Yhteiskuntajärjestyksen ongelma

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Antiikin kulttuuri (Antiikin aika 1000 eKr. – 500jKr.
Advertisements

John Rawls REILUPELI.
Filosofian praktikum 2008 Mikä on elämän merkitys? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin kolmas praktikum-kokoontuminen.
Luottamus kansakunnan pääomana ja talousjohtamisen tavoitteena Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Ylimmän virkamiesjohdon.
Hyvä elämä ja rationalismi Oo Jot Jot Rationalistinen vapauskäsitys Vapaus = itsensä toteuttaminen rationaalisen suunnitelman mukaan Vrt. Platonin.
Johdatus lääketieteen etiikkaan
Sosiologian johdantokurssi kevät 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe Porthania II, ei luentoa ke Unioninkatu 40.
Miksi kokemusta kannattaa kuunnella? Yhteiskuntatieteilijän näkökulma
Utopia demokraattisesta markkinataloudesta demokratian idea on tasa-arvo, jokaisen vapaus määritellä omat arvonsa demokratia ei ole niinkään kansan valtaa.
LÄHELLÄ MUTTA SILTI NIIN KAUKANA - Kansalainen ja EU Teija Tiilikainen Eurooppa-tutkimuksen verkosto.
VAPAAEHTOISTEN JOHTAMINEN. Minä “Happiness is a state of activity.” – Aristotle.
MORAALIFILOSOFIA Hyvä elämä Oikeat / väärät teot Hyvä / paha
YLEIS- JA KESTOPLUSKVAMPERFEKTI
Oikeudellisen käytännön teoria
KANSALAISVAIKUTTAMINEN
demokratialle ominaisia rajaongelmia:
YLEISPREESENS.
= olemusajattelu. Essentialismin mukaan kaikilla substansseilla on oma olemus jonka mukaan ne toimivat Kaikilla eliöillä ja elottomilla on oma päämääränsä.
Deliberatiivinen demokratia
IMMIGRATION, TOLERATION, AND NATIONALISM May 2013 at the University of Helsinki Helsinki, Finland Organized by: Moral and Social Philosophy, University.
Sukupuolen haasteet uskonnollisille yhteisöille –seminaari
Mitä tieto-oppi eli tietoteoria tutkii?
Vihreitä viestejä Vihreä liitto rp Elokuu 2006 Taina Marjanen, Mainostoimisto Toukokuu.
Kf240 Yhteiskuntafilosofia (3-5 op), kevät Alustava ohjelma: 1. Yhteiskunnan normatiivinen perusta: oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo 12.3 Yhteiskuntafilosofian.
Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ke Unioninkatu 40 Sali 1 - pe Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu.
Levels? Matti Isokallio Berliinin kommunikea “Ministers encourage the member States to elaborate a framework of comparable and compatible qualifications.
Monimuotoinen luokka tMyn1 Monimuotoinen luokka Monimuotoinen luokka mahdollistaa saman jäsenfunktion toteutuksen monella tavalla. Tällöin puhutaan virtuaalisesta.
Lauseen sanajärjestys
Johdatus lääketieteen etiikkaan Pekka Louhiala LT, PhD, yliopistonlehtori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos.
1 Arrow’n teoreema Sosiaaliset hyvinvointifunktiot (Social welfare functions SWF) SWF f on sääntö tai prosessi, joka määrittää kullekin joukolle yksilöiden.
Libertarismi ja oikeus
Fiksu Opiskelija. Opetusaineisto jätteen synnyn ehkäisystä HSY Jätehuolto. Thoughts about Good Life Collected by Tuovi Kurttio, Pääkaupunkiseudun.
Oikeus ja kamppailut 4. luento. Kamppailu Regiimien Juristien Analytiikka Grogan, Open Door, X Dodge v. Ford Lüth Yksilöiden Regiimien kamppailu.
Oikeus ja kamppailut 7. luento. Kamppailu Regiimien Juristien Tilan avaaminen Grogan, Open Door, X Dodge v. Ford Lüth Yksilöiden Dodge v. Ford.
Oikeus ja kamppailut 7. luento. Kamppailu Regiimien Juristien Analytiikka Grogan, Open Door, X Dodge v. Ford Lüth Yksilöiden Ensimmäinen tapaus.
Demokratia.
FI4 YHTEISKUNTAFILOSOFI A. 1. Yhteiskunnan olemistapa Yhteiskunnan käsite Yhteiskuntamuotojen luokittelu Yhteiskuntafilosofian ongelmat -miksi yhteiskuntia.
Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon.
Millainen on ihanteellinen yhteiskunta? Kirjan sivut
Yhteiskuntafilosofia tutkii yksilön ja yhteisön suhdetta etsii oikeutusta yhteisölliselle elämälle pohtii millainen on hyvä yhteiskunta, esittää erilaisia.
Millainen kirjasto? eli Joka koettaa olla kaikkea, ei ota vastuuta mistään Vesa Suominen (Kirjastopäivät 2015)
PASSIIVI WHAT IS DONE?. Miksi passiivi? - huomio kohdistuu tekemisen kohteeseen - varsinaista tekijää ei tunneta, se on itsestään selvä tai sillä ei ole.
Relatiivipronominit Relative pronouns.
SANAJÄRJESTYS.
OLLA-verbit Olla-verbejä on englannin kielessä kaksi: ’be’ ja ’have’.
Suomen historiaa Arkeologit tutkivat esinelöytöjen lisäksi myös sitä, millaisia kasveja ihmiset ovat viljelleet entisinä aikoina. Kuusiston piispanlinnan.
YH 1, OPS Aloitustunti.
Edustajiston kokous 10/2016 Council meeting 10/2016
Yhteisöön kuulumisen etiikka
Interrogative sentences
Power Grammar: Konditionaali
INFINITIIVI / ING-MUOTO
Etiikka MORAALI ETIIKKA (lat. mores, ’tavat’)
How should I ask my questions?
Grammary What’s On 6 Unit 2.
Yhteiskuntaoppi, oppitunti 3
Meeri, Joonas, Oona, Jenna & Salla
Yksilö vai yhteisö Kirjan sivut
Yhteiskuntafilosofia
vedestä, ilmasta ja tulesta.
YH 1, OPS Aloitustunti.
Ajautuminen diktatuuriin
Eliksiiriä elämään taidon ja taiteen voimalla
Mitä hyve-etiikka on? Normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan eettisen toiminnan kannalta ratkaisevia eivät ole yksittäiset teot, vaan hyveiden toteuttaminen.
DIC and BMA in BUGS Biotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Hankalia (?) tilanteita Tammikuu 2014 Keke Tulomäki
vedestä, ilmasta ja tulesta.
vedestä, ilmasta ja tulesta.
vedestä, ilmasta ja tulesta.
Maailmankatsomus.
Esityksen transkriptio:

