TOIMIVA TULPPA-RYHMÄ Tuire Hautanen terveydenhoitaja/tulppa-ohjaaja

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysely vertaistuen kehittämisen tarpeista. 1. Millainen rooli vertaistoiminnalla ja vertaistuella on yhdistyksenne missiossa ja visiossa?
Advertisements

kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
2. Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemellä 4. – ”Ihmisyyden äänellä – vertaistuki mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa” vertaisohjaaja.
Tämä on SUUNTA-työkalun käyttöön opastava diaesitys
Laatija / käsittelijä 1 Itämeri-viestijöiden yhteistyöverkosto Aira Saloniemi Verkkopäätoimittaja, Suomen ympäristökeskus SYKE, viestijäverkoston.
Hoitosuunnitel-masta sopiminen Omahoito kotona, omahoidon tuki
Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -toimintamalli. Lähtökohdat • Itsenäinen ja avustettu ulkoilu kuuluu laadukkaaseen vanhuuteen • Kaikki eivät kuitenkaan pääse.
Isi tuli! Vastuullista isyyttä tukeva vertaistukiryhmä
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys - SKY ry 10-vuotisjuhlaseminaari Jukka Koskelo
Vertaisohjausta chatissa Sini Huhmarkangas. Tutkimusasetelma • Starttipisteen chatit lokakuun 2011 ja toukokuun 2012 väliseltä ajalta • Mistä chateissa.
AIKA PARANTAA -toiminta esimerkkinä vertaistuotannosta Hanna Koppelomäki Aika parantaa –verkosto.
Sujuvaa toimintaa vapaaehtoisten ja ammattilaisten kesken
Ohjaajakouluttajat Työryhmässä 15 jäsentä, paikalla 10. Lisäksi 5 työryhmän ulkopuolista.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsi- ja perhetoiminta
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
TTL Sosiaalisessa mediassa
Korkeakoulujen esteettömyysverkoston tulevaisuuden toimintamalli: Keskustelua verkoston olemuksesta ja toiminnoista ESOK.
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
Menetelmä lapsiperheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen
SYDÄNLEIKKAUSPOTILAAN OHJAUS JA NEUVONTA
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Uuteen nousuun terveys- keskuksessa MIKA HAAPOJA.
Työyhteisökoulutus kulttuurien välisestä kohtaamisesta - millaisiin tarpeisiin vastataan? Aurora Vasama
Terveysosiaalityöntekijät 60 -vuotisjuhlaseminaari
Vanhempien vertaisryhmä pilotti Myllypuron yläaste 2009 Ulla Hukka, erityisopettaja Tiina Valtonen, opinto-ohjaaja.
HAALARIFOORUMIN HISTORIA Anne-Maria Perttula Haalarifoorumin kokoontumisia on ollut ajalla 2008 – 2013 yhteensä 7 kertaa Kokoontumistiheys n. kerran vuodessa.
Sosiaalinen kuntoutus
Nuorten ryhmätoiminta sosiaalityön työmuotona osana pajatyötä
Potku-hanke Sastamalan perusturvakuntayhtymän alueella
NUORTEN ASEMA Päihdepoliklinikka Mielenterveyspalvelut
Vertaisohjaajatoiminta. ” Olen kuin yksi noista tiilistä. Tarvitsen ympärilleni toisia tiiliä, jotka ovat samanlaisia kuin minä, tarvitsen niitä tuekseni.
Kokemuskoulutustoiminnan yleiset tavoitteet Kokemuskoulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että pitkäaikaissairaan, vammaisen tai läheisen kokemustieto.
Avokuntoutusta valtimopotilaille. Kenelle kuntoutus on tarkoitettu? sepelvaltimotautipotilaille pallolaajennetuille ja ohitusleikatuille potilaille potilaille,
Vanhemman neuvo - ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä
Opinnäytetyö (Yamk) Varustamon päätösseminaari Eija Nyrhilä.
Metalliteollisuuden yritysten ja aikuiskoulutuskeskusten verkosto (METEKADULT) TYKE –projekti Väliraportti.
© KAINUUN AMMATTIOPISTO Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Jatkohanke – Kainuun ammattiopisto
MIELENTERVEYSTYÖ JA OMA JAKSAMINEN Copyright Tero Lappalainen 2011
Viestintäsuunnitelma
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi
Rahoitus: ESR, Etelä-Suomen lääninhallitus Koulutuskeskus Salpaus – Tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä vahvistamalla.
Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke TUETUN TYÖSSÄOPPIMISEN MERKITYS KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAN NÄKÖKULMASTA Leena Koivisto
Oppimisorientaatioita
Vuorovaikutusta verkossa Käynnistäminen Ohjaaminen Arviointi Sari Koski-Kotiranta.
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sosiaalityössä SOS-hanke
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Mielenterveys- ja päihdeasiakas terveyskeskuksessa - Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille päätösseminaari Salon avoterveydenhuollon.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
MOBIILIHOIVA turvallisen kotihoidon tukena – Marja Gröhn-Rissanen, TtM, lehtori Savonia- ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiosaamisalue,
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
2. Perheiden ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoksen tutkiminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Neuvokas perhe Huom! Tavoitteena on levittää.
Arkeen Voimaa -ryhmätoiminta
Kuraattorit ja psykologit toisella asteella
TET =Työelämään tutustuminen
Luo luottamusta Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Ryhmäkuntoutus ammattilais-vertaisyhteistyönä
Hoidon saatavuus alatyöryhmä
TET =Työelämään tutustuminen
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Kuraattorit ja psykologit toisella asteella
KRISTA PAPP OSASTONYLILÄÄKÄRI
VERME - VERTAISMENTOROINTI
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Työttömän terveystapaamiset
SOTE-Koordinaatioryhmälle informoitavat asiat /HYTE työryhmä
MIELI pt (personal trainer)
Arkeen Voimaa (CDSMP) -
Esityksen transkriptio:

