Metsähallitus 2007 Osallistavan suunnittelun kokemuksia Metsähallituksessa Yhteistyöryhmätyön kehittyminen vuodesta 1995

Metsähallitus 2007 Metsähallituksen maat ja vedet, yht milj. ha Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat Metsämaan omistus Suomessa Liiketoiminta: Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,5 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Luontopalvelut: Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,0 milj. ha Vesialueita 3,4 milj. ha Yleiset vesialueet

Metsähallitus 2007 Metsähallituksen päätehtävät Liiketoiminta, Metsätalous, Laatumaa, Villi Pohjola, tytär- ja osakkuusyhtiöt Liiketoimintaa rajoittavat yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet kuten monimuotoisuus, virkistyskäyttö, porotalous ja työllisyys Panostus näihin tuottaa liiketoiminnassa muita hyötyjä kuin taloudellista tulosta Alentavat liiketoiminnan tulosta Julkiset hallintotehtävät, esim. suojelualueet, yleiset vesialueet, luontokeskukset, erävalvonta, metsästys- ja kalastusluvat ja maastoliikenneluvat pääosin budjettivaroin (ym ja mmm), Luontopalvelut hoitaa Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tulosohjaavat, Metsähallituksen vahvistetun strategian mukaan toimitaan

Metsähallitus 2007 Keskeiset periaatteet luonnonvarojen hoidossa Luonnonvarojen monikäyttö Eri intressien yhteensovittaminen  Osallistaminen tukee monikäyttöä ja yhteensovittamista

Metsähallitus 2007 Sidosryh- mäohjaus Omistaja- ohjaus Markkina- ohjaus Metsähallituksen toiminnan ohjauselementit Osallistava suunnittelu Eduskunta: lait ja budjettiohjaus Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö: tulosohjaus Eri tuotteiden ja palvelujen kysyntä

Metsähallitus 2007 Suunnittelukäytännöt Metsähallituksessa Pohjana ajantasainen tieto luonnonvaroista Paikkatietojärjestelmässä n. 1,5 miljoonan metsä- ym. kuvion tiedot Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja käytön suunnittelu erityiskohteille Ekologinen tarkastelu osa-alueille Luonnonvarasuunnittelu suuralueille

Metsähallitus 2007 Yhteistyöryhmän rooli suunnittelussa 1) Tiedonvälitys: Tiedon välitys Metsähallitukselta yhteistyöryhmän jäsenille/ sidosryhmille Tiedon välitys sidosryhmiltä Metsähallitukselle – Paikkaan sidottu tieto, arvostukset, asiantuntemusta,… 2) Sidosryhmien keskinäinen yhteistyö 3) Saadun informaation analysointi yhteistyöryhmässä Yhteisten tavoitteiden rakentaminen Päätössuosituksen tekeminen Metsähallitukselle Yhteistyöryhmä ottaa työn aikana kantaa suunnitelman kaikkiin keskeisiin asioihin  Metsähallitus tekee päätökset ja kantaa niistä vastuun

Metsähallitus 2007 Osallistaminen Käytössä Metsähallituksen omilla suunnitelmatasoilla – Luonnonvarasuunnittelu – Alue-ekologinen suunnittelu – Hoito- ja käyttösuunnitelmat – Kaavoitus – Toimenpidesuunnittelu Pääpaino aes- ja lvs-töissä Toimenpidesuunnittelu kiinnostaa vain harvoin Jatkuvaa työtä, pelkästään ae-suunnittelussa tavoitettiin yli 6000 kansalaista  joidenkin sidosryhmien (esim porontalouden) kanssa yhteydenpito jatkuvaa

Metsähallitus 2007 Yhteistyöryhmien muodostaminen 1. Hankkeista tiedottaminen – Ennakkotiedotusta mediassa – Kutsukirjeet potentiaalisille kohderyhmille Kainuu v. 1995: n. 400 sidosryhmää Länsi – Suomi v. 2003: n. 250 sidosryhmää 2. Yhteistyöryhmän perustamistapoja – Sidosryhmät valitsevat ryhmän itse hankkeen esittelytilaisuudessa / aloituskokouksessa – Mh kutsuu osan, osa valitaan aloituskokouksessa – Mh kutsuu kaikki – Ryhmän edustavuus varmistetaan 3. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja – Alussa oli useimmiten Metsähallituksen edustaja, nykyisin (lähes) aina riippumaton puheenjohtaja

Metsähallitus 2007 Osallistamismenettely hioutunut Ae-suunnittelussa painottui asioiden esittely, tiedonkeruu, keskustelu ja kannanotot ratkaisuihin, Metsähallitus teki päätökset Samoin luonnonvarasuunnitelun 1. lvs-kierroksella, tosin – Kainuussa ja Länsi-Suomessa yhteistyöryhmät mukana myös päätöksenteossa (IDA-menetelmällä) Lsv:n 2. kierroksella työskentely kehittynyt keskustelusta vaihtoehtojen arviointiin ja päätössuosituksiin Kaavoitus sekä hoito ja käyttösuunnittelu

Metsähallitus 2007 Muita kokemuksia (1) Paikallisia asukkaita saatu mukaan 1,5 -2 % Toimintaympäristö ja media pitää osallistamista positiivisena asiana Luonnonsuojelujärjestöjä vaikea pitää mukana päätöksentekoon asti Oma henkilöstö oli aluksi varauksellista, nyt luonteva osa toimintaa Lähes ainoa tilaisuus, jossa alueelliset sidosryhmät voivat keskustella keskenään valtion maiden käytöstä  Metsähallitus facilitaattorina Välillä oli menossa useita yhtäaikaisia prosesseja  osallistumisväsymystä – Nyt tilaisuuksia harvemmin ja hyvä aktiivisuus

Metsähallitus 2007 Muita kokemuksia (2) Hanketason suunnittelu herättää vain vähän kiinnostusta Internet ei ole toiminut kunnolla, mutta tulossa Osallistumiskulttuuri on kehittynyt – Metsähallituslaiset ovat oppineet osallistamaan – Sidosryhmät ovat oppineet osallistumaan Ryhmätyökäytännöt ovat kehittyneet – Metsähallituksen toimittaman materiaalin taso parantunut – Näkemysten vaihto kehittynyt – Pyrkimys ryhmän yhteiseen näkemykseen ja kannanottoon – Tarvittaessa käytetään päätöstukitekniikoita Äänestysmenetelmät, vuorovaikutteiset numeeriset menetelmät

Metsähallitus 2007 Osallistumisen vaikuttavuus Alue-ekologinen suunnittelu ja luonnonvarasuunnittelun 1. kierros (vv ) – 50 % toiveista voitiin toteuttaa – 15 % toiveista ei voitu toteuttaa – 35 % koski jotain muuta asiaa tai ei osattu tulkita Uudistettu luonnonvarasuunnittlu (v.2003  ) – Kainuu, Länsi-Suomi, Länsi-Lappi, Itä-Lappi, Pohjanmaa yhteistyöryhmän päätössuositukset toteutettu sellaisenaan – Ylä-Lapissa yhteistyöryhmän työ oli hajanaista – Itä- Suomi työn alla Hoito- ja käyttäsuunnitelmat Kaavoitus

Metsähallitus 2007 Jatkosta Osallistaminen ollut Metsähallituksessa laajasti käytössä 17 vuotta ja on jatkossakin Menetelmien ja käytäntöjen kehittäminen – Internet, kyselyt, barometrit, … – Osallistujat mukana suunnittelutyössä vai kannanotot tuloksiin ? Prosessiin kuluva aika / oppiminen Suunnitteluhankkeiden (esim.luonnonvarasuunnitelmat) samanaikaisuus vai eriaikaisuus eri alueilla ? Ryhmät vai yksilöt ? Eri osallistamistasojen vaikutussuhteiden kehittäminen ? – Esim. ns. dialogi-prosessi / alueelliset kannanotot

Metsähallitus 2007 Suunnittelun eteneminen Ylä-Lappi Itä-Lappi Länsi-Lappi Pohjanmaa Kainuu Itä-Suomi Länsi-Suomi