Yhteiskuntajärjestyksen ongelma • oikeutuksen tai legitiimiyden ongelma: - mikä oikeuttaa yhteiskuntajärjestyksen ja valtuuttaa (authorize) sen puitteissa toimivaa vallankäyttöä? • terminologiasta: - oikeutus (justification): prosessi tai perustelu jonka tuekseen väitetään että YJ on oikeuden-mukainen (justice ≈ in accordance with what is right) - legitiimiys (laillisuus): legitimacy ≈ in accordance with the (justified) law • sen olemassaoloa - että on olemassa • miksi minun pitää totella/alistua? • sen muotoa - minkälainen on • konkreettisen päätöksenteon oikeutus

Oikeutuksen tai legitiimiyden ongelma, jatkuu • avaa kuilun/etäisyyden olemassa olevan järjestyksen ja sen oikeutuksen välillä - koskee kaikkia sellaisia yhteiskuntia jotka eivät perustuu puhtaasti perinteeseen tai voimaan • ilman oikeutusta tai olemassaolo oikeutuksena? - toimiva järjestys (ei syitä muutokseen) - perinne (tehdään x koska näin on ollut tapana tehdä) - voima (pakotetaan) • Rousseau: voima ja oikeutus vastakohtina (voima on voima) • oikeutusprosessi? - kansalaiset luovat itse oikeutuksen itsemääräämisoikeudelle tai - vallanpitäjä perustelee omaa vallankäyttöä => oikeutus ≈ ideologia? - ideologia: yksittäinen tapa perustella vallan legitiimiyttä ja minkä takia kansalaisten tulisi alistua

hyvä yhteiskunta ja demokratia • tänä päivänä: hyvä yhteiskunta on demokraattinen yhteiskunta • yhteiskunta pitää olla demokraattinen • demokraattinen yhteiskunta on hyvä • normatiivinen vaatimus => mitä demokratia on? • yhteiskuntamme täyttää demokratian minimivaatimukset => hyvä yhteiskunta? • demokraattisuus muodostaa vain osan todellisesta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta - näitä sekoitetaan usein keskenään - kokonaisuuden arviointi erillinen kysymys

hyvä yhteiskunta ja demokratia?

