TUTKIVA TYÖ JA RAPORTOINTI Kandidaattiseminaari kevätlukukausi 2014

Tieteellinen kirjoittaminen Luento 1 & 2 Sonja Kniivilä (sonja.kniivila@aalto.fi) ammattikielisen ja tieteen viestinnän yliopisto-opettaja

Pohdittavaksi kurssin alussa Miten tieteellinen teksti eroaa muista teksteistä? Mikä on leimallista tutkimusraporteille? - ominaispiirteitä?

TUTKIMUSRAPORTIN OLEELLISET ERITYISPIIRTEET TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE TIETEELLINEN ARGUMENTOINTI AIEMMAN TIETOAINEKSEN KÄYTTÖ REFEROINTI VIITTAUSTEKNIIKKA TIEDON VARMUUSASTE METATEKSTI KONNEKTORIT

Eri tulokulmat opinnäytetyöhön - muodostavat työssä synteesin ¤ substanssi, tutkimusaiheen varsinainen tietoaines ¤ metodologia, työssä käytettävä tutkimusmenetelmä - pääjaottelu: kvalitatiivinen eli laadullinen sekä kvantitatiivinen eli määrällinen - näissä runsaasti erilaisia alamenetelmiä  heijastuu tutkimusraportin kielelliseen ilmiasuun ¤ tieteen filosofia, ajattelun ja tiedonmuodostuksen logiikka ¤ tieteen viestintä - tieteellinen kirjoittaminen, tutkimusraportointi - suullinen esittäminen & opponointi, kriittinen tarkastelu, ”vastaväittäminen”, argumentointitaidot

Tavoitteet Esittää asiat kirjallisena tutkimusraporttina selkeästi ja täsmällisesti Kirjoittaa asiatyylistä tekstiä, joka on normien, oman alan konventioiden ja opinahjon vaatimusten mukaista Jäsentää asiat kokonaisuudeksi ja sitä palveleviksi osakokonaisuuksiksi  loogis-analyyttinen asiateksti Käyttää metatekstiä rakenteen selventämiseen, osien sitomiseen, referointiin ja argumentointiin Tarkastella tekstiä kriittisesti ja muokata sitä myös palautteen perusteella

ASIATEKSTIN LAATUTEKIJÄT 1. SISÄLTÖ 2. RAKENNE TYYLI JA SÄVY - ylätyyli - asiatyyli (tieteen tyyli) työkalut - arkityyli tekstin- - alatyyli teolle 4. KIELIASU 5. ULKOASU

Kirjoittamisen osuus Luennot: Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen tekstin piirteitä Tekstin viimeistely Tiivistelmä sekä kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen kirjoittaminen tekstipaja- työskentelynä 8

Kirjoittaminen osana tutkimusprosessia ”Kuinka voin tietää, mitä ajattelen, ennen kuin näen, mitä olen kirjoittanut?” C. A. Foster

Kirjoittamisen merkitys tutkimusprosessissa Kirjoittaminen = ajattelun työkalu Tämä laite on yleisesti käytössä muissa teollisuuslaitoksissa, joten se on todettu toimivaksi ratkaisuksi. Argumentointi ei toimi Valmis teksti = elämään jäävä tieto Huokoisuus kuitenkin heikentää materiaalin jäykkyyttä, joka voi olla ongelma joissain sovelluksissa. Pronominin valinta muuttaa merkityksen  vrt. mikä-pronomini 10

Kirjoita joka vaiheessa työtä: Itse tutkimusraporttia koko ajan mutta myös Tutkimussuunnitelma Muistiinpanot Tutkimuspäiväkirja Koetin luokitella tapauksia ryhmiin, mutta se tuntui tosi vaikealta. Ongelma on se, että […]. Ehkä luokituksesta voisikin tehdä kaksitasoisen. Silloin […].

