Vaaran vuodet: Suomen asema 40 – luvun lopulla Stalinin ulkopolitiikka 40 – luvun lopulla Mikä ”vaara”? Miten ja mihin vaaran vuodet päättyivät?

Suomen asema 40 – luvun lopulla: Häviäjien puolella Valvontakomissio valvoi Helsingissä Sotakorvauksia alettiin maksaa koneina, laivoina yms. ja rahana. Yht. $ 300 miljoonaa v. 1938 arvon mukaan. Toimituksissa oli ongelmia, ja valvontakomissio ärhenteli Aikaa oli kuusi vuotta, eli vuoteen 1950. Esimerkiksi Suomen kauppalaivastosta piti neljännes (yli sata alusta) luovuttaa korvauksina Kaiken kaikkiaan luovutettiin 535 laivaa/alusta, yli 50 000 sähkömoottoria, 1140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141490 rautatievaunun kuljetussuoritus. Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen.

Tässä menee viimeiset. Syyskuu 1952 Tässä menee viimeiset! Syyskuu 1952. Neuvostoliitto oli antanut reilu sata miljoonaa anteeksi ja pidentänyt korvaussuoritusten aikarajaa kahdella vuodella. Vuosi 1952 oli siis helpottava!

Suomen asema… Sotasyyllisyysoikeudenkäynti pidettiin 1946, eduskunta päätti siitä jo 1945 kesällä. Jukka Tarkka: Oikeudenkäynti oli ”Poliittinen sotakorvaus”. Oli taannehtivaa lainkäyttöä, eli piti keksiä jälkikäteen, mihin syytetyt olivat (muka) syyllistyneet. Talvisota unohdettiin kokonaan, oikeudenkäynti keskittyi jatkosotaan. Tuomioita jouduttiin vielä kertaalleen korottamaan Neuvostoliiton painostuksesta. Ryti sai 10 vuotta, entinen ulkoministeri Tanner 5½ vuotta ja joukko muita poliitikkoja, mm. puolustusministeri Rangell ja Tyko Reinikka, lyhyempiä tuomiota Merkillepantavaa on, ettei Mannerheimia tuomittu, ei edes syytetty. Valvontakomissio halusi kuitenkin ilmeisesti pitää järjestyksen yllä. Mannerheimin tuomitseminen olisi tietysti hurjistuttanut Suomen kansan. Oikeudenkäynnin jälkeen Mannerheim katsoi voivansa vihdoin vetäytyä syrjään. Paasikivi valittiin presidentiksi 1946

Andrei Zdanov johti Neuvostoliiton valvontakomissiota Suomessa Andrei Zdanov johti Neuvostoliiton valvontakomissiota Suomessa. Hän oli Stalinin oikea käsi ja hänestä povattiin Stalinin seuraajaa. Kuinka ollakaan, hän kuoli liikenneonnettomuudessa. Suomea Zdanov kohteli ankarasti, mutta silti Paasikivi sai ylläpidettyä häneen ja valvontakomissioon korrektit välit

Kommunistit: Neuvostoliiton rauhansopimuksessa esittämät vaatimukset tarkoittivat, että kommunistien toiminta oli taas sallittava. Vuonna 1945 maaliskuussa, kun Lapin sotaa vielä käytiin, pidettiin eduskuntavaalit. Niiden tuloksena SKDL (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto), joka edusti Suomessa kommunismia, sai 49 paikkaa eduskuntaan sekä useita ministerisalkkuja, mm. sisäministerin salkun Vuosina 46 – 48 Neuvostoliitto pystytti kommunistidiktatuurin Itä-Euroopasta miehittämiinsä maihin ja Suomessakin pelättiin maamme miehitystä ja kommunismin pystyttämistä. Sana ”Vaaran vuodet” viittaakin erityisesti juuri tähän Erityisen kiivas kommunisti oli Hertta Kuusinen, Neuvostoliitossa toimineen suomalaisen kommunistin Otto-Wille Kuusisen tytär. Hänen mukaansa ”Tsekkoslovakian tie on meidänkin tiemme”, mikä tarkoitti että Suomen olisi Tsekkoslovakian mallin mukaan siirryttävä kommunismiin Suomesta olisi näin tullut ”kansandemokratia”, nimitys oli kommunistien keksimä nimi omalle järjestelmälleen

Hertta Kuusinen (1904 – 1970) oli kiivas ja valovoimainen kommunistijohtaja Kommunistisessa Suomessa hän olisi varmaankin ollut johtoasemissa Hertan unelma kommunistisesta Suomesta ei kuitenkaan toteutunut ja Suomi säilytti demokratian