Platon ja Aristoteles yhteiskuntajärjestyksestä • Platon: Valtio (huom. Politeia) - hyvä valtio (politeia): järjestys, joka toteuttaa tiettyjä hyveitä: viisaus (tieto), rohkeus, itsekuri, oikeudenmukaisuus - oikeudenmukaisuus ≈ oikeanlaisen tasapainon näiden (kolmen) välillä, niin että jokainen hoitaa oma tehtävänsä eikä puutu muiden asioihin • Aristoteles: Politiikka (Politiká) - hyvän valtiomuodon (politeia) ominaispiirteet - A:n lähestymistapa on osittain vertaileva: päämääränä on valita paras (mahdollisten joukosta), vrt. täydellinen • jatkuu: - valtiomuodon yleinen päämäärä on (kansalaisten) hyvä elämä (onnellisuus, eudaimonia) ≈ yhteinen hyvä - parhaassa valtiomuodossa laki hallitsee (constitutionalism), ainakin yleisellä tasolla (vastakohtana hyvät hallitsijat) - yksittäisissä asioissa eri tahoja voi toimia päättäjinä, riippuen asiakysymyksestä esim: sodassa kenraalit, koulutusasioissa viisaat ym.

Aristoteles yhteiskuntajärjestyksestä ”oligarchy has in view the interest of the wealthy; democracy of the needy: none of them the common good of all … oligarchy is when the men of property have the government in their hands; democracy, the opposite, when the indigent, and not the men of property, are the rulers … the real difference between democracy and oligarchy is poverty and wealth” Aristotle, The Politics III:8

Aristoteles jatkuu: • puhtaita (ja hyviä = tähtäimessä yhteinen hyvä) valtiomuotoja: • yksinvaltius (yksi hallitsee) • aristokratia (parhaat hallitsee) • kansalaisyhteiskunta (politeia) (kansalaiset hallitsee) ominainen rappeutumismuoto: • tyrannia (ajaa vain omia intressejä) ominainen rappeutumismuoto : • oligarkia (esim. rikkaiden tai ’hyveellisten’, intressejä) ominainen rappeutumismuoto: • demokratia (esim. enemmistön tai köyhien, intressejä) ratkaisu: kansalaisyhteiskunta (politeia), täsmennetty määritelmä • rappeutumismuodoista demokratia on vähiten huono • aristokratiasta: esim. viisautta, kokemusta ja menestystä => oligarkian ja demokratian yhdistelmä - sekä vaalit (oligarkia) että arvonta (demokratia) - laki hallitsee (yleisissä asioissa) - kaikki (vapaat kansalaiset) toimivat sekä hallitsijoina että alamaisina - yksilöidyt tehtävät, kyvyn mukaan

demokratian ongelma(t) ideaalina järjestelmänä Perikles (n. 490-429 e.Kr.) demokratiasta: “Our constitution … favors the many instead of the few; this is why it is called a democracy. If we look to the laws, they afford equal justice to all in their private differences; if to social standing, advancement in public life falls to reputation for capacity, class considerations not being allowed to interfere with merit; nor again does poverty bar the way, if a man is able to serve the state, he is not hindered by the obscurity of his condition. The freedom which we enjoy in our government extends also to our ordinary life.” Thucydides, The Peloponnesian War, (translated by Richard Crawley, 1951), pp.104-106.

demokratian ongelma(t) ideaalina järjestelmänä • kansanvalta, kansan itsemääräämis-oikeus (demos + kratein) • arvot 1: vapaus, tasa-arvo (kaikkien kansalaisten) • arvot 2: mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa • arvot 3: rauhanomaiset olosuhteet (demokraattisen politiikan ehto) • arvot 4: suvereniteetti (myös suhteessa muihin) • toimivuus - esim. taloudelliset ehdot, hallinto ja päätösten toimeenpanoa • vallankäytön tehokkuus - pitää saada aikaan päätöksiä • itsesuojelua, puolustus => nämä saattaa tuoda ei-demokraattisia periaatteita mukaan järjestelmään pitää säätää => realistisia rajoja ideaalille, funktionaalisuus

demokratialle ominaisia rajaongelmia: • kansa - ketkä kuuluu kansaan? - ongelma sijaitsee demokratian ulkopuolella tai sen rajalla - kehämäisyys: kansa ei voi päättää kuka kuuluu kansaan (vai voiko?) - ”We the people …” - tällaiset rajanvedot sisältää aina myös tietty mielivaltaisuus (väkivalta?) Huom! demos vs. ethnos - demos: pohjana esim. territoriaalinen jako ja perustuslailliset yksilön oikeudet - ethnos tai etnisyys: yhtenäiskulttuuri, kieli, uskonto, kansakunta • järki - demokratia tarkoittaa kansan tahdon ja vallan toteuttamista, ei järjen - ’numeerinen’ ideaali (enemmistön valta) - järjen toteutus ei-demokraattinen ideaali? - on kuitenkin parempaa valita järkevät kuin järjettömät asiat => ei-demokraattisen ideaalin mukanaoloa demokratiassa