Ryhmä 4 Työ muuttuu, miten oppisopimustoimijat siinä mukana

Vahvuudet Asiantuntijuus ja tuote hallussa Vahva ammattitaito oppiskoulutuksen järjestämisessä Itsenäinen toimija Vahva verkostotoimija Sisukkuus ja venyvyys, urakkahenki = vahva sitoutuminen Vahva työelämätuntemus ja –verkostot, erityisesti alueellisen elinkeinon tuntemus ja verkostot Verkostojen johtaminen Kokonaisprosessin hallinta Lainsäädännön hallinta Oman osaamisen jatkuva kehittäminen; broker, ntm -> tutkintojen tuntemus Osataan asiakaslähtöinen räätälöinti Yrittäjyys näkyy oppisopimuskoulutuksessa, mm yrittäjäjärjestöyhteistyö Yhteistyökyky Projektiosaaminen Ohjausryhmäosaaminen

Heikkoudet Toimintaa pitää virtaviivaistaa – taivutaanko työelämän tarpeisiin vai ollaanko paperibyrokraatteja? Ollaanko asiakaslähtöisiä vai paperilähtöisiä? Tiedon siirto on kankeaa –opiskelija vastaa monta kertaa samoihin kysymyksiin Ollaan liiankin varovaisia, odotellaan mitä tapahtuu Olemmeko riittävästi näkyvillä, onko toiminta tasa-arvoista ja saatavilla kaikille yrityksille? Perusosaamistasoa pitäisi nostaa, esim palkkatukiasiat Opsokoulutuksen järjestäjän asema ja arvostus omassa organisaatiossa – onko opso ”lypsylehmä”? Toimistossa olevaa osaamista ei hyödynnetä täysin Oppistoimistoilla ja jopa toimiston sisällä on erilaisia käytäntöjä Tuotteistamista ei osata -> lisäarvon tuottaminen yritykselle palvelumuotoilun kautta Osataanko oikeasti kuunnella asiakkaita? Asiakaskuuntelu ja kumppanuusajattelu. Asiakkaan organisaatiota ja tapaa toimia ei tunneta tarpeeksi -> aitoa kumppanuutta ei synny Heittäytymiskykyä pitää kehittää! Yhteistyöverkoston heikot lenkit kaatuvat opsotoimiston ongelmaksi Verkostojen johtamisen taito puutteellista?

Mahdollisuudet Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kasvu, erityisesti nuoret (2+1) jne Isot uudelleenkoulutustarpeet Hyvien verkostojen ja yritysyhteistyön hyödyntäminen Korkeakouluyhteistyö Uusi tekniikka on yrityksissä Aito yksilöllisyyden huomioiminen, aito henkilökohtaistaminen (osaamisen tunnistaminen), tiedon välittäminen kaikille osapuolille Aidot kumppanuudet tuottavat kokeiluja ja uusia tapoja toteuttaa asioita Digitaalisuus, pelillisyys Ylikunnallinen yhteistyö sekä koulutuksen järjestämisessä, hankinnoissa jne Laaja osaaminen ja ammattitaito Työelämälähtöisyyden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Tutkintorakenteen antamat mahdollisuudet, tutkinnon osien tuotteistaminen Uudenlainen tyke-tehtävän toteuttaminen, esim tarvekartoitukset Rakennemuutosalueilla oppisopimus hyvä mahdollisuus Työelämälähtöisyyttä tutkintoihin Osaamistarvekartoitusten kautta ennakointia

Uhat Miten kyetään reagoimaan muutokseen tarpeeksi nopeasti? Jäykät tutkintorakenteet (eivät taivu työelämän tarpeisiin) Ylikorostettu normien jäykkä noudattaminen Opson sulattaminen oppilaitoksen sisään Onko opettajilla riittävää osaamista (kts ed) Oppisopimusten määrä vähenee jos huono taloustilanne jatkuu Henkilöstön jaksaminen heikkenee Henkilöstön osaamisen uudistamista ei tapahdu Johtaminen: fokus hämärtyy, ei resursoida kehittämiseen -> laatu kärsii Rahoitus ei jakaannu oikeudenmukaisesti (nao, eno jne) ei pystytä palvelemaan kaikkia tarvitsijoita Hankkeistuminen – kehittämistä tehdään hankkeissa mutta jääkö siitä mitään Epävarmuus ja pelko siitä, ettei osata kuitenkaan tehdä asioita täsmälleen oikein Viranomaistyön ongelmat Harmaalla alueella toimiminen Alueellinen tasa-arvo kärsii kun resurssit pienenevät Hyvät verkostot usein henkilökohtaisella tasolla Pirstaloitumisen vaara, nuorten ja aikuisten erottaminen