Kirjoittamisprosessi - vaiheet limittyvät toisiinsa - prosessikirjoittaminen suunnittelu jäsentely tiedonhaku aloittaminen palaute muokkaaminen arviointi viimeistely julkistus 12 12

Vinkkejä Jaa työ osiin Säännöllinen työskentely Etäisyyden ottaminen Aloitus: listat, vapaa kirjoittaminen, käsitekartta/merkityssuhdekaavio, journalistiset kysymykset, ”tutulle” kirjoittaminen… Älä ole (liian) perfektionisti Opi muiden tekemästä; ota ”mallia” mutta kriittisesti/soveltaen, ei kopioiden (vrt. plagiointi)

OPINNÄYTTEEN MAKRORAKENNE Kandidaatintyön rakenne Nimiölehti Tiivistelmä (Alkusanat/esipuhe) Sisällysluettelo (Muut luettelot: merkit, symbolit, yksiköt, lyhenteet, termit, kuvat ja taulukot) Tekstiosa eli käsittelyosa (numeroidut luvut) Lähteet (Liitteet: esimerkiksi algoritmin toteutus ohjelmointikielellä, käyttöohje, kyselylomake, kyselyn tilastolliset ajotulokset, kartat, monimutkaiset kaaviot…) 14

Otsikointi Ytimekäs ~ informatiivinen Työn kattava Kiinnostuksen herättävä Tärkeimmät avainsanat Aiheen oikein rajaava Ei mielellään vieraskielisiä lyhenteitä tai yritysten/ tuotteiden nimiä ”Niin lyhyt kuin mahdollista mutta niin tarkka kuin tarpeellista” Huom. Ohjeistus pätee eri työkieliin, esim. englanniksi kirjoitettaessakin 15

Esimerkkejä otsikoista: arvioi Hybriditietoverkon simuloinnin luotettavuudesta Kannattavuusselvitys eri vaihtoehdoista vähentää lyhyitä sähkökatkoksia Kainuun Energian sähköverkkotoiminnassa (pituus, lauserakenne) Palvelutalojen valaistus (rajaus) Massaluetteloiden tuottaminen CAD-ohjelmista. Sähkösuunnittelijan näkökulma 16

Tekstiosan rakenne: malli 1 1 Johdanto 2 Aikaisempi tutkimus / Teoreettinen tausta 3 Tutkimusongelma(t) 4 Menetelmä(t) ja aineisto 5 Tulokset ja niiden tarkastelu Johtopäätökset/päätelmät Sopii kokeellisen tutkimuksen raportointiin (myös tapaustutkimukset, suunnittelutyöt yms.) Sisältöä paremmin kuvaavat nimet Lukuja voi olla enemmän/vähemmän

Esimerkki: OIWAn käyttäjätestaus 1 Johdanto 2 Teoreettinen tausta 2.1 OIWA 2.2 Käytettävyyden määritelmä 2.3 Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi 3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 4 Tulokset 4.1 Esitietokysely 4.2 Testitilanne 4.2.1 Käyttöliittymän kehitysehdotukset 4.2.2 OIWAn koulutuksen suunnittelussa huomioitavaa 4.2.3 Löydetyt virheet käyttäjätesteissä 4.3 Testauksen jälkiarvio 5 Yhteenveto

Tekstiosan rakenne: malli 2 1 Johdanto 2 Käsittely näkökulmasta 1 3 Käsittely näkökulmasta 2 4 Käsittely näkökulmasta 3 5 Yhteenveto/pohdinta Sopii kirjallisuustutkimukseen Huom. Kirjallisuuskatsaus on eri asia.

Esimerkki: Hyönteisten tuntoaistin matkiminen 1 Johdanto 2 Hyönteisten tuntoaistit 2.1 Hyönteisten jalkojen tuntoelimet 2.2 Lentävien hyönteisten tuntoelimet 3 Miniatyyriset voima-anturit ja niiden käyttö roboteissa 3.1 Erilaiset voima-anturit 3.2 Voimamittaukset roboteilla 4 Käytännön sovellukset 4.1 Robot III 4.2 BILL-ant 4.3 MFI (Micromechanical Flying Insect) 5 Yhteenveto

Jäsentäminen Tasapaino lukujen välillä Alaluvut: Ei yksinäisiä alalukuja Enintään kolme tasoa (3.2.2) Ei liian lyhyitä alalukuja (= ei vain yksi tekstikappale luvussa)

Johdanto (1/3) Johdatus aihepiiriin Tutkimuskohteen esittely Ei kuitenkaan näin kaukaa: Yritysten tietojärjestelmien historia juontuu vuosikymmenten taakse, lähes tietotekniikan alkuhetkille asti. 22

Johdanto (2/3) Tutkimuksen perustelu, motivointi Ei näin: Olen aina ollut kiinnostunut ohjelmoinnista. Sain aiheen ohjaajaltani ja aloin heti perehtyä siihen. Tieteellinen tarina: lähtökohtana konkreettinen ongelma tai aukko tutkimuksessa oma työ

