Aluesuunnittelu ja kaavoitus maaseudulla Maa- ja ympäristöpolitiikan koulutuspäivä 9.10.2012 Antti Saartenoja, kaavapäällikkö Etelä-Pohjanmaan liitto www.epliitto.fi Kerro taustaa: tutkija / kaavoittaja

Rakenne Mikä on maaseutu Aluekehityksen suuntia maaseudulla Maakunnallinen / valtakunnallinen suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava ja yleiskaava maaseudulla Kyläkaavoituksesta Kerro esityksen näkökulma: miltä maaseudun suunnittelu ja kaavoitus näyttää maakunnan liiton tasolta ja maaseutututkijan silmin katsottuna.

Maaseudun kolme ulottuvuutta Mistä me puhumme kun käytämme sanaa maaseutu? Määreitä: Asukastiheys Elinkeinojakauma Elämäntapa ”maalaisuus” luonnonläheisyys Maaseudun kolme ulottuvuutta havaittu Maaseutu Havaitun tilan perusteella teemme päätelmiä esimerkiksi siitä, mistä maaseutu alkaa ja mihin se päättyy. Havaittu tila liittyy ihmiseen eroja tekevänä olentona, ja se muodostuu siis erilaisista rajankäynneistä, jaoista ”meihin” ja ”muihin”. Sitä on mahdollista kuvata ja dokumentoida, ja sen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, esim. Millainen elämäntapa alueella on? Mitkä tekijät luonnehtivat fyysistä ympäristöä? (Esim. suurkuntien maaseutu) Eletty tila muodostuu maaseudun symbolisista merkityksistä, joissa yhdistyvät yksilölliset ja yhteisölliset elementit, niiden tulkinta ja merkitykset. Maaseudun kokeminen on tässä keskeistä, mitä maaseutu minulle merkitsee Olemme aina jossakin suhteessa maaseutuun riippumatta siitä mikä oma olinpaikkamme on – suhde voi olla myönteinen tai kielteinen tai neutraali Maaseutu luo merkityksiä elämäämme vaikka emme olisi aina siitä tietoisia. Käsitteellistetty maaseutu on ennen kaikkea erilaisten politiikoiden, strategioiden ja kehittämisohjelmien maaseutua, jota asiantuntijat, tutkijat ja viranomaiset tuottavat. Tavoitteena on ymmärtää maaseudun tilaa ja kehitystä ja vaikuttaa siihen. Maaseutua jäsennetään, luokitellaan ja kuvataan eri näkökulmista ja erilaisin tunnusluvuin - tuloksena on toisistaan poikkeavia ja osin ristiriitaisia määrittelyjä. Määritelmät ja erilaiset maaseutukäsitykset vaikuttavat siihen, minkälaiseksi maaseutua halutaan suunnitella. käsitteellistetty eletty

Kaupungin-maaseudun aluetypologia Suomi on laajan maaseudun ja pienten kaupunkien maa. Kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutuluokitus on muodostunut ongelmalliseksi kuntien koon kasvaessa. Saman kunnan alueella voi olla sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun. Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa on kehittänyt uutta paikkatietopohjaista alueluokitusta syksyn 2011 ja talven 2012 aikana Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilauksesta. Työtä on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on ollut kehittää menetelmä ja muodostaa kriteerit, joiden perusteella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu alueluokitus ja maaseudun kolmijako. Alueluokituksen tavoitteena on politiikkariippumaton rajaus, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina koko maata kuvaavan kartan mittakaavassa. (Luokitukset ovat aina myös politiikkaa) Alueluokituksen avulla pystytään erottamaan kaupunkialueet maaseutualueista sekä laskemaan tilastoja eri alueluokille ja niiden yhdistelmille. Alueluokituksesta voidaan laskea tilastotietoa erilaisiin hallinnollisiin alueluokkiin ja taajamia voidaan luokitella niiden alueluokan perusteella.

Joitakin aluekehityksen suuntia maaseudulla Ilmastonmuutos – kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Bioenergia Ruokaketjun hiilijalanjälki Työvoiman eläköityminen Maaseudun uusi kysyntä, markkinalähtöisyys Ekosysteemipalvelut Luonnonvarojen kasvava kysyntä Vapaa-ajan palvelujen kysyntä Ruuan maantiede Kansallinen kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikka (10 min) Kysyntälähtöisyys (endogeeninen vs eksogeeninen maaseudun kehittäminen) Metropolipolitiikka Maaseutu ei ole kehityksestä irrallinen saareke

Miten aluesuunnittelulla ja kaavoituksella voidaan vastata maaseudun ajankohtaisiin kysymyksiin? Kehitys heijastuu aina myös alueiden käyttöön ja rakentamiseen sekä suunnitteluun. Jossakin vaiheessa kehitys aina tulostetaan betoniin Muuttuvassa ympäristössä suunnittelulla ja kaavoituksella on iso merkitys. Vaikka maaseudulla on tilaa, niin itse asiassa erilaisten toimintojen sijoittaminen maastoon voi olla hyvinkin haastavaa.

Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN LIITTO VASTAA

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maaseutu Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä..

Maakuntakaava ja maaseutu Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä alueita. Aluevarauksia esitetään sillä tarkkuudella, mitä alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Esim. maaseudun kehittämisvyöhykkeiden määrittely tai kyläverkon osoittaminen Maakuntakaava on maaseudulla usein ainut voimassa oleva maankäytön suunnitelma

Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta Maaseutua koskevia maakuntakaavamerkintöjä Pohjavesialue – pohjaveden laatua ei saa huonontaa eikä antoisuutta pienentää At – kylä – kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä (Kärjenkoski, Vanhakylä, Heikkilä, Kodesjärvi) Kulttuuriympäristö – maisema-arvot on säilytettävä Ge - arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma – harjujensuojeluohjelma (Ristikangas) Ra – loma-asuntoalue – alueelle saa sijoittaa myös matkailupalveluja (Sarviluoma (Lauhansarvi)) Tt3 – turvetuotannon vesistövaikutuksia tulisi vähentää

Ajankohtaisia maakuntakaavan teemoja Tuulivoima Kauppa, liikenne yhdyskuntarakenne Turvetuotanto vs. soiden suojelu 3 min

Maakuntakaavan tuulivoima-alueet (luonnosvaihe)

Maaseutu kuntakaavoituksessa Kunnat suunnittelevat ja hyväksyvät yleiskaavat Yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntien rakenteet ja maankäyttöä Yleiskaavoilla osoitetaan maa-alueita eri käyttötarkoituksiin yleispiirteisellä tasolla kunnan alueella Osoitetaan maata eri käyttötarkoituksiin kuten asumiselle, liikenteelle palveluille ja virkistykselle. Voidaan laatia myös ohjaamaan maankäyttöä ja rakentamisen määrää jollekin kohdealueelle kuten rannoille ja kyläalueilla.

Kyläkaavoitus 2009 tullut MRL:n muutos (44§ 2. mom) Yleiskaava riittää kylissä, jossa rakentamisen paine ei ole suuri – rakennusluvat voidaan myöntää suoraan Kyläyleiskaavan tulee perustua realistiseen väestöarvioon Uuden asutuksen, matkailun ja muiden toimintojen on tuettava olemassa olevaa rakennetta Hyviä metsä- ja peltoalueita ei tulisi pirstoa Kotieläintuotannolle tulee varata riittävät alueet Väestöarvioiden tekemisessä esim ep:n liitto voi auttaa

Kyläyleiskaava… Yleiskaava-alueen on muodostettava järkevä kokonaisuus Kaavan on tuettava eheän, maaseutumaisen kyläkokonaisuuden syntyä Kaavassa on osoitettava rakennuspaikkojen määrä ja likimääräinen sijainti Maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti – kaikille halukkaille on osoitettava rakennuspaikkoja Rakennusoikeus on osoitettava yhdenmukaisin periaattein Kaikkien osallistuminen on tärkeää kyläkaava tai muu suunnitelma on ensisijaisesti maanomistajien yhteinen näkemys siitä, miten kylää tulisi kehittää. Kaava on tarpeen, jos on kehittyvää maataloutta ja varsinkin jos samalla on tarvetta lisätä myös asuntorakentamista tai vapaa-ajan asuntojen rakentamista Mutta jos kylän nuorin asukas on täyttänyt jo 60 vuotta, niin tarvetta ei juurikaan ole Maanomistajilla pitäisi olla myös

Seinäjoki / Kouran kyläyleiskaava AP 1 –alue on asemakaavoitettava AT1 kyläalue – lupa voidaan myöntää yleiskaavan perusteella

Nostoja Kaavoittajan maaseutukäsityksellä on merkitystä Maaseudun suunnittelu ja kaavoittaminen on ennen muuta yhteistä sopimista oman kylän tulevaisuudesta Paikalliset ratkaisut ovat samalla yhä tiukemmin osa globaaleja kysymyksiä (ilmasto, energia, ruoka) Myös pienten kaavojen ja vähäisen rakentamisen tulee edistää yhteisiä ja yleisiä tavoitteita Kaavoitus kannattaa aina

Lähteet Etelä-Pohjanmaan liitto (2005). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Jääskeläinen & Syrjänen (2010). Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen. Sitra (2012). Miten maaseutu vastaa tulevaisuuden kysyntään? Ympäristöministeriö (2009). Kyläkaavoitus. Yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaamisessa