Oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisestä puheenjohtaja Tapani Ranki 2009.

Esitys aiheesta: "Oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisestä puheenjohtaja Tapani Ranki 2009."— Esityksen transkriptio:

1 Oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisestä puheenjohtaja Tapani Ranki 2009

2 Oppisopimus poliittisessa suojelussa vai uhan alla? 3000 + 2100 lisäpaikkaa = yht. 27 100 lisäkoulutuspaikkaa v. 2008 ja 09 Lisää resursseja = kaikki haluavat osallisiksi – Oppisopimustyyppinen – Toppis – Perustutkintojen määrät?  Rakastetaanko oppisopimus hengiltä?

3 Kolme hallintojärjestelmää – mitä järkeä? Oppisopimus/toppis/ oppisopimustyyppinen Sama tuote – OPM; oppisopimustoimistot; oppilaitokset – TEM; työvoimaviranomaiset – ELYT? Entä hallinnon tehostaminen, päällekkäisyyksien purkaminen tai valtion tuttavuusohjelma? Mikä meitä suomalaisia vaivaa?

4 Ongelmat opsolle Asiakkaille käsitteet täysin sekaisin Asiakasyritys pakotetaan hankkimaan samaa tuotetta eri viranomaisilta ja sopeutumaan eri hallintokulttuureihin Esim. Altia Oyj ja Are Oy/ eri henkilöstöryhmät Entä tavoite yhden luukun periaatteesta? Opso toimistoille varattava hankintaoikeus

5 Oppisopimustyyppisen haku -09; 1 Koskee vain korkeakouluja ja yliopistoja – Opso osaajat verkoston jäseninä? Mistä kyse? (Ei tutkinto, ei sen osa, ei erityispätevyys) Mitä ovat erityispätevyydet? (tutkintojärjestelmä ei tunne, miten korjata?) – Uusi määrittelemätön kategoria – Väärinkäytösloukku? Määrittelemättömänä mahdoton valvoa

6 Oppisopimustyyppisen haku 09; 2 Sopimuskäsitteiden sekamelska – Työnantaja/-tekijä = oppisopimus – Työnantaja/ korkeakoulu = oppisopimustyyppinen  Samalla asialla 2 nimeä, joista toinen varattu kolmanteen tarkoitukseen; Onnittelut selkeydestä!  Ymmärretäänkö, mistä oppisopimuksessa ja sen organisoinnissa on kyse? - tuskin

7 Oppisopimustyyppisen haku 09; 3 Lapsi ja kuumemittari – Valmis maksansiirtoon? Oppipoika/kisälli/mestari – Oppisopimuksen asiantuntija?  Oppisopimuksen puoskarointia pahimmillaan  Muuttuuko käsitteitten ja toteutusmallien sekamelska tavoitteensa irvikuvaksi ja lopulta uhkaksi oikealle oppisopimukselle?