Johdanto (3/3) Tutkimusongelma/-kysymykset Tavoitteet, rajaus Menetelmä, aineisto, teoreettinen kehys Ei päätelmiä tai suosituksia Työn sisältö ja rakenne Pituus: 1–3 sivua

Aikaisempi tutkimus Ymmärtämiselle välttämättömät tekniset, teoreettiset yms. tiedot Käsitteiden määrittely Ei perusasioita, ei työhön liittymättömiä asioita Ehkä myös: korvattava järjestelmä, standardit, projektin muut osat…

Menetelmät ja aineisto Miten tutkimus on toteutettu (vrt. luotettavuuden arviointi) Vaihtoehtoisten menetelmien esittely, valinnan perustelu Työn toistettavuus

Tulokset Tulokset ja niiden merkitys: Virhelähteet, luotettavuus ¤ Uuden ja merkittävän tiedon korostaminen, tieteellisen ja käytännöllisen merkityksen arviointi Virhelähteet, luotettavuus Täsmällisyys, havainnollisuus (kuvat ja taulukot) Verrataan esiteltyyn aiempaan tutkimukseen Onko vastattu kysymyksiin/saavutettu tavoitteet

Johtopäätökset Muistutus työn tavoitteista Päätulokset kootaan yhteen, pohditaan merkitystä Suositukset konkreettisiksi toimenpiteiksi Tulosten soveltuvuus, käyttöön liittyvät rajoitukset Työn onnistumisen arviointi Jatkotutkimustarve

Yksittäisen luvun rakenne: johdantokappale Lyhyt johdanto käsiteltäviin aiheisiin Yleensä vain luvun rakenteen esittely: Samalla kun suunnittelumallien tutkimus ja käytännön sovellukset ovat lisääntyneet, on ilmennyt myös suunnittelumalleihin liittyviä ongelmia. Seuraavaksi tarkastellaan näitä ongelmia ja suunnittelumalleihin kohdistunutta kritiikkiä. Jos paljon asiaa  oma alaluku? Suositus: joko kaikkiin (saman tason) lukuihin tai ei yhteenkään (vrt. työn tasapaino)

Luvun rakenne: yhteenveto Erillinen alaluku / erota selvästi edellisestä Siirtymä seuraavaan lukuun: Tässä luvussa mainittuihin suunnittelumallien käyttöongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja muun muassa mallintamisesta, työkalutuesta ja suunnittelumalleja tukevista ohjelmointikielistä (ks. lähemmin luku 5.2). Seuraavaksi siirrytään esittelemään - -

Tieteellisen tekstin ominaispiirteitä jatkuu… kevätlukukausi 2014

Esimerkki Tämä kandidaatintyö keskittyy toimittaja- suhteisiin ja tarkastelee niitä globaalin hankinnan näkökulmasta. Työn tavoitteena on eritellä globaalin toimintaympäristön aiheuttamia erityisvaatimuksia hankinnalle ja pohtia, miten toimittajasuhteita tulisi tällöin hoitaa.

Metateksti Kommentoiva teksti Tekee tekstistä yhtenäisen ja sidosteisen sekä konventioiden (= sopimuksenvaraisuus) mukaista Ohjaa lukijan tulkintaa Antaa vihjeitä, kuinka tekstiä tulee lukea ja merkityksellistää 33 33

Metatekstin tehtäviä (1/2) Kertoo tekstin rakenteesta ja siitä, mitä tekstissä tehdään Seuraavaksi käsitellään… Edellä esitetyt tiedot… Ensiksi… / Toiseksi… / Kolmanneksi… Kokoavasti voidaan todeta, että… Usein tekstin osien alussa ja lopussa

Metatekstin tehtäviä (2/2) Toimii määrittelemisen, selittämisen, argumentoinnin, kommentoinnin ja referoinnin välineenä X:llä tarkoitetaan Y:tä Tulos toisin sanoen osoittaa, että… Tämä perustuu siihen, että… Selvästi/yllättävästi A:n mukaan…

Omaan työhön viittaaminen Tämä + (kandidaatin)työ, tutkimus, tutkielma (ei artikkeli, teos, julkaisu, kirjoitus, dokumentti, paperi…) Luku (ei kappale, osio), alaluku

Persoonamuodot yks. tai mon. 3. persoona Passiivi Tämä tutkielma käsittelee / Tulokset osoittavat Passiivi Tässä tutkielmassa tarkastellaan Minä-muoto (me, jos useita kirjoittajia) Olen laatinut Reevesin mallista kyselylomakkeen… vrt. Reevesin mallista on laadittu kyselylomake… työn faktinen kirjoittaja: tekijä/tutkija 37 37