TOIMIVA TULPPA-RYHMÄ Tuire Hautanen terveydenhoitaja/tulppa-ohjaaja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Tulppa-ryhmien käynnistäminen sairaanhoitopiirin alueella Ryhmien suunnittelu alkoi Sydänpiirin toiminnanjohtajan Marja-Leena Mustosen pyynnöstä syksyllä 2009 Ensimmäisten ohjaajien koulutus syksyllä 2010 ja toimintamallin pilotointi Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa keväällä 2011 Uuden toimintamallin levitys osana Potku-hanketta koko sairaanhoitopiirin alueelle

Mikä on Tulppa-ryhmä? Luotu Sydänliitossa vuosina 1999-2002. Jatkokehittely 2012 (Tulppa 2) Soveltuu valtimotautipotilaille ja niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin riskitekijöitä. Pääkohderyhmänä sepelvaltimopotilaat Terveyskeskuksissa toteutettava ryhmäohjausmalli

Tavoitteena vähentää sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä elintapaohjauksella. Pyritään lievittämään sairauden mukanaan tuomaa pelkoa ja ahdistusta sekä puuttumaan ajoissa masennukseen. Painopiste avaintekijän valinnassa, liikunnassa ja vertaistuessa

Tulpan toimintamalli 10 henkilön ryhmät koostuu 10 ryhmätapaamisesta ja 2 seurantatapaamisesta 6kk ja 12kk kuluttua ohjaajina th/sh ja ft-työpari sekä kokenut vertaisohjaaja. ryhmässä yhdistyy ammattilaistieto ja kokemustieto osallistuvaa toimintaa luentojen sijasta seurantamittaukset

Ryhmätapaamisten pääteemat 1. Tutustuminen ja aloitus 2. Valtimoterveys 3. Avaintekijän valinta 4. Kävelytesti, liikunta 5. Terveellinen syöminen 6. Omat ruokavalinnat 7. Stressinhallinta ja väliarvio 8. Liikunta ja ensiaputilanteet 9. Avoin teema ryhmän toiveiden mukaan 10. Jatkosuunnittelu Seurantatapaamiset 6kk ja 12 kk

Vertaisohjaaja Tulppa-ryhmässä Itse sairauden kokenut potilas, jolla omasta sairastumisesta on kulunut niin paljon aikaa, että hän pystyy toimimaan tukena muille Vapaaehtoistyöntekijä joka on käynyt Tulppa-ohjaaja koulutuksen Toimii ohjaajana ammattilaisten rinnalla, hyväksyy tutkittuun tietoon perustuvan hoidon Näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan

Tulppa-ryhmän tavoite RYHMÄLÄISET… saavat tietoa valtimosairaudesta ja sen riskitekijöistä saavat välineitä omahoidon toteuttamiseen saavat mahdollisuuden vertaistukeen löytävät asioita joilla voivat parantaa elämänlaatua ja hyvinvointiaan tunnistavat oman avaintekijänsä ja löytävät keinot muutoksen toteuttamiseen

Avaintekijä henkilökohtainen muutostarve ja muutosvalmius tavoitteen asettaminen muutokselle ja suunnitelman luominen yhden asian muuttaminen helpompaa kuin kerralla monen riskitekijän muuttaminen toimii veturina ja vaikuttaa muihinkin riskitekijöihin

Ohjaajan tehtävä kuljettaa tavoitetta läpi ryhmätapaamisten mahdollistaa ryhmäläisten tasavertainen keskustelu heittäytymistä pois ”perinteisestä” ammattilaisenroolista, avoimien kysymysten käyttö ryhmäläisten aktiivisuuden vahvistaminen

”Sydän- ja mielialalääke ilman lääkkeen sivuvaikutuksia” Mahdollisuus kokemusten jakamiseen kuuntelu kannustava, turvallinen, arvostava ja avoin ilmapiiri sosiaalisen verkoston laajeneminen

Ryhmäläisten ajatuksia… ”vaikeitakin asioita on voitu käsitellä, joskus hurtinkin huumorin keinoin ja kaikkien mielipiteet on tullut esiin” ”kokemukset ovat rikastaneet, on huomannut muidenkin olevan samassa tilanteessa” ”kotiin nurkkaan ei missään tapauksessa kannata jäädä yksin suremaan – sehän käy sydämen päälle!”

KIITOS!