Asekätkentä: Rauhansopimuksen pohjalta oli pakko lakkauttaa suojeluskunnat loppusyksyllä 1944. Tämä oli huolestuttavaa, sillä SK:t huolehtivat alueellisesta maanpuolustuksesta ja antoivat lisäkoulutusta Muutamat korkeat upseerit, mm. Usko Haahti ja Valo Nihtilä, alkoivat valmistella varastoja aseille mahdollisen miehityksen varalta – Mannerheimin katsoessa muualle… Kaiken kaikkiaan piilotettiin aseita 35 000 miehelle. Kätköt paljastuivat toukokuussa 1945 ja valvontakomissio oli tietysti hurjana. Tilanteesta selvittiin kuitenkin Paasikiven diplomatiataidoilla ja purkamalla nopeasti kätköt Syytteet nostettiin n. 2000 ihmistä vastaan, mutta vain muutamat avainhenkilöt saivat tuomion, esim. Nihtilä ja Haahti

Vaaran vuosien loppu… Vaaran vuodet alkoivat hellittää kun 1947 solmittiin Pariisin rauhansopimus Siinä lyötiin lukkoon jo 1944 syksyllä sovitut asiat Tämän jälkeen valvontakomissio poistui, mikä oli suuri helpotus. Komissiohan oli valvomassa juuri rauhansopimuksen täytäntöönpanoa, ja nyt sen tehtävä oli suoritettu Toinen vaaran vuodet lopettanut asia oli YYA – sopimus (Ystävyys, yhteistyö, ja avunanto), joka solmittiin 1948. Aluksi kutsu neuvotteluihin pelotti, sillä myös Itä-Euroopan kommunistimailla oli vastaava sopimus. Suomen sopimuksesta tuli väljempi, tosin ei ihan ongelmaton Sopimuksen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton oli neuvoteltava yhteistyöstä siinä tapauksessa että Saksan tai sen liittolaisten suunnalta on todettu sotilaallinen uhka. Käytännössä neuvottelut olisivat olleet Neuvostoliiton sanelua, joten oli selvää, että tästä lähin Suomen oli ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan vakuutettava Neuvostoliitto siitä, ettei Suomen suunnalta ollut koskaan mitään ulkopuolistakaan uhkaa tulossa. Jos konsultaatiot (neuvottelut) olisivat päätyneet avunantoon, Neuvostoliitto olisi voinut antaa aseapua tai jopa joukkoja, joka taas olisi ollut meille todella vaarallinen tilanne

YYA-sopimus Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen… ovat sopineet seuraavasta: 1. artikla Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa. Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään. 2. artikla Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

Kommunistien kaappausuhka? Vuonna 1948 alettiin huhuta, että kommunistit valmistelevat vallankaappausta Helsingissä. Voi olla, että SDP levitti huhuja kampittaakseen kommunisteja. SDP ja kommunistit kävivät veristä kamppailua työväenliikkeen ja ammattiliittojen johdosta Huhut tuottivat tulosta. Paasikivi laittoi armeijaa valmiustilaan ja joukkoja valmiuteen pääkaupunkiseudulle. Kommunisteille tuli ainakin nyt selväksi, ettei kaappaus onnistu. Epävarmaa tosin on, että valmistelivatko he sitä. Kommunisteilta puuttui muutenkin kansan tuki. Tietysti kansa tuki kommunistien rummuttamia sosiaalipoliittisia uudistukia, mutta vallankumouksellisuus sai hyvin vähän vastakaikua Vuoden 1948 vaaleissa kommunistit menettivät 11 paikkaa ja putosivat ulos hallituksesta – aina vuoteen 1966 asti. Näin Suomi oli torjunut sisäisenkin uhan kommunismiin ajautumisesta

Miksi ei kommunismia? Kun Neuvostoliitto palautti Porkkalan 1955, ja Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi samana vuonna, helpotti Suomen asema lopullisesti Kuitenkin: Miksei Stalin tehnyt Suomesta kansandemokratiaa? Puna-armeija ei ollut Suomessa Kommunisteilta puuttui tarpeeksi laaja kannatuspohja Stalin ei luottanut suomalaisiin kommunisteihin Kesän 1944 ankarat taistelut osoittivat Suomen pystyvän puolustamaan itseään Stalinilla ei ollut ennen 1949 ydinasetta, hän joutui varomaan länsimaiden (USA:n) suhtautumista. Suomen miehittäminen ei enää 1946 alkaen olisi ollut helppoa toteuttaa, koska kylmä sota oli alkamassa Loppujen lopuksi suomalaisten oma sitoutuminen monipuoluejärjestelmään ja demokratiaan oli tae siitä, ettei kommunismiin menty