Aikamuodot Preesens Johdanto: kun viitataan kirjalliseen työhön Tässä kandidaatintyössä käsitellään… Johtopäätökset, suositukset Yleisesti hyväksytyt asiat, teoriat 38

Aikamuodot Imperfekti Johdanto: viitatessa suoritettuun tutkimukseen Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli…‏ Aineisto ja menetelmät Tutkimustulokset

Argumentointi Osat: Väite = se, mitä vastaanottajan halutaan hyväksyvän Perustelut = se, minkä nojalla vastaanottajan tulisi hyväksyä väite Taustaoletukset Suunta: väite voi olla alussa tai lopussa

Esimerkki argumentoinnista Tunnista väite ja perustelut: Koska suunnittelumallit usein kattavat useita olioita ja voivat ilmetä saman olion sisällä useissa paikoissa, niillä ei ole selkeää, itsenäistä kuvausta toteutustasolla. 41

Lähteiden käyttö Oma työ sidotaan ja suhteutetaan olemassa olevaan tietoon Lähdeviitteet: lainatun ja oman tiedon erottaminen (entä alan yleinen, yhteisesti hyväksytty tieto?) Huolellisuus lähdeviitteissä = tahattoman plagioinnin välttäminen; vrt. tieteellinen vilppi

¤Referointi (omin sanoin) suositeltavaa Lainaaminen ¤Referointi (omin sanoin) suositeltavaa Ydinajatus tiivistettynä Parafraasi ¤ Suorat sitaatit (tarkkuus) Lainausmerkit (1–3 riviä) Sisennys + pienempi fontti (jos 4 riviä )

Viittaustekniikan logiikka Taustalla tekijänoikeuslainsäädäntö Estetään plagiointi Pohjana Harvard-viittausjärjestelmä nimi + vuosi + sivu(t) Pääviittaustekniikoita on kolme: 1) tekstin sisäinen viittaustekniikka 2) alaviitaustekniikka 3) tekstin loppuinen viittaustekniikka Käytetään tieteenalalle vakiintunutta viittaustapaa yhtenäisesti läpi koko työn

Asiantuntijapainotteinen viittaustapa: Lahtinen ja Salmivaara (2011, 35–39) ovat todenneet, että sosiaalipalvelujen saatavuus Suomessa vaihtelee maan eri osissa. Klami³ kritisoi korkeimman oikeuden päätöstä hylätä asian uudelleenkäsittelypyyntö. Johansson [5, s. 20–23] on osoittanut kvantitatiivisessa äänitaajuustutkimuksessaan, että aiemmissa perustiedoissa asiasta on ollut tulkinnanvaraisuutta.

Sisältöpainotteinen viittaustapa: Sosiaalipalvelujen saatavuus Suomessa vaihtelee maan eri osissa (Lahtinen & Salmivaara 2011, 35–39). Korkeimman oikeuden päätöstä hylätä asian uudelleenkäsittelypyyntö on kritisoitu³. Uusimmat kvantitatiiviset äänitaajuustutkimukset ovat osoittaneet, että aiemmissa perustiedoissa on ollut tulkinnanvaraisuutta [5].

Referointitapoja Sisältöpainotteinen viittaus Arvot ovat joko positiivisia tai negatiivisia. Positiiviset arvot - - [1, s. 37]. Negatiiviset arvot - -. - - . [2, s. 58–60] Ulottuu takautuvasti (edellinen viite/kappale) Asiantuntijapainotteinen viittaus Myös Smith [3, s. 17–18] toteaa arvojen olevan joko positiivisia tai negatiivisia. Positiiviset arvot… Ulottuu etenevästi (seuraava viite/kappale)‏ Referointiverbi ilmaisee kirjoittajan tulkintaa

Referoinnin ilmaiseminen KUKA + VERBI + ETTÄ-LAUSE tai lauseenvastike Vilppunen [1, s. 44] väittää, että maapallo on soikea. Vilppunen (2003: 44) olettaa maapallon olevan soikea. Vilppunen² vahvistaa asian olevan siten. EI ETTÄ-LAUSETTA Vilppunen [1] käsittelee ilmiötä toisesta näkökulmasta. Vilppusen (2003) mukaan asia jakaantuu kahteen osaan. Vilppunen² tulkitsee funktiota toisin.

