Sinettiseuraseminaari 15.-16.11.2014 Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20, fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Sinettiseuraseminaari 15.-16.11.2014

Ohjelma Lauantai 17.30 – 18.30 STLL oma osuus Liiton ajankohtaiset Seurojen kuulumiset 20.00  illallinen Sunnuntai 9.00 – 10.45 Keskustelua ja työstöä 11.00 – 12.00 Figure Centre: Valmennusosaamisen tunnistamisen työkalu 12.00 – 13.00 lounas 13.00 – 15.00 Valmennusosaamisen kehittäminen valmentajille suunnattu work shop

FigureCentre FigureCentre on verkkoalusta, jonne kerätään erilaista materiaalia Tapahtumakalenteri on avattu, aluepäälliköiden omat sivut käytössä Tulossa: YL testit, materiaalipankki, koulutusmateriaalit www.figurecentre.fi

Ajankohtaista: OKM:n seuratukihaku on käynnissä (haku päättyy 12.12) OKM:n Työllistävän liikunnan edistämishanke –kertaluontoinen tuki (haku päättyy 12.12) Seuraparlamentti ja syyskokous 29.11 Tähtidiplomivideot internetissä Luistelukouluohjaajan täydennyskoulutus 4.1.2015 MM-kilpailujen pääsihteeriksi on valittu Henri Nordenswan http://www.stll.fi/tapahtumat-kilpailut/kilpailuasiat/kotimaan-kilpailuasiat/saannot/

Kiinostavia blogeja yms.: Aina ennekin blogi http://ainaennenkin.fi/ Aina ennenkin sisäpiiri facebook-ryhmä Maiju Kokkonen kouluttaja facebook-sivu Sirpa Korkatti @SipiKoo Rainer Anttila @RainerAnttila www.kolmaslahde.fi / www.innokyla.fi (mm. erilaisia materiaaleja) www.kansalaisareena.fi (vapaaehtoistoimminnan sivusto) http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/rahoitushakemisto (rahoitusmahdollisuuksia) http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seuratoimijat/vapaaehtoiset/vapaaehtoistenjohtaminen-tyokirja/ (Palloliiton vapaaehtoisten johtaminen työkirja)

Varainhankinta ja kulukuri Kuinka moni seura on alv-velvollinen, miksi? Kiinteät laitamainokset Jatkuva/säännöllinen myyntitoiminta Mitä muuta voi olla kuin myymistä varojen keruussa? Esiintymiset Talkoot Blogi-yhteistyö Iltamat Kilpailut Leirit Näytökset Yhteistyökumppanit apurahat Mitä toimenpiteitä on tehty kulujen kurissapitämiseksi? Kulujen seuraaminen tarkasti (palkat, jäät) Voiko jotain poistaa? Esim. lehti-ilmoitus Kilpailutus (painotuotteet, bussit) Varainkeruunlisääminen Tukien haku

Seuratoimijoiden rekrytointi, talkootyö Ihmisten mukaan saaminen seuratoimintaan: vinkkejä? Miten saada jäsenet osallistumaan talkootöihin? Talkootyö Kallis harrastus  viestiä vanhemmille Toimintakulttuuri Kilpailut  perehdytys tehtäviin Talkooväen käsikirja ”talkoovelvoite” Talkoolista näkyville Kynnyksen madaltaminen Taustaorganisaation oltava kunnossa ja valmentajien tulena Henkilökohtainen kontakti PEREHDYTYS Avoin tiedottaminen Tehtävien määräaikaisuus Oma tehtävä esim hallituksessa Eläkeläiset, entiset luistelijat/vanhemmat

Vanhempien innostaminen kilpapolulle, taitajaluistelijoiden kilpailuihin innostaminen Kuinka motivoida vanhemmat siirtämään lapset kehitysryhmiin, jos taitoja on? Henk. Koht. Kontaktit Mukana olevat luistelijat esittelevät lajia Luistelukoulujen kummit Luistelukoulussa esiintymiset Lajin monipuolisuus Selkeä ja avoin luistelijapolku Luistelukoulu seuran tärkein ryhmä Luistelukoulu kilpailun välissä Mikä innostaa taitajia kilpailemaan? oma vastuuvalmentaja Kilpailemisesta ryhmälle mielekästä Mistä resurssi seuroille valmentaa&tehdä ohjelmia taitajille? Apuvalmentajat Vanhemmat luistelijat Kilpailijat tekevät ohjelmansa itse

Valmennusosaamisen malli Suomalaisen valmennusosaamisen malli on syntynyt muokkaamalla alkuperäistä Côtén ja Gilbertin (2009) esittämää mallia. Mallin tarkoitus on rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä valmentaminen on ja mitä valmentajan pitää osata. Yksi keskeinen mallin ajatus on se, että valmentajaa arvioitaessa (valmentaja itse tai joku muu), voidaan arvioida vain asioita, joihin valmentaja voi vaikuttaa. Mikäli valmentajaa arvioidaan vain kilpailumenestyksen perusteella, hän tulee epäoikeudenmukaisesti arvioiduksi. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/KH

Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Valmentajan osaamistarpeet Ihmisenä Voimavarat Ihmissuhde- taidot Urheilu- osaaminen Itsensä kehittämisen taidot Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Ihmisenä kasvu Kuulumisen tunne Malli koostuu kolmesta isosta kokonaisuudesta: Asioista, joihin valmentaja voi urheilijassa vaikuttaa, valmentajan osaamistarpeista sekä toimintaympäristöstä. Tässä mallissa valmentaminen on urheilijan kehittymisen tukemista sekä valmentajan oma kehittymistä tietyssä toimintaympäristössä. Perinteisesti valmennusta on ajateltu siten, että valmentaja tarvitsee urheiluosaamista kehittääkseen urheilijan urheilutaitoja. Kautta aikojen valmentaja on vaikuttanut muihinkin osa-alueisiin, mutta hän ei ole välttämättä saanut eväitä näihin esimerkiksi valmentajakoulutuksissa.

Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Itsensä kehittämisen taidot Ihmisenä kasvu Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Arvot ja asenteet Vastuullisuus Empaattisuus Itsearvostus Ihmissuhdetaidot Urheilijan elämäntapa: Urheilullinen elämäntapa Fyysinen kunto ja suorituskyky Harjoittelu Lepo, palautuminen ja ravinto Motivaatio Itseluottamus Innostus Lajiosaaminen: Tekninen, taktinen ja välineosaaminen Lajirakkaus Sitoutuminen Yhteisöllisyys Tavoitteen asettelu Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentaja voi vaikuttaa urheilijan kasvuun ihmisenä. Tämä tarkoittaa monenlaisia asioita, esimerkiksi arvojen ja asenteiden oppimista, vastuuseen kasvua, toisten ihmisten arvostusta, itsearvostusta, ihmissuhdetaitoja ja vaikka ihan käytöstapoja. Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen voidaan ajatella kahtena kokonaisuutena. Urheilullisen elämäntavan oppiminen liittyy myös ihmisenä kasvuun. Lajiosaaminen tarkoittaa lajitaitoja, taktiikkaa, välineosaamista ja kilpailutaitoja. Kuulumisen tunne tarkoittaa sitä, etä urheilija kokee itsenä urheilijaksi, oman lajinsa urheilijaksi, hän oppii rakastamaan lajiaan, tuntee kuuluvansa lajiin, seuraan, joukkueeseen tai ryhmään. Itsensä kehittämisen taitojen kautta urheilija oppii kaikkia muita osa-alueita. Näiden taitojen kehittäminen koko urheilijan uran aikana lapsuudesta lähtien on olennaista urheilijaksi kasvussa. Näitä taitoja tarvitaan huipulle pääsyyn, mutta erityisesti myös muussa elämässä.

Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Valmentajan osaaminen Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot ja asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Ihmissuhdetaidot Itsensä kehittämisen taidot Yleinen urheilu- osaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentajien osaamistarpeiden pohjalla ovat valmentajan voimavarat. Ne ovat edellytykset muulle kehittymiselle, mutta myös asia, joissa valmentaja voi kehittyä valmennusuran varrella. Valmentajan urheiluosaaminen tarkoitta yleistä urheiluosaamista sekä lajiosaamista. Näiden lisäksi urheiluosaamiseen kuuluvat mm. valmentajan pedagogiset taidot, ymmärrys terveyden edistämisestä sekä vaikka teknisten apuvälineiden käytön osaaminen valmentamisessa. Ihmisuhdetaitojen avulla valmentaja välittää ja kehittää osaamistaan. Ilman ihmissuhdetaitoja valmentajan urheiluasiantuntemuskin saattaa jäädä hyödyntämättä. Kuten urheilijallakin, myös valmentajalla itsensä kehittämisen taidot ovat kaiken kehittymisen avain. Näiden taitojen kehittämisen pitää olla valmentajakoulutuksen punainen lanka.

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Harraste Kilpa Huippu Urheilijan taso Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Valmentajan toimintaympäristö määrittää valmentajan osaamistarpeita. Kuvassa on pyritty määrittämään valmentajan toimintaympäristömuuttujia. Urheilijan ikä ja taso ovat yleisimmin huomioituja asioita. Huomioitavia asioita ovat myös urheilijan sukupuoli, harjoitusryhmän koko ja tasoerot. Valmentajan rooli voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, onko hän urheilijan henkilökohtainen valmentaja, apuvalmentaja tai ominaisuusvalmentaja tai organisaation asettama valmentaja kuten vaikka maajoukkueen päävalmentaja. Kulttuurimuuttujat ovat myös olennaisia valmentajan osaamistarpeen kannalta. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, kun valmentaja siirtyy toisenlaiseen harjoituskulttuuriin tai ympäröivän yhteiskunnan kulttuuri on erilainen, valmentajan osaaminen ei enää toimikaan. Myös olosuhteet tuovat osaamisvaatimuksia. Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

http://www.soste.fi/tapahtumat/jarjestotoiminnan-koulutukset/luottamushenkilot/vapaaehtoistoiminnan-johtaminen.html