeita:
Vanhempainilta Tervetuloa!
Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Oman äidinkielen opetus Porvoossa
Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
Yhteiset tutkinnon osat
Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Englannin ja ruotsin tasokokeet
Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Ylioppilastutkinnosta
A2-kieli-info.
Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon
Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Tulevaisuuden koulu 2016 peItsarin koulu
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Osaaminen esille Europassilla
Esityksen transkriptio:

Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot Kielitaito Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot Kielitaito Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras kieli. (Ruotsinkielisissä kouluissa toinen kotimainen kieli.) Viimeistään 4. tai 5. vuosiluokalla alkava vapaaehtoinen kieli. (Ruotsinkielisissä kouluissa ensimmäinen vieras kieli.) A1 – ja A2-kielen opinnot jatkuvat A-tasoisina lukiossa. Perusopetuksen 7. vuosiluokalla alkava yhteinen toinen kotimainen kieli. Suomenkielisessä perusopetuksessa ruotsi, ellei oppilas ole aloittanut ruotsia A-kielenä. Kaikille yhteinen B-kieli jatkuu toisella asteella. Toinen kotimainen kieli kuuluu myös kaikkiin ammattikorkea- ja tiedekorkeakoulu-tutkintoihin. Yleensä 8. vuosiluokalla alkava valinnainen kieli. Toisella asteella alkava valinnainen kieli. B-kieli voi olla myös pakollinen vieras kieli ammatillisessa koulutuksessa

Kielitaidon osa-alueet Kielitaito Kielitaidon osa-alueet

Kielitaitoa mitataan Eurooppalaisella asteikolla A–C Katso tarkka määrittely täältä

Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: A-kieli, englanti

Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: A-kieli, muu kuin englanti

Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle: B1-kieli, ruotsi

Koulujen A- ja B-kielien sijoittuminen kielitaitoasteikolle:

Kielitaitovaatimukset vaihtelevat ammatin mukaan Eri ammateissa ja erilaisissa tilanteissa tarvitaan erilaista kielitaitoa Kaikki tarvitsevat: yleiset toisen kotimaisen ja yhden vieraan kielen taidot. Lisäksi seuraavat ammatilliset kielitaitovaatimukset. Palveluala Palvelee asiakkaita suomen kielellä ja selviytyy auttavasti/joustavasti palvelutilanteesta ruotsin kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä. Tekninen ala Osaa lukea vieraskielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita. Tuntee työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvät vieraskieliset termit. Osaa kertoa työstään ja esittää kysymyksiä vieraalla kielellä.

Suullisen kielitaidon kurssi ja koe lukioissa Kielitaito Suullisen kielitaidon kurssi ja koe lukioissa B1-ruotsi  6. kurssi A-kieli  8. kurssi   kurssin aikana harjoitellaan suullista ilmaisua kurssin aihepiireistä arvioidaan: ääntäminen + kerronta + keskustelutaidot arviointi perustuu kurssin aikaisiin näyttöihin JA Opetushallituksen laatimaan suullisen kielitaidon kokeeseen kurssista todistus päättötodistuksen liitteeksi

Millä portaalla seisot itse? Kielitaito Millä portaalla seisot itse? testaa kielitaitosi sivulla www.dialang.org

Loppu Tämän sivun jälkeen jälkeen sivut, Kielitaito Loppu Tämän sivun jälkeen jälkeen sivut, joilla on jo käyty linkkeinä alkupään sivuilta

Eurooppalainen viitekehys (EVK) Kielitaito Eurooppalainen viitekehys (EVK) Eurooppalainen viitekehys (Common European Framework of Reference for Languages) on Euroopan neuvoston kehittämä Kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleinen eurooppalainen viitekehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaidon kuutta taitotasoa peruskäyttäjätasolta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1–C2. Viitekehys toimii sekä opetuksen suunnittelun että arvioinnin perustana. Opetussuunnitelman perusteissa on ’hyvä osaaminen’ (arvosana 8) määritelty viitekehyksen taitoasteikkoa apuna käyttäen. Lisäksi se toimii kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esim. päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista. > Palaa lähtösivulle

Kielitaito Lähteet Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys, 2003. WSOY.   Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus Lukion opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ammatilliset_perustutkinnot ************* Kielitaito-PDF:n tuotanto: Svenska nu -verkosto, 2010. Graafinen toteutus: Atelier GraGra / Hannu Rinne. Piirroshahmot: Matti Mitroshin.