Referointiverbejä ehdottaa, esittää, huomauttaa, ilmaisee, jatkaa, kirjoittaa, kuvaa, käsittelee, lisää, mainitsee, sanoo, selostaa, toteaa, tuo esille tai julki, luettelee, listaa, nimeää, nimittää, kutsuu… ajattelee, arvelee, harkitsee, havaitsee, huomaa, olettaa, otaksuu, pohtii, tarkastelee, uskoo… on jotakin mieltä, korostaa, painottaa, tähdentää, vertaa, arvioi, pitää jonakin… väittää, kieltää, kiistää, kumoaa, vastustaa, epäilee, hylkää, torjuu, yhtyy jonkun ajatuksiin, myöntää… arvioi, laskee, mittaa, tilastoi, määrittää, määrittelee, kerää, analysoi, erittelee…

Laajan kokonaisuuden referointi Metatekstiä jakson alkuun ”Paketointitekniikka”: Rajataan referoinnin alku paljastamalla lähteen kirjoittajat (Mäkelän mukaan…)‏ Referointia (1–n virkettä)‏ Rajataan referoinnin loppu tekstiviitteellä 50

Esimerkki paketointitekniikasta: Jakobson näkee teollisessa rakentamisessa suunnittelua rajoittavina tekijöinä yksiköiden toistuvuuden ja tekniikan läheisen niveltymisen asemakaavasuunnitteluun. Hän pitää tärkeänä teollisen rakentamisen hyötyjen huolellista selvittämistä mutta epäilee kuitenkin samalla järjestelmärakentamisen edustajien usein liioittelevan kustannussäästöä. [1, s. 45–48]

Yleisiä ongelmia Teksti ei saa olla pelkkää referointia  vrt. äänet tekstissä 1) alan yleinen ja yhteinen tietoääni 2) lähteen ääni 3) faktisen kirjoittajan ääni Viite mahdollisimman lähelle lainausta; huom. ei kaikkia kappaleen loppuun

Huomioitavaa Viite ei ole tekstin osa: Lähteen [5] mukaan… (väärin) Vaan näin: Virtasen [5] mukaan… Älä kuvaile tekstiä ja kirjoittajaa Ei titteliä eikä (yleensä) etunimeä Ei tekstilajia tai otsikkoa (diplomityössään/ artikkelissaan ”Embodied user interface”) Vaan näin: Bennett ym. [5, s. 45–46] käsittelivät…

Kohti tekstin viimeistelyä: Tarkkailtavaa tieteellisen tekstin tyyliin... Asiatyyli (neutraali, objektiivinen, ei arvottava) Huom. varo - kapulakieltä - liikaa koodikielisyyttä - turhaa lainasanojen käyttöä Tieteellisen tekstin vakiintuneet ilmaukset; vrt. tieteellisen ilmaisun konventiot vaikkapa vs. esimerkiksi miettiä vs. pohtia

Vältä Arkityylisiä ja puhetyylisiä ilmauksia (näppärä, hienosti, pärjätä, etänä) Kielikuvia (olla lapsenkengissä) Muoti-ilmauksia (pitkässä juoksussa, loppupeleissä)

Tieteellisen kirjoittamisen oppaita Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2008: Tutki ja kirjoita. Helsinki, Tammi. Kniivilä & Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2012[2007]: Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. 1.–2. painos. Helsinki, WSOY. Kinnunen & Löytty (toim.) 2002: Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere, Vastapaino.

Hyödyllisiä linkkejä Puhe- ja kirjoitusviestinnän verkko-opas Kielijelppi: http://www.kielijelppi.fi/ Kirjoittajan ABC: http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/ Tekniikan alan sanasto: www.tsk.fi TEPA: monikielinen termipankki http://www.tsk.fi/tepa/netmot.exe?UI=figr&height=14 1 MOT-sanakirja: http://mot.kielikone.fi/mot/tkk/netmot.exe

Tekniikan alan kirjoitusoppaita Kauranen & Mustakallio & Palmgren 2006: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Kauppinen & Nummi & Savola 2002: Tekniikan viestintä. Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita. Nykänen 2002: Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK.

Kielioppaita Kankaanpää, Heikkilä, Korhonen, Maamies ja Piehl (toim.) 2007: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Iisa & Oittinen & Piehl 2006: Kielenhuollon käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat. Itkonen & Maamies 2000: Uusi kieliopas. Helsinki: Tammi.