TEHTÄVÄ s. 95.

Esitys aiheesta: "TEHTÄVÄ s. 95."— Esityksen transkriptio:

1 TEHTÄVÄ s. 95

2 Tehtävä s. 95 Alla on kaksi dokumenttia 1930-luvun lopusta.
Mihin Historian tapahtumiin dokumentit liittyvät? (8 p) Mitkä olivat Iso-Britannian ulkopolitiikan tavoitteet 1930-luvun lopulla? (8 p) Arvioi toiseen maailmansotaan johtanutta kehitystä länsivaltojen, Saksan ja Neuvostoliiton näkökulmista. (14 p)

3

4

5 a) A. Münchenin sopimus 1938 -Tsekkoslovakian sudeettialueet on annettu Saksalle Chamberlain uskoo sopimukseen Hitlerin kanssa → takaa rauhan. B. • Saksa on hyökännyt Puolaan → Sota Chamberlain syyttää Saksaa rauhan rikkomisesta → Hitleriin ei voi luottaa.

6 → Rauha ja Manner-Euroopan selkkausten
b) Mitkä olivat Iso-Britannian ulkopolitiikan tavoitteet 1930-luvun lopulla? (8 p) A: Myöntyväisyyspolitiikka → Rauha ja Manner-Euroopan selkkausten ulkopuolella pysyminen -Oman Imperiumin turvaaminen B: Saksa oli hyökännyt Puolaan, jolle I-B oli antanut turvatakuut → Saksan aggression pysäyttäminen

7 c) Arvioi toiseen maailmansotaan johtanutta kehitystä länsivaltojen, Saksan ja Neuvostoliiton näkökulmista. (14 p) LÄNSIVALLAT (Ranska ja Iso-Britannia) Aluksi myöntyväisyyspolitiikka ja pyrkimys välttää sota. -Kummallakin muistissa verinen I MS. -I-B:lla tarve suojella imperiumiaan. Lopulta havahduttiin Saksan valloituspyrkimyksiin -Rajapyykkinä Tšekkoslovakian joutuminen Saksan valtaan keväällä 1939. Turvatakuiden antaminen Puolalle → Sota syyskuussa 1939.

8 SAKSA Aggressiivinen ulkopolitiikka ja varustautuminen sotaan. Länsivallat näyttivät heikoilta: antoivat periksi Saksan vaatimuksille yksi toisensa jälkeen. Saksan röyhkeys kasvoi. Se miehitti koko Tšekko-slovakian ja ryhtyi vaatimaan Puolan käytävää. Hitler ei uskonut länsivaltojen ryhtyvän sotaan Puolan vuoksi. → Solmi elokuussa 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen NL:n kanssa välttyäkseen kahden rintaman sodalta. → Lisäpöytäkirja: Itä-Euroopan jako. → Sota

9 NEUVOSTOLIITTO: Neuvostoliitto oli hyvin tietoinen Saksan uhkasta. Neuvostoliiton suhteet länsivaltoihinkin olivat epäluuloiset. -Ideologiset erot. -Länsivallat eivät hyväksyneet Neuvostoliiton vaatimuksia saada käyttää Baltian ja Puolan alueita Saksan hyökkäyksen torjumiseen. Münchenin kokous lisäsi NL:n epäluuloa länsivaltoja kohtaan. → Hyökkäämättömyyssopimus ja etupiirijako Saksan kanssa. → Valmistautuminen sotaan Saksaa vastaan.